Suomi on yhä Pohjolan Japani
Suomesta puhuttiin Pohjolan Japanina jo minun lapsuudessani. Silloin viitattiin resurssiköyhän maan määrätietoiseen teollistamispolitiikkaan, kovaan työmoraaliin ja nopeaan elintason nousuun sodan hävityksen ja pitkäaikaisen periferiassa oleilun jälkeen. Nyttemmin Japani on vajonnut pitkäaikaiseen deflaatiokierteeseen, väestö ikääntyy uhkaavasti ja huolimatta vahvasta vientiteollisuuden pohjasta talous ei vain tunnu kasvavan.
Syitä etsiessä kannattaa tarkastella maiden samankaltaisuutta: molempien talouskasvun juuret olivat catching up -ilmiössä, jossa otettiin käyttöön muualla kehitettyä teknologiaa, yhdisteltiin ulkomaisen osaamisen parhaita puolia ja hyödyttiin vieläpä matalammista työvoimakustannuksista kilpailijoihin verrattuna. Tämän seurauksena syntyi vahvasti tuotantovetoinen teollisuus, jossa tuloksen parantumiselle oleellista oli insinööriosaamiselle tyypillinen prosessijohtaminen. Piti tuottaa tehokkaasti ja edullisesti vähän enemmän, niin tilauskirja täyttyi ja tuotantoa voitiin laajentaa.
Heikkoutena tällaisessa taloudessa oli etenkin tuotekehittelyn ja luovuuden laiminlyönti. Japani keskittyi Suomea enemmän kulutushyödykkeisiin, joten siellä panostettiin kuitenkin myyntiin ja markkinointiin. Investointihyödykkeistä ja idänkaupasta elänyt Suomi laiminlöi senkin puolen. Nyt kehityksen eturivin maina Suomi ja Japani ovat vaikeuksissa muita, vanhempia teollisuusmaita vastaan, koska niissä ymmärretään tutkimuksen, tuotekehittelyn ja luovuuden logiikkaa paremmin kuin meillä.
Kiinniottajien on aika aikuistua
Pitkään eturivissä olleissa maissa ymmärretään muun muassa, ettei luova tuotekehitys ole prosessi, jossa a:n ja b:n yhdistämisellä ja iteroinnilla päästään lopulta haluttuun lopputulokseen. Sen sijaan se muistuttaa valoon kurkottavaa kasvia, joka puskee rönsyjä vähän sinne ja tänne. Osa oksista kuolee ja niihin tehdyt investoinnit valuvat insinöörinäkökulmasta ”hukkaan”, mutta toiset menestyvät.
Valitettavasti niin Suomea kuin Japaniakin johtavat vanhan ajan kasvattamat poliitikot. Molemmissa tarjotaan maalle väljähtyneitä lääkkeitä: työvoimakustannusten alentamista ja koulutusjärjestelmän ”kehittämistä”. Japani haluaa luopua humanisteista ja yhteiskuntatieteilijöistä, Suomi taas pudottaa kansan yleistä koulutustasoa työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen.
Paljonpuhuvaa on, etteivät Suomen työvoimakustannukset edes ole euroalueeseen verrattuna kovin korkeat ja deflatorista palkkapolitiikkaakin ajanut Saksa painaa meistä viimeistään ensi vuonna ohi, jos hallitus ei onnistu sanelupolitiikallaan tuhoamaan maltillista korotuslinjaa. Matalamman kustannuksen maita toki löytyy, mutta kukaan tuskin pitää Romaniaa tai Bulgariaa erityisen onnistuneina kansantalouksina.
Tulevaisuuden talous on osaamispohjainen
Työehtojen polkemista tuhoisampaa kuitenkin on pyrkimys karsia ”rönsyt” ja ”liika teoria” koulutuksesta, sillä 2020-luvun maailma ei toimi 1950-luvun teollisen logiikan mukaisesti. Suoraviivaisen tuotannon sijaan keskeisellä sijalla on tiedonmuodostus, verkostot ja kyky ymmärtää erilaisia tarpeita ja muokata sovelluksia. Vaikka itsekin uskon, ettei peliteollisuus tai koulutusvienti voi korvata teollisuutta talouden runkona, niin teollistenkin tuotteiden myyntikelpoisuus perustuu tulevaisuudessa käyttöliittymiin, palveluihin, tiedon verkostoihin ja sosiaaliseen pääomaan. Asiakkaita on vain sellaisille tuotteille, jotka tyydyttävät heidän itse määrittelemänsä tarpeen ja tarjoavat siihen miellyttävän ratkaisun.
Iso ero Suomen ja Japanin välillä on valtionvelassa. Suomessa pääministeri pelottelee totuuden vastaisesti, että kun ylitetään muiden euromaiden perässä 60 %/BKT:stä haamuraja, niin komissio ottaa Suomen holhoukseen. Japanissa taas velkaa on mätetty velan päälle oman keskuspankin ansiosta pitkälti yli 200 %. Kumpikin tilanne on tavallaan sairas, mutta Suomen tilanteessa on jotain hyvääkin. Meillä ei voida loputtomiin ottaa syömävelkaa ja jatkaa vanhalla, toimimattomalla uralla. Meidän on kuitenkin päästävä eroon toisesta peikosta: velkapelkoisuudesta.
On totta, ettei velaksi voi etenkään yhteisvaluutassa loputtomasti elää. Kuitenkin nyt pitäisi uudistaa talouden rakenteet, panostaa koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Nollakorkoisen lainan voisi kuvitella kohtuullisesti tulevan investoiduiksi asioihin, joiden arvo palaavina veroeuroina ja säästyneinä menoina ylittäisi tämän rajan. Loput voitaisiinkin sitten vaikka ottaa vanhan maailman insinööriteollisuuden tekohengitykseen käytettävistä tukiaisista, joilla viivytetään väistämätöntä rakenneuudistusta.
Jos investointilainoja ei oteta nyt, niin tuskin syntyy talouskasvuakaan. Silloin jatkuu syömävelan otto ja Kreikan tie.
Maailman ikääntyvimmät maat ovat Japani ja Suomi.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvava maahanmuutto saattaa muuten helposti kääntää tilanteen meillä siihen, että työikäisten määrä pysyy ennallaan. Tämä söisi heti pois ainakin puolet kestävyysvajeesta, kunhan työllisyyteen panostetaan samalla.
Ilmoita asiaton viesti
Nt tarvitaan kunnon palkka-ale, jotta maahan tuleville mamuille saadaan työpaikat, jotta kestävyys vaje todella pienenisi! Sipilän 5% alennus ei riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvita muuta kuin panostuksia työllisyyteen muun muassa työllisyysmäärärahoja nostamalla ja investointeja tekemällä. Palkanalennukset sitä paitsi eivät luo mitään työtä, koska ne syövät ostovoimaa ja sitä kautta heikentävät sisämarkkinoiden tilannetta. Niiden vaikutus vientiin on niin pieni, että jos niitä ei kohdisteta erikseen vain vientialoille, menetettyjä työpaikkoja ei koskaan saada takaisin viennin kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkällä velkaelvytyksellä lykätään vain ongelmien ratkaisua.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa argumentissa ei ole mitään perää. Kasvu korjaa suoraan kaikkia ongelmia, ja prosentin lisä työllisyysasteeseen tuo valtion kassaan noin miljardin. En toki väitä, että samaan aikaan ei tarvitse tehdä sopeutuksia, mutta kasvua ja työllisyyttä tukevien toimien jättämättä tekeminen tilanteessa jossa saa ilmaista lainaa, on sulaa hulluutta kun elvytys tuo valtion kassaan monin verroin enemmän kuin mitä korot pahimmassakaan tapauksessa maksaisivat.
Ilmoita asiaton viesti
PV: ”Pelkällä velkaelvytyksellä lykätään vain ongelmien ratkaisua.”
Sanos muuta. Normaali tuloveroprogressio pääomatuloille ja tulojen, lajista riippumatta kokonaisverotus takaisin tarvitaan pikimmin. Kuin myös harmaan talouden ja veroparatiisittamisen tehokas lopettaminen sekä veroista käytännössä vapautetun rälssin palauttaminen tehokkaan verotuksen piiriin. Tämä rälssi koostuu mm. ylikansallisista ja osaltaan suomalaislähtöisistäkin yrityksistä, jotka hallitsevat aggressiivisen verosuunnittelun.
Nyt köyhät kärvistelevät, keskiluokkaiset kurjistuvat ja kantavat yhteiskuntaa ja vauraat sekä mainitut suuret yritykset, tuo ”eliitti” eli todellisuudessa arvottomat syöttiläät, nauttivat vapauksista, jotka ovat tyystin perusteettomia ja pitäisi olla takautuvasti rangaistavaa sekä täyteen mittaan yhteiskunnalle korvattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
#15 pv
Pitäisikö anorektikon syödä vai jättää syömättä, syöminen kun saattaisi nostaa kolesteroolia ja ruuan seassa olla syöpää aiheuttavia karsikogeenejä?
Ilmoita asiaton viesti
Montako pysyvää työpaikka nillä työllisyysmäärärahoilla on saatu aikaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Lassi Jääskeläinen
Yhdysvalloissa lama selätettiin mittavalla elvytyksellä, mutta myös samalla lisäämällä minimipalkan työpaikkoja. Yhdysvaloissa on 30 miljoonaa ihmistä jotka työskentelevät kaupoissa kassoilla, ravintoloissa tarjoilijoina ja kokkeina ja maataloudessa 6,5 € tuntipalkalla. Elvytys kesti jenkeissä 7 vuotta. Nyt ehdotetaan, että minimipalkkaa nostetaan 8,50 euroon tunnissa.
Suomessa teidän oppienne mukaan vain elvytys toimii. Ei toimi. Elvytyksen lisäksi pitää rakentaa riittävästi minimipalkan työpaikkoja. Eivät työmarkkinat työehtosopimuksien ja yleissitovaan palkkapakkoon taivu.
Työllisyysmäärärahoilla ei synny kyllä ainuttakaan pysyvää työpaikkaa. Palkkatuen loputtua työntekijä saa lähteä. Luomalla nuorelle työntekijälle yrityksen ja nuoren välinen palkkasopimus, jossa palkka ei alita minimipalkkaa, sitoutuminen yrityksen kannalta katsottuna on vakavavasti otettava ja pitkäjänteinen. Tästä hyötyy myös työntekijä jota ei heitellä työstä toiseen sen mukaan mitä valtiolla on jakaa työmarkkinatukea.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt puutu siihen, että kommenttisi ei liity mihinkään. Siihen vain, että käsityksesi USA:n minimipalkasta on vuosien takainen. Tässä ovat valtioiden tämänvuotiset minimipalkat:
http://www.ncsl.org/research/labor-and-employment/…
Kuka Suomessa sitä vastustaa, että työpaikkoja tulisi lisää, jos palkalla voi elää?
Parissa suuressa USA:n osavaltiossa ollaan muuten nostamassa pikaruokatyöntekijöiden palkkaminimi kolmen neljän vuoden kuluessa 15 dollariin. Silloin eurooppalaisen pienipalkkaisen kannattaisi jo muuttaa myyjäksi New Yorkin mäkkäriin 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka Vuorela
En ajatellut pillkuja viilata. Minipalkka on vaihteleva eri osavaltioissa ja $7,5 palkka on vielä varsin yleinen ja voimassa oleva. Kuten tekstissäni mainitsin laman helpottuminen näkyy myös tarpeesta nostaa minimipalkkaa. Osassa osavaltioista on jo näin päätetty ja muutokset tulevat voimaan 2016-2107.
Tässä palkassa unehdetaan, että palkan lisäksi työnantajalle tulevat erilaiset sosiaaliturva ja työntekijän vakuutusmaksut. Amerikassa ne ovat alle 10 % palkkasummasta. Suomessa yli 24 %.
Ilmoita asiaton viesti
Pidätkö Yhdysvaltojen heikkoa eläke- ja työttömyysturvaa tai työssäkäyvää köyhyyttä tavoiteltavana asiana?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa alimmat TES-palkat liikkuvat 7,5-8,5 euron välillä, eikä sitä vähemmällä oikeastaan tule toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Yläasteella meille esiteltiin eri yritysten kesätyömahdollisuuksia ja kerrottiin niiden tuntipalkkauksita. Mieleen jäi vain suomen mcdonaldsin 10 eroa.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin työvoimavaltaiselle palvelualalle näitä työpaikkoja suunnittelit? Kukas ne palvelut ostaa jos työntekijöiden ostovoimaa leikataan?
Ilmoita asiaton viesti
PV: ”…Nt tarvitaan kunnon palkka-ale…
Tiedän, että osaat ajatella ja joskus jopa terävästi. Miksi siis nyt tätä tyhmistelyä? Kuten tiedät, sisäisellä devalvaatiolla ainoastaan vähennetään ostovoimaa, vähennetään verotuloja, jolloin infra saadaan entistä huonompaan iskuun. Eri asia tietty, jos kannatat ansiotonta omaisuuden siirtoa yrityksille ja nopeammalla tai hitaammalla aikataululla uusliberaalia tuhoa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi ertti väänänen 75% ja sosiaaliturva pois, päästäisiin aika lähelle bangladeshin ja thaimaan tasoa.
Ilmoita asiaton viesti
LJ: ”…pois ainakin puolet kestävyysvajeesta…”
Ensinnäkin käsite on samaa, tietoisen hämärtävää höttöä kuin kilpailukykyloikka ja moni muu. Vajeesta päästään, kun (ylikansallisille) suuryritykselle mahdollistetut käytännössä verovapaudet poistetaan, aletaan oikeasti kitkeä harmaa talous ja veroparasiittien harjoittama veroparatiisittaminen pois. Sipilä & co on tässä, valitettavasti osa ongelmaa, ei ratkaisua. Ongelmavyyhteen sisältyy yhä valtiovarainministeriössä luonnosteltu lainsäädäntöhanke kotimaisten pörssin hallintarekisterien mahdollistamiseksi – ulkomaiset sellaisethan, jotka käytännössä mahdollistavat kotimaisten bulvaanien voimin verotettavien miljardienkin ujuttamisen veroitta eli pimeästi maasta, ovat toimineet jo vuosia. Mittavaa vajettahan tästä kertyy, mutta poliittista tahtoa tämän yhteiskuntaa nakertavan käytännön suitsimiseen ei näy missään.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on jo yli puoli miljoona työtöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaus ja alko pärjäävät vielä jostain syystä. Liekkö sosiaalidemokratian ansiota.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko sitten järkevämpää antaa yksityisten tahojen kyniä ongelmaiset rahapeleillä ja viedä voitot veroparatiiseihin? Siinä ei olisi mitään järjen hiventä.
Laadukkaiden viinien hinta muuten nousisi törkeästi jos Alkon monopolista luovuttaisiin. Alko nimittäin alihinnoittelee laadukkaat tuotteet ja suuren tilausvolyyminsä ansiosta saa tuotteet todella halvalla kauppoihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan näiden kivijalkojen varaan en haluaisi Suomen tulevaisuutta rakentaa. Toki uhkapeli ja päihteet on hyvä pitää edes veronmaksajien tulonlähteenä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos valtio ei leikkaisi vaan ottaisi lisää velkaa niin mihin valtio voisi investoida jotta vienti lähtisi vetämään.
Tavis kansalaisen tyhmä kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Esim. T&K, infrastruktuuri (teiden korjaaminen, uusien raideyhteyksien rakentaminen esim. tunnin juna, pisararata), homekoulujen korjaaminen, työllisyysmäärärahat. Muutamia mainitakseni.
Ilmoita asiaton viesti
#13
Näillä toimenpiteilläkö vienti lähtisi vetämään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, laitettaisiin vain rapistuva perusta kuntoon. Vakaan alustan päälle on sitten helpompi peruskorjata ja uudistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onks ne vientituotteita?
Ilmoita asiaton viesti
Ei vaan ovat pakollisia toimia toisenlaisen velkaantumisen katkaisemiseksi. Vakaalla pohjalla on sitten helpompi luoda vientiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimus- ja kehitystoiminta olisi ehkä parhaiten vientiä edistävää julkisen sektorin tekemistä. Samoin tietysti koulutuspanostukset. Työtä syntyy sinne, missä on monipuolista osaamista.
Toki näille osaajille pitäisi myös olla starttirahaa ja lainatakauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten peruminen olisi tosiaan ensimmäinen askel kohti järkevää talouslinjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittanet yllättävän vähän hankala. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jos koulutuspanostukset olisi ratkaisu Suomen talousongelmiin, ne olisi ratkaistu jo ajat sitten. Tähän päivään asti niitä on korotettu joka budjetissa, mutta missä tulokset. Pahoin pelkään, että viittaus koulutuksen lisäämiseen on meriselitys tai vähintäänkin solmuun menneen ongelmavyyhdin yksinkertaistus.
Suomessa pitäisi lisätä omistaja- ja liiketoimintaosaamista ja aloittaa sen opettaminen jo peruskoulussa. Sitä ei ole vielä kokeiltu, tai paremminkin sanottuna, sitä on viimeiseen asti vältetty.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseeni seuraavaan opetus suunnitelmaan olisi tulossa yrittäjyyttä, ilmiöopetusta, medialukutaitoa, mobiililaitteiden käyttöä ja lisää liikuntaa. Sähköisellä oppimateriaalilla olisi tärkeä osa sekä kouluruokailua muutettaisiin enemmän kasvisruokapainotteisemmaksi niin että lihaa saisi vain kahdesti viikossa. Opetuksen leikkaukset torppaisivat monet kaavailluista suunnitelmista tai vähintään hidastaisivat niiden toteutumista.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä pitäisi viedä?
Ilmoita asiaton viesti
#6 EK
Ja pullovesi, kun mm nestle havittelee suomen varannoille. Puhdasvesi on myös ihmisoikeus ja suomen arvokkain kansallis omaisuus. Vettä ei tule lahjoittaa pois.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kirjoitus Eetu. Suomi ei todellakaan nouse halpatyöllä. Sen sijaan tulevaisuus on valoisa jos panostetaan oikeisiin asioihin, uskotaan itseemme ja ei kurjisteta maata ylimitoitetuilla leikkauksilla. Suomi nousee varmasti jos tuotekanta saadaan uudistettua ja jalostusarvo ylös, mutta valitettavasti nykyinen hallitus ei tee mitään sen eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, helppo tie ei ole sekään, eikä riskitön, mutta parempi koittaa edes jotain järkevää kuin upota hakaten laivan pohjaan isompaa reikää.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä se helppo tie ole, mutta uskoisin sen olevan loppupeleissä yllättävän helppo tie.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin Suomen pitää nousta? Se on ihan riittävän korkealla.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tuotteita maailmalla tarvitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Uutinen Nokia Networksiltä
Keskusteluissaan Ranskan hallituksen kanssa Nokia on vahvistanut, että Ranskalla tulee olemaan keskeinen asema yhdistetyn yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnoissa.
Nokia aikoo sijoittaa Ranskaan maailmanlaajuisia teknologiakeskuksia, jotka keskittyvät 5G- ja pienten solujen tekniikkaan, tietoturvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan, Bell Labsin toimintaan, langattomiin ja optisiin siirtojärjestelmiin sekä IP-alustoihin.
Aiemmin julkistetun mukaisesti Nokia sitoutuu säilyttämään työllisyyden Ranskassa sen mukaisesti mitä on sovittu Alcatel-Lucentin Shift Plan -suunnitelmassa vähintään
seuraavan kahden vuoden ajan suunnitellun transaktion toteutumisen jälkeen.
Tutkimus- ja tuotekehitysosaamista suunnitellaan kasvatettavaksi 2 000:sta 2 500:een työntekijään seuraavan kolmen vuoden aikana ja tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstön määrän taso säilytetään vähintään neljän vuoden ajan suunnitellun transaktion toteutumisen jälkeen.
Lisäksi Nokia perustaa maahan 100 miljoonan euron sijoitusrahaston.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Ranska on panostanut pitkäjänteisesti tieteelliseen kehitystyöhön osana teollista strategiaansa. Välillä on menty pitkälle metsään (minitel-järjestelmä esimerkiksi), mutta toisinaan on tullut suuria onnistumisiakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä muuten mielenkiintoinen uutinen Nokiasta. Tutkimuksen mukaan Nokia upposi ylimmän johdon surkeuden (enkä viittaa pelkkään Kallasvuohon) takia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nokian+vaki+muis…
Ilmoita asiaton viesti
Lassi Jääskeläinen
Teille meni pojat tuon uutisen perimmäinen sanoma näkemättä. Nokia siirtää toiminnot eli esimerkiksi 2 500 tuotesuunnittelun ja kehityksen tekijät Ranskaan. Miksi kehityksen painopistettä siirretään Ranskaa ? Miksi Nokia takaa Ranskan hallitukselle puheissaan takaavansa Ranskassa työllisyyden ? Miksi näitä satasauksia ja puheita pidetä Suomessa ?
Kaiken lisäksi puhutte T&K lisäsatsuksista suomlaisiin yrityksiin. Taisi olla pari viikkoa sitten kun täällä pohdittiin tätä asiaa. Opposition edustajat olivat vahvasti sitä mieltä, että ne rahat menevät yhtiöiden osakkeenomistajien taskuihin ja johdon bonuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten varmaan Suomen valtio tukee jatkossa Nokian työllistämistä Ranskassa. Ranska pitää huolta omien kansalaistensa työllisyydestä, Suomen poliitikot ovat sanoneet ettei tuo asia valtiolle kuulu.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ainakaan Ranskan alempien työvoimakustannusten takia…
Ilmoita asiaton viesti
Ei palkkojen takia vaan tuo oli ehto Nokian ja Alcatellin yhdistymiselle eli asia oli Ranskan valtion taholta suunniteltu etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Moni tuntuu Suomessa odottavan jonkinlaista uutta Nokiaa lähes hinnalla millä hyvänsä. Kun lähdemme miettimään mahdollisia tulevaisuudenaloja joissa Suomesta voisi tulla maailman huippu, kyllähän niitä löytää varsinkin jos jätetään tuo moraaliseettinen yms. ”turha” lässytys vaikkapa ruotsalaisille. Tässä joitain ehdotuksia:
– Ihmisten valikointi niiden ominaisuuksiensa perusteella (sikiöseulonta ja modernimmat, esim. hedelmöityshoitojen yhteydessä tehdyt alkion valintaan perustuvat metodit)
– Lastensuojelujärjestelmä (maailman huippua, varsinkin jos se mitataan huostaanotettujen lasten lukumäärällä)
– Julkiseen terveydenhuollon järjestämä ”hyvä kuolema” eli merkittäviä kustannussäästöjä tuova eutanasia
– Ihmisten kloonaus (oma jälkikasvu on taatusti toivotunlainen kun se on omien upeiden geenien suora kopio!)
Kaikissa noissa Suomi voisi olla edelläkävijä samaan tapaan kuin Nokia aikoinaan kännyköissä. Valtio voisi lähteä pääomistajaksi ja rahoittajaksi osakeyhtiöön joka ensin kehittäisi jotain edellisistä kotimaassa aivan kuten Nokia testaili ensin kännyköitään Suomessa. Sitten kun homma alkaa toimia tehokkaasti, lähdetään globaaleille markkinoille. Tuo edellinen lista oli vain tällainen nopeasti heitetty esimerkki, muita mahdollisia ideoita löytyy varmasti pilvin pimein kunhan vain kerätään tarpeeksi luovia ihmisiä aivoriiheen jossa tehokkuus ja Suomen taloudellinen menestys on tavoite numero yksi. Siinä voisi olla suureksi avuksi tuo Japanissa heitetty ehdotus: yhteiskuntatieteilijät ja humanistit paiskataan tekemään jotakin hyödyllisempää. Saattaisivat mokomat jopa kritisoida edellä mainittuja vientituotteita, joten heidät olisi syytä saada toisiin tehtäviin jo siitäkin syystä. Suomi nousuun, hinnalla millä hyvänsä!
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli taidetta!
Ilmoita asiaton viesti
Harmi, että tämän kielen markkina-alue on niin pieni. Kotimaisesta kirjallisuudesta ei tule uutta Nokiaa.
Ilmoita asiaton viesti
#OO
Millaisille ihmisille ehdotat julkistensäästöjen eutanasiaa? Syrjäytyneille? Työttömille? Vanhuksille? Vammautuneille? Syöpäpotilaille? Kristityille? Alakuloisille ja murheen murtamille?
Ilmoita asiaton viesti
Niillä joilla on varaa maksaa palvelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Sipilän hallitus tekekään, panostaa maatalouteen ja leikkaa koulutuksesta, näilläkö Suomi suosta nostetaan, voi,voi.
Ilmoita asiaton viesti
On mielenkiintoista verrata Suomea ja Japania. Yhtymäkohtia siis löytyy. Ei Japanikaan ole romahtanut, vaikka velkaa on paljon enemmän kuin Suomella.
Meidän olisi siis järkevää elvyttää velkarahalla mutta ehdottoman järkeviin tarkoituksiin, niin kuin talousviisaat Joseph Stiglitz, Paul Krugman ja Pertti Haaparanta neuvovat. Kannattaisi esimerkiksi panna rautatiet kuntoon ja rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle, jossa asuminen ja eläminen on alempipalkkaisille suorastaan mahdotonta.
Niin, ja ennen kaikkea olisi pantava veroparatiisit ehdottomaan boikottiin. Ja varallisuusvero olisi palautettava.
Ilmoita asiaton viesti
Timo Uotila
Minulle on aina jäänyt epäselväksi kun jatkuvasti puhutaan, että pääkaupunkiseudulle pitäisi rakentaa ”kohtuuhintaisia” asuntoja. Tämän kuulee joka päivä eduskunnassa, kun kansanedustajat kilpaa hokevat ” kohtuuhinaisesta” rakentamisesta.
Rakennetaanko nämä talot huonommista materialeista (perustukset, elementit, viemärit, sähköjohdota jne), tehdäänkö talot halvemmalla työvoimalla, puuttuuko niistä sanitettikalusteet tai keittiökalusteet, jätetäänkö lämpöeristeet pois ? Rikotaanko näissä rakennusmääräyksiä ? Onko näiden talojen elinkaari alle 20 vuotta ? Ovatko talot mallia DDR kasarmeja, pieniä koppeja, yhteiset suihkutilat rapussa ?
Tätäkin se voi olla !
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2015/04/09/sa…
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti kohtuuhintaisuus perustuu rakentaamisen määrään, pitkäikäisyyteen, kaupunkirakenteeseen, asunjen kompakteihin kokoratkaisuihin, julkiseen liikenteeseen, palveluiden läheisyyteen että saatavuuteen sekä kontti-/ puurakentamiseen. Monia säästöjä saadaan myös energiatehokkaista ratkaisuista ja puhtaan uusiutuvan energian käytöstä. Tiivistettynä tämä tarkottaisi lähiöiden muuttamisen aurottomaksi kantakaupungiksi. Rakennuksiin tulee olemaan mahdollisesti keskitettyjä sauna-, pyykki-, oleskelu- ja ruokailutiloja. Näin minä olen ymmärtänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Varsio, #57, Daniel Malinen, #58.
Asuntojen hinnat määräytyvät vain osittain rakentamisen tason ja rakentamiskustannusten perusteella. Enemmän merkitsevät tonttihinnat ja kyseisen paikkakunnan kysyntä. Jos kysyntää ei ole, asuntojen hinnat vajoavat alas, jos kysyntää on liikaa, hinnat nousevat pilviin niin että pienipalkkaisilla ei ole varaa asua edes yksiössä. Kannattaa verrata vaikkapa samanlaisten asuntojen hintoja Helsingissä, Kouvolassa ja Nurmeksessa.
Jotta pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat saataisiin inhimilliselle tasolle, asuntoja on rakennettava rutkasti lisää. Silloin autetaan työllisyyttäkin, koska pienipalkkaisemmillakin on varaa asua paikkakunnalla, jossa on työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä mä uskaltaisin väittää jos asuntojen vuokrien tulisi vastata todellisia ylläpito kuluja + pieni peruskorjaus kassaan ja peini voittomarginaalikin vielä vuorkayhtiölle niin ostovoima lisääntyisi rutkasti
Ilmoita asiaton viesti
Niin nykyinenhän perustuu kysyntäperusteiseen neliöhintaan eli kuinkapaljon alueella on vapaita asuntoja ja kuinkapaljon on halukkaita muuttajia. Joskus myös sattuu poikkeuksia jolloin tietyn alueen asuntojen hinnat pysyvät kääntyvät laskuun mutta vuokrat jatkavat nousua.
Ilmoita asiaton viesti