*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Vaihtoehtobudjetit puntarissa

Kaikki oppositiopuolueet ovat nyt julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykselle. Varjobudjeteissa on paljon samaa ja joitakin poikkeuksia. Käsittelen tässä bloggauksessa kolmen suurimman oppositiopuolueen tuotteet, jotka myös selkeimmin eroavat hallituksen esityksestä. Ensimmäisenä ulos tulivat Vihreät, jo lokakuun lopulla. Perässä seurasi Vasemmistoliitto, jonka esitys julkistettiin marraskuun puolivälissä. SDP:n esityksestä saatiin maistiaisia jo aiemmin syksyllä ja Yrittäjäpaketti viime viikolla, mutta lopullinen esitys tuotiin ulos vasta tällä viikolla.

Yhteistä kolmen suurimman oppositiopuolueen vaihtoehdolle on se, että kaikkein älyttömimmät leikkaukset esim. korkeakoulutukseen torjutaan ja säästöt/tulonlisäykset haetaan muualta. On yksinkertaisesti järjetöntä leikata osaamisesta ja sivistyksestä tällaisena aikana. Samoin valtiontaloudellisesti pienimerkitykselliset saksimiset esimerkiksi lääkekorvauksiin on palautettu, koska niiden inhimillinen hinta olisi yksinkertaisesti suhteeton verrattuna saataviin vähäisiin säästöihin.

Verotuksen painopiste pääomiin

Kaikki puolueet kiristäisivät pääomatulojen verotusta ja kasvattaisivat solidaarisuusveroa nykyisestä. En ole mikään solidaarisuusveron suuri ystävä, mutta pääomatulojen kohdalla pidän tätä perusteltuna. Kaikki oppositiopuolueet hakisivat lisätuloja myös tilkitsemällä verotuksen porsaanreikiä ja vaikeuttamalla verovälttelyä. Vasemmistoliiton keinovalikoimaan kuuluu mm. 30 % lähdevero hallintarekisteröidyille osakkeille, Vihreät kiristäisivät pörssilistaamattomien yritysten osinkoverotusta ja nostaisivat pääomatuloveron progressiota.

SDP:llä on pitkälti samanlainen paketti, jonka päälle esitetään että Suomi liittyisi muiden Pohjoismaiden järjestelmään, jossa finanssisektoriin kohdistetaan rahoitusvero. Pankkiala on vapautettu ALV:stä ja toisaalta kansainvälinen, joten yhteispohjoismainen verojärjestelmä olisi varsin perusteltu. Tanskassa rahoitusvero on jo käytössä, sen vuotuinen tuotto on 750 miljoonaa, eikä sen ole havaittu häiritsevän rahoitusmarkkinoita tai heikentävän tanskalaisten rahoituslaitosten kilpailukykyä. Lisäksi SDP esittää yritysten korkovähennysoikeuden porsaanreikien tilkitsemistä ja vakuutuskuoreen paketoitujen sijoitusten verollepanoa Ruotsin mallin mukaisesti.

Näillä finanssipuolen veroilla korvataan Vihreiden pyrkimykset käydä kiinni työmatkakorvauksiin, joilla on iso merkitys monelle palkansaajalle sen kannalta, onko työssäkäynti tai työn vastaanottaminen kannattavaa tai mielekästä. Muuten verolinja korostaa eläkkeiden ja palkkatulojen verotuksen alentamista hallitusta enemmän. Verolinjan tarkastuksilla tasapainotetaan taloutta 100 miljoonalla, mutta silti malli hyödyttää 97,5 % palkansaajista.

SDP:n esityksessä kiinnitetään huomiota siihenkin, että omaisuuden osuus suomalaisessa veropohjassa on alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin, sen sijaan meillä verotetaan raskaammin kulutusta ja työntekoa. Tilanne tuleekin pyrkiä korjaamaan siirtämällä verotuksen painopistettä korottamalla pääomaveroja ja laskemalla ansiotulo- ja kulutusveroja. Vasemmistoliiton esittämään laajamittaiseen ALV-aleen tai yhteen tuloverokantaan siirtymiseen ei kuitenkaan liene käytännön edellytyksiä.

Säilyttämistä & uudistuksia

Se, mistä yllätyin eniten lukiessani esityksiä oli se, miten vähän Vihreiden esityksessä oli konkreettisia uusia asioita. Vihreiden kärkihankkeet esim. energiaremontin toteuttamisesta ja tutkimus- ja kehityshankkeista ovat saaneet paljon näkyvyyttä, ja olen pitänyt niitä itsekin hyvinä, mutta konkreettisiksi esityksiksi vuoden 2016 budjettiin ne eivät ole päässeet. Lähes kaikkien määrärahakappaleiden otsikot ovat "peruuttaminen" tai "säilyttäminen". Poikkeuksina ovat vain kriisinhallintamenojen lisäys (joka sekin on itse asiassa siirto puolustusvoimien määrärahahankinnoista, jotka on katsottu välttämättömiksi) ja kahden uuden kansallispuiston perustaminen.

Vasemmistoliitolla uusia ajatuksia oli paljon, mutta ne olivat lähinnä muutoksia veropolitiikkaan ja tulonsiirtoihin. Perusturvan tasoa esitettiin korotettavaksi perustulolla, mutta tästä ei löytynyt budjetista mitään mainintaa. Joko malli oletetaan tasokorotuksesta huolimatta kustannusneutraaliksi tai sitten asia ei suoranaisesti liity budjettiin. Yllättävin asia oli ALV:n alentaminen kahdella prosentilla, vaikka Vasemmistoliitto on perinteisesti kritisoinut veronalennuksilla elvyttämistä.

SDP:n linjauksiin olen tyytyväinen, koska siellä haetaan kokeiluja ja uusia malleja, mutta ensisijaisesti sellaisia jotka voitaisiin toteuttaa jo ensi vuonna ja joiden vaikutukset ovat mitattavissa heti. Tällaisia ovat esimerkiksi työllistämisseteli, jolla työtön voisi muuttaa työttömyysavustuksensa 700 euron palkkatueksi enintään 300 päivän ajaksi löytäessään halukkaan työnantajan. Tämä samaan aikaan leikkaisi julkisia menoja, tukisi työllisyyttä ja toisi valtiolle lisätuloja. Tasapainovaikutus olisi 140-250 miljoonaa euroa, jos 15000 ihmistä työllistyisi mallin seurauksena. Vaikutus on luonnollisesti sitä suurempi, mitä useampi työllistyvä on pitkäaikaistyötön tai työmarkkinatuen saaja.

Yrittäjäpaketissa tehtyjen monien hallinnollisten kevennysten ja uudistusten lisäksi siellä on myös konkreettinen rahallinen tuki työllistämiseen: ensimmäisen työntekijän palkkakulujen verovähennyskelpoisuus aina 20 000 euroon saakka, kattaen myös osa-aikaiset ja yli 6 kk kestävät määräaikaiset työsuhteet.

Kokonaisvaikutukset valtiontalouteen

Paljon riittäisi muutakin pohdittavaa ja tarkasteltavaa, mutta kirjoituksen pitämiseksi joissain aisoissa on lopuksi tehtävä tiivis lopputarkastelu sen suhteen, miten eri vaihtoehdot vaikuttaisivat kokonaistalouteen. Kaikki summat ovat suhteessa hallituksen esitykseen.

Vihreät:

Tulolisäykset: +331 milj.

Menolisäykset: +527,2 milj.

Kokonaisvaikutus: -216,2 milj.

Vasemmistoliitto:

Tulolisäykset: - 1,006 mrd.

Menolisäykset: + 547,6 milj.

Kokonaisvaikutus: - 1,55 mrd.

SDP:

Tulolisäykset: + 1,4 mrd.

Menolisäykset: + 1,067 mrd.

Kokonaisvaikutus: + 332,38 milj.

Viimeistään tässä loppusummassa nähdään, että Vihreiden kokonaisesitys on esityksistä varovaisin. Vasemmistoliiton liike 1,5 miljardilla yhteen suuntaan on tietyllä tapaa rohkea, mutta talouspoliittisesti hyvin vaarallinen ja jopa huoleton tilanteessa, jossa lähtökohtainenkin budjetti vuodelle 2016 ottaa enemmän velkaa kuin vuoden 2015 budjetissa tehtiin.

SDP:n esityksen kokonaisvaikutukset ovat suurimmat, lähes 2,5 miljardia. Se onnistuu perumaan nykyhallituksen tekemistä säästöistä kaikki ne, jotka ovat huonoja ja vastuuttomia, ja samaan aikaan löydetään rahoitusta ja keinoja uusiin kehityshankkeisiin joilla haetaan työllisyyttä, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Hämmästyttävimmän tästä saavutuksesta tekee kuitenkin se, että budjetti onnistuu samaan aikaan pienentämään alijäämää (eli velkaantumista) hallituksen esityksestä yli 300 miljoonalla eurolla olematta veropoliittisesti Vihreitä kiristävämpi!

Toivottavasti hallitus nyt perehtyy esitettyihin malleihin huolellisesti ja korjaa niiden pohjalta omaa esitystään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näin eri tavoin asian voi nähdä, kuten kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) tekee blogissaan: http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207209-v...

Yksi poiminta Lepomäen kirjoituksesta: "Demarit ovat myös keksineet ikiliikkujan: he povaavat saavuttavansa ensi vuoden menotalouden tilkkeeksi 200 miljoonaa euroa panostamalla 20 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan. "

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Luin Elinankin tekstin omani postattuani. En ihan näe tuota 20 miljoonan panostusta harmaaseen talouteen "ikiliikkujana", vaikka toki siinä tutkintaan panostuksien kautta saatavat verotulot merkittävästi ylittävätkin alkup. panoksen ainakin johonkin määrään asti. Lisäksi talousrikollisuus poikkeaa monesta muusta rikostyypistä siinä, että kiinnijäämisriski ja seuraamuksien vakavuus oikeasti vaikuttaa rikosten esiintyvyyteen.

Muuten kiinnitin huomiota kertaluontoisiin tuloutuksiin, missä Elina on toki oikeassa. Käsittääkseni tosin ne on tarkoitettu käytettäväksi kertaluontoisiin menoihin (siinä missä velanotonkin toki tulisi olla).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rahoitusmarkkinoilla olisi kyllä kieltämättä verotettavaa. Esim Iso-Britanniassa pörssikaupassa on käytössä leimavero. Tälläinen järjestely voisi jopa parantaa pörssin toimintaa sen hillitessä robottikauppaa.

Suurin ongelma taas on työn ja tuotannon verotus, jonka takia yllättäen tämänkin kriisin aikana lisääntynyt kotimainen ostovoima on valunut suoraan tuontiin.

Kulutamme enemmän mutta tuotamme vähemmän. Oma tuotanto ei pärjää edes kotimarkkinoilla.

Käyttäjän AriKananen kuva
Ari Kananen

Itse budjettiin ottamatta kantaa.
Niin kauan kun teillä ei ole yli 101 kansanedustajaa, on nämä budjetit vain haihattelua. Vai meinaatko että saisitte haluammanne läpi kolmen/neljän puolueen hallituksessa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ne ovat vaihtoehtojen osoittamista. Muistaakseni viime kaudella perussuomalaisetkin esittivät kaikenlaista - oliko se silloin haihattelua?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

1-2 % vaikutusmuutokset budjettiin ovat mielestäni ihan mahdollisia. Jos 4 puoluetta olisivat SDP:n lisäksi esimerkiksi Vihreät, Vassarit ja Perussuomalaiset, niin meidän budjetin esitykset menisivät heittämällä läpi. Siitä, mikä kehitysyhteistyön osalta halutaan kolmella puolueella palauttaa voidaan vaikka sen autoveroalen verran tinkiä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Hämmästyttävimmän tästä saavutuksesta tekee kuitenkin se, että budjetti onnistuu samaan aikaan pienentämään alijäämää (eli velkaantumista) hallituksen..." Lisää veroja ja lisää turhia menoja!

Kataisen hallituksenkin piti "hämmästyttää" meitä lisäämällä kasvua, jolla velkaantuminen estettäisiin........

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Ovatko koulutusmenot mielestäsi turhia?

Kumpaa mielestäsi pitäisi verottaa enemmän, työntekoa vai omistamista?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Omistamista ja kulutusta voi verottaa enemmän, työtä ja tuotantoa vähemmän.

Wagner totesi sarjakuvasta että valtio verottaa viinaa koska ei halua sitä juotavan ja töitä koska ei halua ihmisten tekevän niitä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #14

Tämä on myös SDP:n tavoite: keskituloisten tuloverotusta alennetaan ja solidaarisuusverohan on tilapäinen, se poistetaan heti kun talous saadaan tasapainotettua.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #15

Kertoisitko yhden esimerkin, milloin Suomessa on poistettu tilapäiseksi päätetty ja asetettu vero ?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

"Hämmästyttävimmän tästä saavutuksesta tekee kuitenkin se, että budjetti onnistuu samaan aikaan pienentämään alijäämää (eli velkaantumista) hallituksen esityksestä yli 300 miljoonalla eurolla olematta veropoliittisesti Vihreitä kiristävämpi!"

Hämmästyttävintä tässä on se, että SDP istui hallituksessa 4 vuotta, saamatta käytännössä yhtään mitään aikaiseksi. Ja nyt oppositiossa se on keksinyt hämmästyttävän yhtälön, millä tehdään kaikki paremmin ja oikeudenmukaisemmin. Harmi, että SDP:llä välähti vasta oppositiossa, eikä hallitusvastuussa ollessaan. Vai voisiko olla kuitenkin ihan vaan niin, että oppositiossa näiden vaihtoehtobudjettien tekeminen on helppoa, koska niiden toimivuutta muualla kuin paperilla ei tarvitse osoittaa...

Mutta mitä tulee tuohon harmaan talouden torjuntaan, niin on ihan totta että talousrikollisuus on yksi rikollisuuden ala, jota voidaan ehkäistä lisäämällä sen riskejä, kuten kiinnijäämisriskiä ja seuraamusriskiä, eli nostamalla tuomiota. Näitä ei voida kuitenkaan tehdä kuin tiettyyn pisteeseen asti. Korkea verotus taas lisää talousrikollisuudesta saatavia hyötyjä. Mitä korkeampi on verotus, työnantajamaksut yms, niin sitä suurempi hyöty tulee kun ne jättää maksamatta. Näin ollen pelkkä kontrolli ja ankara seuraamus (jotka nekin ovat kalliita), eivät yksinään toimi. Sensijaan oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen verotus on varmin keino suunnata verotuloja Suomeen ja vähentää talousrikollisuutta.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Aika paljon neljässä vuodessakin tehtiin. Silloin tosin myös jouduttiin tekemään yhteistyötä ideologisesti kaukaisimman kumppanin, Kokoomuksen kanssa. Monessa asiassa Kokoomuksenkin kanssa löydetään yhteinen sävel, mutta talous- ja työllisyyspolitiikan erot ovat kyllä vaikeinta sovittaa yhteen.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

"SDP:n esityksen kokonaisvaikutukset ovat suurimmat, lähes 2,5 miljardia. Se onnistuu perumaan nykyhallituksen tekemistä säästöistä kaikki ne, jotka ovat huonoja ja vastuuttomia, ja samaan aikaan löydetään rahoitusta ja keinoja uusiin kehityshankkeisiin joilla haetaan työllisyyttä, kasvua ja uutta yritystoimintaa. Hämmästyttävimmän tästä saavutuksesta tekee kuitenkin se, että budjetti onnistuu samaan aikaan pienentämään alijäämää (eli velkaantumista) hallituksen esityksestä yli 300 miljoonalla eurolla olematta veropoliittisesti Vihreitä kiristävämpi!"

Kun Antti Rinne oli valtiovarainministerinä, hän kritisoi perussuomalaisia lukujen vetämisestä hatusta. Erityisesti Harmaan talouden osalta hän totesi: "Tuloja vedetty hatusta"
Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) kiitti oppositiota vaihtoehtojen esittämisessä, mutta olisi kaivannut realismia ehdotuksiin. Hänestä oppositio oli kehitellyt tulopuolelle mielivaltaisia lukuja ja esimerkiksi perussuomalaiset olivat hänestä kattaneet menonsa osin ”hatusta vedetyillä luvuilla” arvioidessaan muun muassa harmaan talouden torjunnasta saatavia tuloja.
”Realistista budjettia ei voida perustaa arvailujen varaan”, Rinne opasti"

Nyt SDP vetää hatusta 20 miljoonan panostuksella 200 miljoonan euron tulot. On melkoinen sirkustemppu väittää että SDP onnistuu perumaan kaikki "huonot ja vastuuttomat säästöt", kun ei itse uskalla kertoa totuutta. Niitä ikäviä päätöksiä ei edes SDP onnistuisi väistämään ja kyllä he sen tietävät. Oppositiosta käsin voi toki esittää muuta.

Toinen huomio. Missä ovat rakenteelliset uudistukset? Vai onko Suomi siltä osin valmis?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Käsittääkseni 200 milj. tulot/vuosi perustuvat siihen, mitä harmaan talouden torjuntaohjelmalla saatiin aikaan kun programmi käynnistettiin. Ja vielä on torjuttavaa sillä saralla.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Mekin toki tiedämme ja tiesimme ns.dynaamiset vaikutukset. Mutta emme niitä käyttäneet koska ne ovat epävarmoja. Ja sitä mieltä oli siis Antti Rinnekin ollessaan hallituksessa.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #13

Eli nyt olette eri mieltä dynaamisten vaikutusten käytöstä budjetissa kuin viime vuonna olitte?

Ja olihan niitä dynaamisia vaikutuksia käytetty aiemmissa budjeteissa kuten tulevissakin, ainahan siellä joutuu vähän arvelemaan ja arvioimaan. Tässä kuitenkin ollaan aika tukevalla pohjalla, kun on jo aiempia näyttöjä siitä, millaisia tuottoja vastaava panostus on tuonut.

Siitä täytyy muuten vielä antaa kiitosta, että ministeri löytää kiireidensä keskeltä aikaa osallistua kansalaiskeskusteluun. Se on mielestäni arvokasta ja suunta, johon tulisi mielestäni jatkossa entistä enemmän pyrkiä. Pisteet kotiin!

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström Vastaus kommenttiin #16

Niin se näyttää olevan, että varjobudjettia ei ole helppoa tehdä. Ja riippuu siitä kummalla puolen aitaa asiaa katselee, ovatko dynaamiset vaikutukset uskottavia vai ei. Roolit vaihtuu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eetu Kinnuselta haluaisin kysyä, mihin SDP:n varjobudjetin väite 35.000 uudesta työpaikasta vuodessa / vuosittain perustuu ?

Käsittääkseni SDP ei työllistä, vaan suomalaiset yritykset ovat ne, jotka työllistävät.

Edellisen hallituksen ministeri Ihalainen ( SDP/SAK ) lupasi muistaakseni 100.000 uutta työpaikkaa ennen vaaleja v. 2011, mutta SDP:n hallituskauden saldoksi taisi lopulta tulla + 100.000 uutta työtöntä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Siihen, että jos 400.000 työtöntä saa 700 euron palkkatuen 300 päiväksi, niin ainakin 35000 heistä työllistyy. Tämähän ei maksa mitään lisää, koska työttömyysturvaa saisivat kuitenkin. Todennäköisesti asumistuessa ym. jopa säästetään.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Eetu Kinnunen

Eivätkös nämä palkkatuella työskentelävät ole sitten niitä tilapäistyöntekijöitä ja lyhytaikaisessa työsuhteessa roikkuvia. Haluavatko demarit avata nämä markkinat ?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #23

Parempi se olla lyhytaikaisessakin työsuhteessa kunhan on töissä. Hyvässä lykyssähän tästä syntyy kasvua ja palkkatukityöllistetystä tulee oikeasti työllistetty.

Ketjuttaminen pitää toki kieltää, eli palkkatukijakson jälkeen ei voi palkata uutta palkkatuettua vaan jos hommat jatkuu niin pitää pysyä saman tekijän remmissä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #24

Eetu Kinnunen

Siis lisää byrokratiaa, sääntöjä, esteitä etc. Entäs miten ajattelit kohdella niitä jotka ovat nyt pätkä-tai tilapäistöissä.

Vasta ilmestyneen OECD:n kilpailukyky raportin mukaan Suomen kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden esteet verrattuna 140 muun maan vertailussa ovat seuraavat.

Labor market efficiency
Cooperation in labor-employer relations 22
Flexibility of wage determination 140 (Vertailumaiden heikoin)
Hiring and firing practices 87 (Työntekijän palkkaaminen ei kannata )
Redundancy costs, weeks of salary 34
Effect of taxation on incentives to work 109 (Kannustinloukku estää työllistymisen)
Pay and productivity 42
Reliance on professional management 3
Country capacity to retain talent 7
Country capacity to attract talent 61 ( Tämä kertoo jo paljon )
Women in labor force, ratio to men 13

Numeroarvo merkitsee sijalukua 140 maan vertailussa. Miksi Suomi on työllistämisen esteiden kannalta heikoimpien maiden joukossa. Joustavuudessa viimeinen.

Suomen osuus allaolevassa raportiss alkaen sivulta 186

http://www3.weforum.org/docs/gcr/2015-2016/Global_...

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Oma pieru haisee parhaalta, miksen ole yllättynyt?

Jukka Suominen

Jaahas, demarin mielestä demarien esitys on paras. Vaihtoehdosta en oikeastaan edes puhuisi, surkea tekele jonka todelliset vaikutukset jäävät täysin arvailujen varaan.

4 vuotta hallituksessa, niitä hedelmiä keräillään vieläkin. Tietysti se, että mitään ei saatu aikaiseksi on kokoomuksen vika, tietysti.
4 vuoden kuluttua sitten luetaan kuinka kaikki oli Keskustan vika, ja demarit nousee hallitukseen tekemään samaa politiikkaa kuin kaikki muutkin.

Urpoja koko helvetin porukka....

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

No se on noista ainoa joka ei ota lisää velkaa suhteessa hallituksen esityksen vaan jopa vähemmän. Lisäksi siinä on ainoat vakavasti otettavat esitykset työllisyyden hoitoon.

Pitäisikö tässä tykätä enemmän Vihreiden "perutaan vaan kaikki leikkaukset eikä uudisteta mitään" -budjetista vai vassareiden "otetaan vielä 1,5 mrd. lisää velkaa" -budjetista? Vai onko tuo hallituksen "leikataan korkeakoulurahoitus ja painetaan eläkeläiset kyykkyyn" -esitys sittenkin sinusta paras?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Verojen korotuslinja on tuskin paras, eikä edes perusteltu.

Tilastokeskus julkisti tänään lukemat, joiden mukaan verotus on valmiiksi jo nyt
ennätyksellisen korkea.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Kun kerta kotiin päin pelataan (ja kukapa ei pelaisi), niin Ollilla oli keväällä hyvä leikkauslista: http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1892...

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kun veroja korotetaan riittävästi, tullaan pisteeseen, jossa verokertymä alkaa pienenemään, koska verotus aina heikentää taloudellista aktiviteettia. Toisaalta Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman huippuluokkaa ja samalla Suomen talouden kehitys on ollut Euroopan surkeimpia jo useita vuosia.

Edellä mainitun perusteella on lähes varmaa, että SDP:n ehdottamat verojen korotukset eivät tule tuottamaan heidän laskelmissaan esitettyjä hyötyjä, vaan luultavasti ajavat Suomen kansantalouden entistä syvempään kurimukseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset