Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Perustulo ja minimipalkka Suomeen?

Perustuloajatuksen ympärillä pitkään pyörinyt keskustelu on nyt viimein realisoitumassa kokeilun muodossa. Viime viikolla julkaistu Olli Kankaan ja Ville-Veikko Pulkan toimittama raportti perustulosta tarjoaa kahta vaihtoehtoista mallia kokeiluun: joko 550 tai 750 euron kuukausittaista summaa perustulon saajille. Pienempi summa mahdollistaa selkeästi laajemman kokeilujoukon, suurempi taas eliminoi yhden henkilön talouksilta pääsääntöisesti tarpeen toimeentulotuen hakemiselle. Molemmat ovat määritelmällisesti osittaisia perustulomalleja, koska perusturvassa säilyy muita, harkinnanvaraisia elementtejä, keskeisimpänä asumistuki.

Perustulo, ansiot ja heikkoudet

Perustuloselvityksen keskeisin anti oli se, että kuten perustulon kannattajat ovat esittäneetkin, se vähentäisi perusetuuksien saantiin liittyvää byrokratiaa ja viivytystä, sekä tästä seuraavia tulottomia kuukausia perusturvaan oikeutetuille. Etenkään pienempi, muuten helpommin toteutettava perustulo jättäisi kuitenkin suurimman osan byrokratiasta ennalleen. Suurempi taas olisi sen verran kallis, että siihen oikeutettuja pitäisi merkittävästi rajata mikäli perusturvaan ei olla valmiita tekemään huomattavia taloudellisia lisäpanostuksia (eikä niitä liene luvassa). Toinen vaihtoehto olisi rajata ihmisryhmiä sen ulkopuolelle, mikä taas poikkeaisi perustulon alkuperäisestä ajatuksesta.

Kannustavuudeltaan perustulo ei selvityksen mukaan juuri eroaisi nykyjärjestelmästä: perustulon edellyttämät muutokset verotukseen neutraloisivat suuren osan sen eduista. Tutkijoiden mukaan kannustinloukkuja voitaisiin purkaa merkittävästi vain, mikäli perusturvan tasoa voitaisiin madaltaa nykyisestä tai verojärjestelmä jättää koskemattomaksi. Ensimmäinen vaihtoehto on elinkustannuksiin nähden mahdoton ja jälkimmäinen aiheuttaisi miljardien, pahimmillaan jopa 11 miljardin loven julkistalouteen. Vaikka oletettaisiin perustulon parantavan työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta, miljardien lisäverokertymä nykyjärjestelmällä kuulostaa äärimmäisen optimistiselta.

Perustulolla on jo lähtökohtaisesti melko suuri todennäköisyys nostaa sosiaaliturvan kustannuksia mikäli yleistasoa ei alenneta, koska esim. määräaikaisilla vanhemmille ja opiskelijoille tarkoitetuilla etuuksilla elävät saisivat tasokorotuksen ja määräaikaisuus poistuisi. Samoin (sinänsä hyvänä asiana) moni nykyisellään sosiaaliturvan ulkopuolella oleva siihen oikeutettu alkaisi saamaan etuuksia, minkä lisäksi merkittävä osa osa-aikatyötä tekevistä saattaisi olla oikeutettuja joko täyteen perustulosummaan tai osaan siitä.

Minimipalkka, tarpeellinen vai turha

Perustulon edetessä kohti kokeilua Vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen 10 euron minimipalkan säätämisestä. Taustalla saattaa olla Yhdysvalloissa kuumentunut kampanja 15 dollarin minimipalkan saamisesta liittovaltion lainsäädäntöön. Vasemmistoliitto perustelee itse aloitettaan Saksan esimerkillä, jossa on nykyhallituksen aikana otettu käyttöön minimipalkka työehtosopimusten rinnalle. Yleensä minimipalkkalainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset on katsottu vaihtoehtoisiksi tavoiksi taata työntekijöille kohtuullinen vähimmäiskorvaus työpanoksestaan.

Itse pidän joustavaa palkkajärjestelmää kannatettavampana, koska eri alojen ja nyttemmin eri yritystenkin tuottavuus vaihtelee huomattavasti. Ymmärrän kuitenkin tarpeen turvata työehtosopimusten ulkopuolella työskenteleville kohtuullinen vähimmäiskorvaus työstään. Jos minimipalkkalainsäädäntö otettaisiin käyttöön sen voisikin rajata koskemaan aloja, joilla "ei ole työehtosopimuksella toisin sovittu".

Nyt kun työnantajien kontrolloimat keltaiset liitot on todettu pätemättömiksi, tämä voisi olla monella alalla aito kannustin työnantajille toivoa työntekijöidensä järjestäytymistä. Esim. harjoittelijoiden ja uusien työntekijöiden palkkoja voitaisiin tällöin hivenen alentaa vastineeksi vaikkapa kokemukseen sidotuista ylemmistä palkkaluokista ja työaikoihin liittyvistä järjestelyistä.

Hopealuoteja ja räkäpäitä

Periaatteessa minimipalkka voisi toimia yhteen perustulon kanssa, koska työkannustimien toteutuessa perustulo voi laskea joidenkin alojen palkkatasoa nykyisestä perustulon kompensoidessa tilannetta. Tällöin minimipalkka toimisi perälautana. Minimipalkan vastustajat kuitenkin argumentoivat sen lisäävän työttömyyttä vähimmäispalkkatason ylittäessä osan työvoimasta tuottavuuden ja/tai vähentävän kykyä sopia alakohtaisesti työehdoista, jopa alentaen pienempiä ansioita joillain aloilla kun työnantajapuoli voi vedota minimipalkkaan.

Sen enempää perustulo kuin minimipalkkakaan tuskin toimivat työmarkkinoiden tai kansantalouden hopealuoteina. Minimipalkka voi vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, mutta suunnilleen yhtä todennäköisesti lisätä työttömyyttä ja automatisoida matalan tuottavuuden työtehtäviä. Perustulolla olisi valtaisa potentiaali, mutta riittävän suureksi suhteessa siihen kohdistettuihin odotuksiin säädettynä se todennäköisesti aiheuttaisi siinä määrin lisäkustannuksia ettei sitä haluta rahoittaa. Suurella perustulolla voisi olla myös negatiivisia kannustinvaikutuksia joidenkin ihmisryhmien osalta.

Uskonkin, että perustulo voi juuri siihen kohdistettujen ylisuurten odotusten vuoksi jäädä räkäpääksi vaikka se on näistä kahdesta ajatuksesta selkeästi lupaavampi. Siksi perusturvan kehittämisessä onkin katsottava eteenpäin perustulon ja kansalaispalkan viitoittamalla tiellä, kun reaaliaikainen verottajan tulorekisteri mahdollistaa teknologisesti sofistikoituneemmat järjestelmät. Silloin vaihtoehtoja on kaksi: Demarinuorten Yleisturva ja ajatuspaja Liberan Perustili. Minun kantani lienee näiden suhteen selvä, mutta kumman suomalaiset mieluummin valitsevat?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Jukka Laine

Ainoa positiivinen kannustin kaikille on alentaa veroja. Siitä hyötyvät ihan kaikki.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Miten alentaa niiden veroja jotka eivät niitä maksa? ALV:ta tietysti maksavat kaikki, mutta jos köyhiä haluaa kannustaa niin tulee kyllä sen alentaminen kalliiksi.

Jukka Laine

Eikö verojen ja kustannusten alentaminen ole edullisempaa kuin rahan jakaminen raskaalla byrokratisella koneistolla? Kun rahat eivät mene veronmaksuun, niin eikö se ole paras kannustin?

Nythän esimerkiksi rakentaminen maksaa, kun uudisrakentamisen hinnasta lähes puolet on veroja ja veroluonteisia maksuja. Sitten on järjestelmä joka jakaa tukia että on varaa asua niissä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #5

No jos ALV:tä esim. alentaa prosentilla, niin se alenee myös niiltä joiden kulutus ei kasva vaikka rahaa säästyy (olettaen että veroale menee hintoihin eikä käy niin kuin ruoan alv-alessa). Tällöin 1 % lisäys pienituloisempien kulutuksessa maksaa aika ison erän parempituloisten saamatta jäävinä veroina.

Mitä tulee rahan jakamiseen byrokraattisella koneistolla, niin perustulohan on lähtökohtaisesti aika byrokratiaton koneisto, etenkin nykysysteemiin verrattuna. Ja jos ihmisille perusturvaa joka tapauksessa maksetaan, niin byrokratian määrähän ei lisäänny riippumatta siitä että saako tukipäätöksellä 400, 500, 600 vai 700 euroa.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #7

Suomen ongelmat eivät ratkea prosentteja kynsiviilaamalla. Byrokratia (suuret ikäluokat) on eläköitynyt ja se rasittaa laivaa. Eläkemaksut ovat jo 24% palkasta (hs) yksityissektorilla. Korkea veroaste nostaa kustannuksia ja köyhien elämästä tulee kallista.

Kun byrokratia on eläkkeellä pari vuosikymmentäkin, niin Suomen eväät on syöty jo etukäteen. Tarttis tehdä jotakin sanoi eräskin nykyinen eläkeläinen joskus.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eetu Kinnunen, onko Suomi lähtemässä samalle polulle. kuin Uruguai 50-luvulla, jolloin sen talous romahti ?

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Demarinuorten yleisturva on ihan hyvä, mutta taidan minäkin olla jäävi sanomaan.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Jep. No, varovaisen positiivinen voi olla tästä perustulokokeilustakin, ainakin sen pohjalta saadaan taas lisää tietoa.

Ropi Jarrela

Vastustan tulossa olevaa perustulokokkelia, se vaan saa aikaan monelle sösseliä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Siinä on kyllä tämäkin riski.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset