Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Miksi äänestää kunnallisvaaleissa?

Tämän homman pihvi tuntuu olevan hukassa aika monella. Äänestysprosentti on liikkunut viime kunnallisvaaleissa 60 hujakoilla, eli vajaa puolet suomalaisista jää vaalipäivänä kotiin. Ehkä koetaan, ettei kunnanvaltuusto päätä mistään tärkeästä.

Kuitenkin kunta on yksilön kannalta ehdottomasti tärkeimmät ratkaisut tekevä taho. Kunta päättää, onko omalla asuinalueella terveysasema tai kirjasto. Kunta päättää, millaisia tontteja kaavoitetaan ja kuinka nopeasti rakennuslupia myönnetään. Kunta päättää missä ovat koulut ja pääseekö keskuksiin julkisella liikennevälineellä. Kunta on myös se elin, jossa yksityisellä kansalaisella on suurin mahdollisuus päästä vaikuttamaan. Siellä hänen tuttunsa tai naapurinsa suurimmalla todennäköisyydellä istuu valtuustossa tai lautakunnassa. Siellä hänellä on myös sellaista asiantuntemusta, joka on mahdollista osoittaa. Jos sitä siis halutaan kuunnella.

Tällä vaalikaudella kuntiin kohdistuu mittavia säästö- ja yhdistymispaineita. Kunta- ja palvelurakenne muokataan tällä vaalikaudella uudeksi. Siksi moni kokee että vaaleissa on turha äänestää: edessä on vain pakkoliitoksia ja leikkauslistoja. Kuitenkin juuri siksi pitäisi äänestää! On aivan puolueesta, joskus jopa ehdokkaasta kiinni, mihin säästöt kohdistetaan. Leikataanko peruspalveluista, haetaanko säästöt tehostamalla omaa palveluntuotantoa vai ulkoistamalla? Vievätkö kilpailutuksessa nopeat ja röyhkeät (tai johtavien poliitikkojen kaverit...) vai annetaanko pienemmillekin palveluntarjoajille mahdollisuus? Supistetaanko investointeja ja mistä otetaan ensimmäisenä? Rakennetaanko kalliita konserttitaloja vai korjataanko homekouluja?

Kuntien yhdistyessäkin on tärkeää, mitä yhdistymissopimukseen kirjataan ja millaisilla ehdoilla yhdistyminen tapahtuu. Lakkautetaanko vanhasta kuntakeskuksesta vain kunnantalo vai lähtevätkö kirjasto, koulu ja terveysasemakin? Jos lähtevät, miten nämä palvelut korvataan? Laajassa maassa tarvitaan tulevaisuudessa liikkuvampia palveluita, jotka saadaan käyttäjien lähelle. Pelkkä nettiasiointi ei riitä, vaikka tietotekniikkamaassa eletäänkin. Ikäihmiset eivät osaa niitä välttämättä käyttää, eivätkä nuoretkaan voi käydä terveyttään hoitamassa pelkästään eLääkärissä.

Henkisesti isoin asia on kuitenkin se, että kunnallinen taso on se, missä demokratiaa voidaan lähteä kehittämään eteenpäin. Viime vuosien laskevat äänestysprosentit ja 2011 eduskuntavaalit osoittivat että järjestelmämme kaipaa isoa remonttia. Ihmisten ei pidä vain kokea, että he voivat vaikuttaa. Meidän pitää päästä vaikuttamaan! Muulloinkin kuin neljän vuoden välein lappua uurnaan pudottamalla! Ihmisille on annettava mahdollisuus päättää, miten heidän omaa asuinaluettaan kohennetaan.

Asukkaille on annettava avoimesti tietoa ja mahdollisuus päästä esittämään mielipiteensä kun heidän asuinalueensa palveluita uudistetaan tai sinne rakennetaan uutta. Erityisesti rakentavien ja kehittävien ideoiden tuomiseksi esiin ja niille voimavarojen hakemiselle on löydettävä uusia keinoja. Lähidemokratia on sitä, että arjen asiantuntijoiden voimavarat saadaan käyttöön. Se tuo tehokkuutta toimintaan. Ja tehokkuus on se keino kun haetaan lisää säästöjä ja parempaa tulopohjaa kunnille.

Kuten puoluesihteeri Reijo Paananen sanoi, hän ei muista ainoitakaan vaaleja, joissa olisi sanottu etteivät nämä vaalit olisi tärkeät. Aina juuri nämä vaalit ovat olleet erityisen tärkeät. Tulevat kunnallisvaalit ovat kuitenkin ERITYISEN tärkeät, koska niissä valittavat valtuustot päättävät niin isoista asioista. Siksi nyt on tärkeää antaa äänensä. Jos sinä et päätä, miten haluat palvelusi järjestettävän, joku muu kyllä päättää puolestasi. Sama pätee myös niihin jotka äänestävät protestoidakseen Euroopan talouskriisiä tai kuntauudistusta vastaan. Kunnanvaltuustot eivät näistä asioista valitettavasti päätä ja protesti käy helposti kalliiksi. Myös protestiäänin valitut valtuutetut tulevat ottamaan kantaa palveluiden järjestämiseen ja joutuvat painimaan monin paikoin väistämättömien kuntaliitosten järkevän toteuttamisen kanssa.

Hyvillä teemoilla ja hyvin tarkoitusperin liikkeellä olevia ehdokkaita on kaikissa puolueissa. Kaikissa puolueissa on varmasti myös osaavaa väkeä. Vaikka kunnallisvaaleissa ehdokas onkin usein tärkeämpi kuin muissa vaaleissa, kannattaa silti miettiä mitä puoluetta äänestää. Mikä puolue ajaa kokonaisuutena niitä asioita joita haluat? Millaisen kuluttajansuojan saat äänellesi kun annat sen? Jos ehdokkaasi ei menekään läpi, niin ajavatko muut saman listan läpimenneet niitä asioita joita pidät hyvänä? Kannattaa myös perehtyä siihen, millaista vanhojen valtuutettujen ja heidän ryhmiensä toiminta on ollut! Herättääkö se sinussa luottamusta?

On samantekevää, mistä puolueesta löydät ehdokkaasi, kunhan voit neljän vuoden päästä edelleen olla tyytyväinen siihen, miten äänestit. Sosialidemokraateilla tärkeät, palveluita koskevat äänestyspäätökset tehdään yhdessä ja niihin pääsevät vaikuttamaan myös aktiivit ja lautakuntalaiset, jotka olivat ehdolla vaikkeivät päässeet läpi. Me tarjoamme äänestäjälle vahvan kuluttajansuojan. Jos oma ehdokkaasi on jostain muusta puolueesta, kysy häneltä tarjoavatko hekin äänellesi kuluttajansuojan ja jos eivät, niin miksi eivät. Perusteluja sillekin on olemassa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Tässä on minun kuluttajansuoja teemani.
Avoimessa kunnassa kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden täytyy olla kuntalaisten luottamuksen arvoisia ja hoitaa luottamustehtäviään osallistuen aktiivisesti ja ottaen huomioon tasapuolisesti kaikkien mielipiteet ja ajamatta pelkästään jonkin yksittäisen tahon etuja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset