Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Mitä Kokoomus oikein meinaa?

Molemmilta pääporvaripuolueilta on julkaistu nyt ”strateginen hallitusohjelma”. Kokoomuksen paperi tuli eilen. Siinä esitetään tulevalle hallituskaudelle viisi keskeistä toiminta-aluetta: työ, osaaminen (koulutus), hyvinvointi (palvelut), ympäristö ja kansainvälinen yhteistyö. Ohjelman yhteydessä ovat täsmentyneet myös kykypuolueen keskeiset talousluvut: julkinen sopeutustarve on yhteensä 5 miljardia, josta 3 miljardia valtiontaloudesta ja 2 miljardia kunnilta.

Samaan aikaan Kokoomus esittää melko hurjia vaalilupauksia: yritysverotuksessa Viron malliin siirtyminen (kustannus n. 2 miljardia euroa), tuloverotuksen alennus kaikissa luokissa (toiset 2 miljardia), leikkauksista pidättäytyminen koulutusmenoissa (n. neljännes julkisista menoista) ja puolustusmenoista ja poliisitoimesta (vajaat 3,5 mrd. € kuluvana vuonna). Samaan aikaan on todettu, että sopeutuksen 50-50 -säännöstä veronkorotusten ja menoleikkausten suhteen tulee siirtyä 0-100 sääntöön.

Lyhyellä matematiikalla tästä voi laskea, että Kokoomus esittää 9 miljardin menoleikkauksia tulevan hallituskauden aikana ja rajaa säästöjen ulkopuolelle yli neljänneksen kaikista julkisista menoista. Kun lopuista kolmesta neljännesosasta kaksi on sosiaali- ja terveyspalveluita ja loput muun muassa perusväylänpitoa, rajavartiolaitosta, oikeuslaitosta ja muuta yövartijavaltiolle kuuluvaa, säästökohteiksi jäävät lähinnä terveys- ja hoivapalvelut sekä elinkeinotuet.

Kokoomus ei kuitenkaan kerro mistä se leikkaisi. Koska 1,1 miljardin kehitysyhteistyörahat tai tuulivoiman syöttötariffi tuskin käyvät säästökohteeksi edes oman puolueen liberaalisiivelle ja 2 miljardin maataloustuista leikkaaminen olisi myrkkyä mieluisimmalle hallituskumppani Keskustalle, todennäköistä onkin, että Kokoomuksen korjausliike laskeutuukin metsurin kirveenä suomalaisten terveys- ja hoivapalveluiden sekä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tulonsiirtojen ja eläkkeiden ylle.

Huolestuttavat palvelulinjaukset

Kokoomuksen strategisen hallitusohjelman tekstiosuus sisältää pitkälti tuttuja vaatimuksia koeaikojen pidentämisestä ja työntekijän turvan heikennyksistä kilpailukyvyn nimissä. Koulutusjärjestelmässä ajetaan suuremman ”yksilönvapauden” sallimista, eli koulujen eriyttämistä tietoisesti hyviin ja huonoihin, sekä jakamalla oppilaat tasoryhmiin. Erityisen merkillepantava on kuitenkin palveluita koskeva aukeama, jossa puhutaan, kilpailutuksista, ulkoistamisista ja ”luovista ratkaisuista”.

Ei jää epäilystäkään, että Kokoomuksen keino julkisen sektorin leikkaamiseen on terveydenhuollon laajamittainen yksityistäminen. Se tekee, joka halvimmalla tekee jonkin osasuoritteen, hyvätuloiset saavat pysyvän ohituskaistan parempiin palveluihin ja kustannussäästöjä haetaan ulkoistamalla vastuu yrityksille, joiden kielitaidottomista ja alipalkatuista filippiiniläishoitajista, ketjutetuista harjoittelijoista ja olemattomista hoivapaikoista olemme saaneet kuulla valitettavan paljon jo viime vuosina.

Olen aiemmin kritisoinut rajusti demareita porvareilla pelottelusta ja yksityistämiskortin heiluttelusta, enkä aio pyörtää puheitani. Yksityinen palveluntarjoaja ei saa olla julkisen tukena ja täydentäjänä mikään mörkö. Kuitenkin epäsuhta kertomatta jäävien leikkaussummien ja tekstin muotoilun välillä on niin suuri, että se pakostakin vetää mietteliääksi.

Palveluiden ulkoistaminen tai yksityistäminen ei ole tuonut sellaisia menosäästöjä tai hallinnon kevennyksiä kuin on lupailtu. Päin vastoin kustannukset ovat monin paikoin muutaman vuoden jälkeen nousseet jyrkästi ja laatu on ollut hyvin vaihtelevaa. Samalla valvontaan, kilpailutuksiin ja epäselvyyksien setvimiseen on täytynyt varata entistä enemmän hallinnon resursseja.

Tasapaino on saavutettava tasapuolisesti

Ei voi kuitenkaan kritisoida kertomatta omaa vaihtoehtoaan. Viiden miljardin sopeutustarve on Suomen Pankin laskema ja sitä myöten todennäköisesti realismia. Se tarkoittaa sitä, että mihinkään suuriin veronkevennyksiin ei ole tulevalla vaalikaudella varaa. Tämän on todennut myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Verotuksen painopistettä voidaan korkeintaan muuttaa pois pienyrityksistä ja alle keskiansion tienaavista palkansaajista, pääomatulojen ja haittaverojen suuntaan.

Samalla on tehtävä kasvua vauhdittavia investointeja, joilla työnnetään myös yksityiset investoinnit ja kulutus liikkeelle. Globaaleina kasvualoina energian säästöön ja tuottamiseen, digitaalisiin palveluihin ja rakennusteollisuuden ratkaisuihin kannattaisi panostaa, vaikka ottamalla lisää lainaa. Syömävelka on pahasta, mutta nyt laina on niin halpaa, että pitkäjänteisiin, tuottaviin sijoituksiin kannattaa panostaa. Ellei kasvua synny, ei ole varaa edes yövartijavaltioon.

Rakenneuudistuksia on jatkettava. On vauhditettava kaupunkikeskusten kehittymistä ja maankäyttöä. Kunta- ja aluehallinnosta on karsittava johtajanvirkoja, päällekkäisyyttä ja turhaa byrokratiaa. Lupamenettelyitä on nopeutettava esim. paketoimalla kaikki lupaprosessit yhteen, valituskäytäntöjä tiukennettava ja viranomaisten toisistaan tekemiä valituksia ehkäistävä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on haettava keinoja esim. työuran aikaisen koulutuksen kehittämisellä yhteistyössä yritysten kanssa ja joustavoittamalla työpäivää jaksamisen mukaan.

Koska tällä rakenneuudistusten säästöt näkyvät hitaasti, lyhyellä aikavälillä olisin valmis seuraaviin suoriin leikkauksiin:

  • Asuntolainan korkovähennysoikeuden poisto (600 milj.)

  • Yksityislääkärikäyntien Kela-korvauksen poisto (70 milj.)

  • Maataloustukien leikkaaminen isoilta lihatiloilta ja ympäristötuen muuttaminen toimenpiteisiin velvoittavaksi (200 milj.)

  • Ympäristölle vahingollisten ja työllisyyvaikutuksiltaan vähäisten elinkeinotukien karsiminen (400-600 milj.)

  • Kehitysyhteistyörahoista heikosti vaikuttavien projektien perkaaminen ja rahoituksen lopettaminen (200-300 milj.)

  • Tuulivoiman syöttötariffin lakkauttaminen (200-300 milj., vuosittain kasvava menoerä)

Näistä saataisiin lyhennettyä sopeutustarvetta parhaimmillaan jo 1,8 miljardia. Koska Kokoomus julkaisee oman, yhdeksän miljardin listansa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kovin mielenkiintoista, kukahan ne uudistukset tekisi, joka mahdollistaisi yritysten toiminnan kehittymisen ja sillä tavalla työpaikkojen kasvun.
Demareilta niitä ei ainakaan tulossa ole.

Suuri pelko on, että demarit ovat mukana tulevassa hallituksessa. Siinä tapauksessa esimerkiksi turhiin palkansaajien etuihin ei voida koskea. Ammattiyhdistysliikkeellä on niin tiukka ote demareihin, että mihinkään saavutettuun etuun ei voida koskea.

Ainoa tosiasia on, että jossain vaiheessa saavutettuihin etuihin on pakko puuttua. Ellei tulevan hallituksen aikana niin, entistä syvemmällä olemme ja leikkaukset ovat yhä pahempia. Demareilla ei ole rohkeutta esimerkiksi pekkasiin koskea.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No eikö voitaisiin vaikka yritystuet lakkauttaa ja siirtää tämä kustannus (eli yhteisövero yrityksille) palkan sivukulujen leikkaamiseen?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Juuri sivukulut ovat ne, jotka tekevät monta kertaa työllistämisen mahdottomaksi. Palkansaajan osuus siitä, mitä yritys kuluineen maksaa on liian pieni.

Jos oikein ymmärrän niin pk-yritykset, jotka luovat uusia työpaikkoja, ovat selvästi pienenpia tukien saajia kuin suuryritykset, jotka taas eivät suomeen tyopaikkoja ole luoneet

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

Eli oliko ehdotukseni siis hyvä jopa sinunkin mielestäsi?

Mutta sinänsä huvittavaa..vaikka palkan sivukulut on melko suuret,niin silti siitä jää käteen vielä yrittäjälle. Eli toisinsanottuna itse palkka on naurettavan alhainen. Käännetään asia vaikka niin,että poistetaan sivukulut kokonaan ja nostetaan palkka 1,5 kertaiseksi. Silti se sitten kannattaisi yrittäjälle ja kaikki olisivat tyytyväisiä,eikö?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

SDP esitti ensimmäisenä alv-velvollisuuden alarajan nostoa ja ennen kaikkea alv-huojennuksen laajennusta. Se suosii erityisesti pieniä ja aloittavia yrittäjiä.

En usko, että Suomi nousee työntekijöitä kurittamalla. Suomalainen duunari on joustava, ahkera ja sitoutunut työhönsä, jos häntä kohdellaan hyvin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Nosto olisi tietääkseni Rinteen ehdotuksen mukaan 1500 euroa , eli ennen 8500, ehdotus 10 0000 euroa.
Jotta todella merkittävästä nostosta olisi kysymys.

Kysymys ei ole siitä, että ketään haluttaisiin kurittaa. Tilanne vain on sellainen, että kaikkia hyvinä aikoina saatuja etuja ei voida ylläpitää.
Liian paljon on Suomesta tuotantoa lähtenyt juuri siitä syystä, että kustannukset ovat liian korkeat.

Ei toimintoja ulkomaille viedä siksi, että on mukavaa ja hienoa, vaan siksi, ettei sitä yksinkertaisesti kannata ja voi suomessa tehdä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pääsääntönä voidaan kuitenkin sanoa,että taloususkovaiset voivat ideologiselta perustaltaan kannattaa vain leikkausta hyvinvointipalveluista,koska ne ovat tarpeeksi tuntuvia osoittamaan kansalle talouden kovuutta.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Voisi myös kysyä mitä demarit oikein meinaa!

Rinteen hyvin tärkeä vaaliteema kuuluu olevan palkkatasa-arvon edistäminen.
Ongelman , jota kaikkien mukaan ei edes oikeasti ole olemassa.

Montako työpaikkaa tämä asia Suomeen tuo?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset