Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Suomen vienti elpyy jo - miksei se näy?

Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti on kääntynyt selvään kasvuun tärkeimmillä vientialoilla. Koneiden jas laitteiden sekä metsäteollisuuden tuotteiden vientiarvo on kasvanut kumpienkin 12 % ja metalliteollisuudessakin kasvua on ollut 5 %. Tärkeimpien teollisuusalojen kasvu on siis vahvaa. Miksi kokonaiskuvassa vienti sitten kuitenkin näytti supistuvan?

Tärkein ja oikeastaan ainoa selittävä tekijä on öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Kilpilahden öljynjalostamon ansiosta Suomi on varsin merkittävältä osin myös öljyjalosteiden viejä. Tällä sektorilla viennin arvo romahti jopa 69 %. Samalla tosin raakaöljyn tuontiarvo putosi 54 %. Viennin yskiminen on siis enää oikeastaan pelkkä optinen illuusio, joka perustuu suomalaisista riippumattomaan raaka-aineen hinnanvaihteluun.

Samaan aikaan aloilla, joissa jalostuksen prosesseilla ja siihen laitetulla työllä on määräävä asemahinnanmuodostuksessa, kasvu on vahvaa. Tämä asettaa kyseenalaiseksi väitteen, jonka mukaan suomalainen työ olisi jotenkin huonoa tai liian kallista verrokkimaihin nähden: pärjäämme kyllä, kunhan tuote on kunnossa ja markkina vetää. Keskeistä onkin se, että tuotekehitykseen, henkilöstön osaamiseen ja työorganisaatioiden kehittämiseen sitoudutaan pitkäjänteisesti.

Tarvitaanko yhteiskuntasopimusta?

Jos kerran vienti elpyy jo, eikä suomalaisen työn hinta ole esteenä, niin tarvitaanko hallituksen esittämää yhteiskuntasopimusta, tai sen kaaduttua esitettyjä drakonisia toimia Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi? Vastaus on kyllä ja ei. Kyllä siinä mielessä, että Suomi ei todellakaan ole talouskriisistä kuivilla ja monet, väestön ikääntymiseen ja peruspalveluiden rahoittamiseen liittyvät haasteet jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Siksi alkuperäinen ajatus koota laajasti yhteiskunnan etujärjestöjä pyöreän pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja ja tekemään omalta osaltaan sitoumuksia siitä, mihin ovat valmiita jos kaikki sitoutuvat yhteisen hyvän puolustamiseen. Onneksi sen sopimuksen sorvaaminen jatkuu nyt opposition toimesta. Koska hallituksen ainoaa todella haluamaa asiaa, työvoimakustannusten alentamista viidellä prosentilla, emme viennin elpyessä selkeästi tarvitse.

Maltillisia palkkaratkaisuja on tehty viime vuosina kaksi ja tällä linjalla kannattaa ehdottomasti jatkaa, mutta vain siten että käydään todellisia neuvotteluita ja vahvistetaan työvoiman osaamispohjaa ja luottamusta työpaikoilla. Sanelupyrkimykset ja oikeusturvan loukkaukset johtavat vain työrauhan rikkoutumiseen.

Vienti pysyy kasvu-uralla oikeilla tukitoimilla

Maltillisten ja pitkien työmarkkinaratkaisuiden lisäksi tarvitsee vientimme myös muita toimia. Talouskriisin iskettyä huomattiin, että Suomen vienti nojasi aivan liikaa Nokiaan koko elektroniikkasektorin osalta ja muutamaan investointihyödykkeitä valmistavaan yritykseen muilla teollisuussektoreilla. Ruotsi pärjäsi kriisissä paremmin monipuolisemman vientisektorin ja laajemman vientiyrityspohjan ansiosta. Kulutustavaraa menee aina jonkin verran taantumassakin.

Suomi tarvitsee pitkäjänteistä panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Emme voi nojautua vain suuryritysten tutkimusosastoihin, koska isoja firmoja Suomeen ei mahdu kovin montaa. Pk-firmat taas joutuvat pakostakin nojautumaan julkisissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa syntyvään tietoon ja osaamiseen. Tämän takia näille sektoreille kohdistuvat leikkaukset ovat vaarallisia talouskasvulle. Panostuksien lisäksi tarvittaisiin toki myös mahdollisuus oppisopimustyyppiseen tai muuten yritysten kanssa räätälöityyn ammatilliseen korkeakoulututkintoon.

Keskeistä olisi myös vähentää työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää hallinnollista rasitetta: vaikka voitaisiin todeta, etteivät työvoimakustannukset haittaa suomalaisen työn kysyntää, on etenkin pk-sektorin osalta huomattava, että moni suuryrityksille sopivaksi määritelty palkkoihin ja työaikasääntelyyn liittyvä normi on hallinnollisesti raskas ja järjetön. Työllistämisen esteitä voidaan purkaa heikentämättä työntekijän oikeusturvaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Suomen talous jatkoi heikkenemistään koko kesän eivätkä talouden näkymät ole yhtään parantuneet vaan päinvastoin."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-144109427994...

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Uskotko mieluummin ulkomaisen liikepankin lobbaria vai Suomen tullia?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Panit pahan, olin itsekin aikanaan ulkomaisen firman lobbari ja konsultti.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tullin tilastosta joka on julkaistu elokuun 7 päivä 2015 kertoo muuta. Blogisti voisi laittaa linkin tullin tilastosta joka kertoo 12 % viennin kasvusta.

On jokseenkin harhaanjohtavaa puhua jonkun yksittäisen sektorin viennin arvon noususta. Sen saa kyllä näyttämään kovalta jos vertausluku on ollut pohjalukemissa.
Kun puhutaan Suomen viennistä ja tuonnista on puhuttava niiden kokonaismäärästä. Sen mukaan Suomen vienti ja tuonti vähenevät.

Suomen tavaraviennin arvo oli kesäkuussa Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 4,7 miljardia euroa eli prosentin pienempi kuin viime vuoden kesäkuussa. Tuonti laski kesäkuussa kahdeksan prosenttia ja oli arvoltaan hieman alle 4,4 miljardia euroa.

Vuoden ensimmäisen puoliskon yhteenlaskettu vienti väheni kolme prosenttia. Yhteenlaskettu tuonti vuoden alusta väheni kahdeksan prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

http://www.findikaattori.fi/fi/80

Viennin näkymät entistä synkemmät

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/viennin-nakymat-...

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

En väittänyt viennin kasvaneen 12 %. Ainoastaan tärkeimmät teollisuusalat kasvoivat, mutta tämä kumoutui öljykaupan arvon romahduksen vuoksi ja vienti supistui siksi prosentin verran.

Tässä tullin tilasto: http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppati...

Ja tässä HS uutinen aiheesta: http://www.hs.fi/talous/a1440984726286?jako=c919c9...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Eetu Kinnunen

Vertauksena. Suomen peliteollisuuden vienti on noussut joka vuosi 25 - 30 %, mutta silti Suomen kokonaisvienti on laskenut.

Tänä vuonna peliteollisuudenkin vienti sakkaa. Rovio irtsanoi viime vuonna 100 henkeä ja tänä vuonna toistaiseksi 260 Suomessa.

Eri toimialojen syklit ovat eri tahdissa. Toisten vienti vähenee ja toisten kasvaa aikajanalla. On kohtuutonta tuoda esiin niitä erillisinä kun puhutaan Suomen kokonaisviennin kehityksestä.

Kaiken lisäksi satunnaisella viennin kasvulla ei ole mitään tekemistä yhteikuntasopimuksen tai sopeuttamisen kanssa.

Kilpailukyvyn ylläpitäminen on jatkuva prosessi vai oliko ajatuksenasi se, että mitään ei tarvitse tehdä, kun joku näki yhden toimialan viennissä kasvua.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Jotenkin on sellainen utuinen mielikuva että tuossa kesäkuun tilastossa olisi nuo Turun telakan saamat tilaukset jotenkin huomioitu?

Koitin etsiä miten tuollainen laivatilaus tilastoidaan mutta en löytänyt tietoa.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Voi näkyä jotenkin, tosin tullissahan näkyy vasta kun se tullataan, eli kun jotain rahanarvoista liikkuu rajan yli.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitystä ja tutkimusta on laiminlyöty jo liian kauan, että vienti lähtisi reippaaseen kasvuun.

Jos tuotekehitys on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten varassa, ollaan tuhon tiellä. Näillä "tutkijoilla" ei ole mitään käsitystä käytännön teollisesta tuottamisesta ja se on iso ongelma, kun he kuvittelevat olevansa kaikkitietäviä. Valtavaa verorahojen haaskausta, kun sen voisi tehdä paljon järkevämmin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tapio Keskinen

Tekes rahoitti tuotekehitystä viime vuonna lähes 600 milj eurolla. Summasta ohjautui yli 60 % pk yrityksille.

Itse asiassa valtion tuotekehitystuki vääristää markkinoita. Tekesin tuki yrityksille pitäisi lopettaa kokonaan. Yritysten tuotekeityksen tulee olla omaehtoista. Velalla tai pääomasijoittajien rahoittamaa. Vain siten löytyy tehokkaita innovaatioita. Riski ajaa tehokkuuteen ja tuloksia täytyy syntyä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Valtaosa Tekesin rahoituksista kohdistuu ihan tavallisiin investointeihin, jotka yritykset on naamioinut tuotekehitykseksi. Se on niin helppo sumuttaa.

Todellista tuotekehitystä pitäisi yritysten rohjeta tekemään enemmän, riskilläkin.
Näinä aikoina siihen on parhaiten resursseja ja aikaa ja jopa halpaa rahaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset