*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Jutta Urpilaisen verovelka

Suomen kansa, tai ainakin sen edustajiksi julistautuneet toimittajat, rakastavat tasapainoisia budjetteja. Velkaa ei saisi ottaa ja jos otetaan, niin se kostautuu sitten tulevaisuudessa korkeampina veroina. Mieluiten pitäisi maksaa kaikki pois. Ilta-Sanomat jaotteli valtion kirstunvartijat hyviin ja huonoihin tällä perusteella eilen ja tänään. Eero Heinäluoma (valt. yo., sd.) ja Sauli Niinistö (OTK, kok.) ovat siis tällä perusteella hyviä valtiovarainministereitä, kun taas Jyrki Katainen (VTM, kok.) ja Jutta Urpilainen (KM, sd.) täysiä käsiä.

Kansalaisilta voi ymmärtää sen, ettei kansantalouden toiminnasta tiedetä kummemmin faktoja, kuten sitä miten talous on kasvanut tai laskenut eri hallitusten valtakausilla. Politiikan vaikutukset näkyvät valitettavasti yleensä vasta vuosikausia jälkeenpäin ja nykyiseen hektiseen menoon aivan liian myöhään että kukaan muistaisi syytä ja seurausta. Toimittajilta pitäisi kuitenkin mielestäni odottaa, että he perehtyvät taustoihin ja ymmärtävät faktat toimiessaan vallan vahtikoirina.

1) Velkaantuminen johtuu taloudellisen kasvun taittumisesta. Talouskasvut ja –laskut ovat yleensä osa laajempia trendejä, eikä Suomen hallitus voi niihin akuutisti vaikuttaa. Kun talous kasvaa, velkaa maksetaan pois.

2) Talouden taantuessa julkisen sektorin menot automaattisesti kasvavat, koska tulonsiirtojen kysyntä lisääntyy työttömyyden kasvaessa. Tämä on ns. automaattista vakauttamista, joka ylläpitää kotimaista kysyntää ja turvaa yhteiskunnan toimintaa. Lisäksi julkisen sektorin kuuluukin toimia sykliä vastaan, eli elvyttää, investoimalla esim. rakentamiseen ja tutkimustoimintaan.

3) Ulkomaankauppataseen ollessa alijäämäinen kaikki julkisen sektorin ylijäämät ovat väistämättä yksityissektorin (kuluttajien ja yritysten) alijäämiä. Kansantaloutta on järjetöntä yrittää elvyttää pelkillä veronkorotuksilla.

Velanotolle ei ole hyviä vaihtoehtoja, velan suuntaamiselle on

Moni tuntuu myös unohtavan, että myös menoleikkaukset ovat tulevaisuuteen siirrettyjä kulueriä. Koulutuksen heikentäminen syö työvoiman kilpailukykyä tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevien terveys- ja hammastarkastusten vähentäminen lisää pitkälle edenneiden vaivojen määrää ja kalliiden hoitojen tarvetta. Eräissä maissa nämä ilmiöt ovat jo yksityiskohdiltaan harvinaisen groteskeja. Heitteille jätetyt työttömät, yksinäiset nuoret ja ikääntyvät päätyvät myöhemmin kansoittamaan siltojen alusia, hoitolaitoksia, vuodeosastoja, tai pahimmassa tapauksessa vankiloita ja hautausmaita. Kasvun alkaessa heitä on turha odottaa työpaikoille tai kaitsemaan uraputkessa painavan pariskunnan lapsia.

Toki menneille valtiovarainministereille voi antaa kritiikkiä ihan aiheestakin. Eero Heinäluoman ministerikaudella harjoitettu politiikka oli aivan liian löysäranteista, nousukaudella olisi pitänyt hillitä menojen kasvua ja maksaa enemmän velkaa pois. Silloin olisi ollut aikaa ja resursseja suunnitella ja toteuttaa parempia rakenneuudistuksia, myös kuntiin ja soteen. Nykyistä ministeri Urpilaista (ja muuta hallitusta) voisi kannustaa elvyttämään nykyistä enemmän investoimalla perustutkimukseen ja luomaan ison vision julkinen teknologiainvestointiohjelma, jollaisia olivat matkapuhelimiin johtanut viestintätekniikka Suomessa ja Internet USA:ssa 80-luvulla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Jep. Kaikenlaisesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta leikkaaminen kostautuu kyllä monikertaisina menoina tulevaisuudessa. Ja on todella kapeakatseista politiikkaa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Muistaisit samalla että ottamalla velkaa korkokulut nousevat, sekä mahdollinen luottoluokituksen menetys ajaa valtion velkahanat kiinni.

Järkevässä valtiossa hyvinä aikoina kerätään varakkuutta. Tällöin ei tarvitse turvautua velkaan.

Velkaa ottamalla kuormitamme kansantaloutta tulevaisuudessa. Tämän hetken velanottoa on holtitonta.

Toivoisin politiikkaan enemmän arvokeskustelua. Mitkä hyvinvointi palvelut ovat niitä kriittisiä ja mistä voidaan tinkiä. Toiseksi olisi hyvä miettiä miten niitä rahoja käytetään. Runsas rahan käyttö ei korreloi suoranaisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen kanssa.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Luottoluokitus on nyt hyvä, joten aika radikaaleja muutoksia saisi tapahtua ennenkun muut maat meidät sulkisivat lainojensa ulkopuolelle, varsinkin kun on hyvä maine niiden takaisinmaksussa.

Koko velkaantumisessa toki on se oletus, että hyvänä aikana kerätään talteen. Harmi että näin ole tehty riittävän kattavasti, nyt ei tarvis nostaa niin paljon lainaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #4

Toivonkin, että luottoluokituksemme pian laskisi jotta emme ottaisi enää velkaa hoitaaksemme muiden maiden velkoja, maiden jotka eivät velkojaan maksa vaan hölmöinä meitä suomalaisia pitävät selkään taputtaen että huva soomi.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #5

Ei meillä ole mitään hätää. Suomen velkaantumisaste on edelleen EMU:ssa asetetun 60 % BKT:sta -katon alla, joka sekin on sinällään mielivaltainen. Käytännössä kaikki muut euromaat ovat jo tuon "velkakaton" yli, eikä kolmen A:n maitakaan euroalueella ole Suomen lisäksi enää kuin Saksa ja Luxemburg.

Velka-aste voi lama-aikana rauhassa nousta lähemmäs sataa pinnaa ennen paniikkinappulan painamista, täysivaltaisella keskuspankilla velka-aste voi olla 200-300 pinnaa (USA, Japani). Keskeisempää on se, mihin velkaraha menee. Jos se menee perustoimintojen pyörittämiseen, laman pitää olla väliaikainen. Nykytilanteessa, jossa uhkana on pysyvä tai pitkäkestoinen stagnaatio, valtion pitäisi huolehtia investointiasteen kääntämisestä nousuun.

Jos valtion velkarahalla käynnistämien hankkeiden luotetaan työllistävän ja luovan kasvua, luottoluokittajilla ei ole mitään syytä alentaa luokitusta tai lainoittajilla nostaa marginaaleja. Lainoittajia kiinnostaa talouskasvu ja velanmaksukyky, ei velan absoluuttinen määrä.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #10

Emme kuitenkaan ole täysivaltainen maa, emme kontrolloi valuuttaamme, eikä sen kurssi reagoi taloutemme tilaan. Jos EKP ajaa meidät deflaatioon ja joudumme vaikkapa pääomittamaan pankkimme, voi tilanne muuttua yllättävän nopeasti.

Sinänsä olen samaa mieltä siitä, ettei velkaantumista ole mitään järkeä pysäyttää. Jos nykyiseen rahapolitiikkaan ei saada mitään muutosta, olisi kuitenkin järkevintä lopettaa euroissa velkaantuminen mahdollisimman nopeasti.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #10

Itse kokisin keskeisimpänä velanmaksun. En haluaisi elää valtiossa jossa kerätään velka 100% BKT:eestä. Ellei politiikoilla ole erittäin selvää suunnitelmaa mitä tehdään sen vähentämiseksi.

Vai onko niitä leikkaustoimia helpompi tehdä sitten kun kansantalous paranee? Epäilen, silloin kansa ei niitä halua.

Miksi Kreikan ei annettu mennä Yhdysvallantielle? Henkilökohtaisesti oudoksun luottamusta valtioiden talouksiin jotka ovat reilusti yli 100% velka-asteisia. Tosin kaikki luottoluokittajat sijaitsevat Yhdysvalloissa, ja toimivat todella "objektiivisesti". Japanin kohdalla valtion velka on hyvin pitkälti japanilaisten rahaa. Suomessa suomalaisilla ei ole runsaasti valtionvelkakirjoja, emmekä omaa hyviä suhteita luottoluokittajiin.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #13

Ei mitään leikkaustoimia tarvitse noususuhdanteessa tehdä, jos verotus on jengoillaan. Verokertymän kasvu tuottaa julkiselle taloudelle ylijäämän, jolla velka maksetaan pois. Leikkaukset syövät pohjan kasvulta, vaikka toki niin tekee velkakin, mutta vain jos maksukyky romahtaa.

Investoisitko mieluummin yritykseen jonka omavaraisuusaste on 100 %, mutta jonka tulos kasvaa 1 % vuodessa, vain firmaan jolla on 50 % omavaraisuus ja tulos paranee 6 % vuodessa? Siksi talouskasvu on paljon keskeisempi tekijä luoton kannalta kuin velkaantumisaste.

Tuhoisin temppu mitä nyt voitaisiin tehdä olisi kanavoida rahaa pois kansantaloudesta velanmaksuun, sitä pitää tehdä sitten ja lujasti, kun talous saadaan vetämään omillaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jep. Kaikenlaisesta ennaltaehkäisevästä leikkaaminen kostautuu huomenna. Kuten leikkaaminen koulutusmäärärahoista opettajien lomautuksineen ja luokkakokojen suurennuksineen.
Todella lyhytnäköistä nykyiseltä hallitukseltamme ja nykyiseltä eduskunnaltamme.

Jotu Karjalainen

Ei niitä leikkauksia aina tarvitse tehdä faktisesta opetuksesta tai terveydenhuollosta, onhan meillä julkkistalouden yleishallinnonkin kulut jo liki 14 miljardia.

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil...

Kumma kun sieltä ei löydy karsittavaa sitten millään...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Kannatetaan. Vähennetään lisää tuomioistuinten ja muiden tarpeellisten toimielinten rahoituksesta. Eiväthän ne nytkään pysty resursseillaan täyttämään perustuslain 21 § tehtäväänsä. Mitä sitten jos Euroopan Ihmisoikeus Tuomioistuin vähän jyrähtää? Samoin verohallintoa voisi karsia jottei niitä veroja kaikilta ehditä kerätä.

Voisi jokainen miettiä mistä itse on valmis luopumaan. Ainaista sivulle osoittamista. Mitä ihmeen hyötyä siitä on?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Valtionvelka on lisääntynyt 2008-2013 välisenä aikana 31,8 miljardia euroa. Ilmeisesti tulevaisuudessa tulemme säästämään 6,36 miljardia euroa per vuosi jotta voimme korjata tilanteen? Tosin nämä ovat inflaatiokorjaamattomia lukuja.

Itse kannattaisin lapsilisien tuomista progression pariin. Tai vaihtoehtoisesti tietty vanhempien yhdistetty palkka katto, jonka jälkeen lapsilisiä ei maksettaisi.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Lapsilisäautomaatio poistettakoon. Lapsilisät tarveharkintaiseksi, anomuksesta.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Tulonsiirtopuolelta lähtisin itsekin perkaamaan. Itse säilyttäisin tosin automaation lapsilisissä ja verottaisin sen pois hyvätuloisilta, ei kannata luoda lisää byrokratiahelvettejä vähävaraisille.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Eiköös nykyään rahan menon syynä ole inflaatio? Rahalla ei ole enää arvoa. Sitä luodaan koko lisää "tyhjästä". Siis rahaa luodaan lisää antamalla velkaa.

Elikä valtion menojen karsiminen tai palkkojen alentaminen ei pidemmän päälle auta, koska silloin ei ole enää ostovoimaa.

Sitten taas velan otto ulkomailta ei kannata, koska meiltä menee rahaa velan maksuun. Inflaatiohan periaatteessa "syö koron pois". Mutta on kuitenkin riskialtista ottaa velkaa "isommilta". Suomi kun on pieni maa.

Verojen nosto on tietty ratkaisu. Tai oma keskuspankki, jolta valtio voi ottaa velkaa.

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Asiallinen että kriittinen blogi myös "omia vastaan",silloin on painoarvoa,eikä turhaa sinisilmäisyyttä kun näkee ja tunnustaa "oman malkan silmästään".

Heinäluoman suhteen olet aivan oikeassa ja mitä silloin olisi pitänyt tehdä/toimia kun rahatalouskaan ei kasva jatkuvasti loputtomaan piikkiinsä nousujohtoisesti ja kun on hyvät ajat silloin pitäisi pienentää velkasuhdetta - investoida tuleviin aikoihin - eikä elää huppu päässä ikuinen hymy huulilla ; sillä se ei aidosti ja ikuisesti kestä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset