Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Kilpailukykysopimus vaakalaudalla - Pitävätkö hallituksen lupaukset?

Työmarkkinajärjestöjen hallituksen epäonnistuneen yhteiskuntasopimusprojektin pelastamiseksi neuvottelema kilpailukykysopimus eli ns. kiky on viime päivinä jälleen ollut liipasimella. Kuntatyönantajat ja kunnalliset työntekijät ovat esittäneet yhteisen uhkavaatimuksen hallitukselle peruuttaa budjettiriihessään kuntasektorin lisäleikkaukset tai ne irtautuvat kilpailukykysopimuksesta, mikä käytännössä romuttaisi koko paperin.

Vielä eilen iloittiin rakennusalan liittymisestä sopimukseen vastoin viime kevään tietoa: perinteisesti SKDL:n ja sittemmin vasemmistoliittolaistaustaisten pamppujen luotsaama Rakennusliitto oli päässyt sopuun työnantajapuolen kanssa. Tämä nosti sopimuksen kattavuuden yli 90 % työntekijöistä ja sitä kautta nosti pöydälle hallituksen lupaamat veroporkkanat.

Aluksi vallitsi epäselvyyttä siitä, pitäisikö Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus kiinni lupaamastaan 100 miljoonan euron tuloveronkevennyksestä, jonka se oli luvannut kikyyn sisältyvien työajanpidennysten ja palkkojen nollakorotusten kautta tulevien palkanalennusten kansalaisten ostovoimaa heikentävää vaikutusta kompensoimaan. Jos veronkevennystä ei tehtäisi, se olisi asettanut koko sovun kestävyyden uhanalaiseksi. Hallitukselle on selkeästi vaikea ymmärtää sitä, että saadakseen tahtonsa läpi ja ollakseen uskottava neuvottelukumppani, sen on pidettävä kiinni lupauksistaan.

Petetyt lupaukset syövät uskottavuuden

Ei tosin yllätä, että koulutuslupauksesta alkaen sanojensa syömisen kanssa kompuroinut hallitus on taas pulassa. Aiheuttihan kohua sekin, että työpaikkojaan kilpailukykytoimilla suojaamaan pyrkineet sivistysalan työntekijät saivat kuulla, ettei säästyneitä henkilöstömenoja suinkaan käytettäisi toiminnan tai henkilötyövuosien suojelemiseen. Valtion rahoitusta leikataan vastaavasti jolloin kaikki hyöty työntekijöiden tinkimisestä jää valtionvarainministeri Petteri Orpon (kok.) kassaan.

Entistä suurempi pommi on kuitenkin se, että VM Orpo on esittänyt ensi vuoden talousarvioon lisäleikkauksia myös kuntatalouteen. 272 miljoonan leikkaaminen kunnilta tarkoittaisi jälleen uusia koulutusleikkauksia, koska kuntien vastuulla oleva perus- ja esiopetus sekä toisen asteen koulutus eli ammattioppilaitokset ja lukiot väistämättä joutuisivat näiden kiristysten hampaisiin. Tämän lisäksi hallitus on jo nyt leikkaamassa ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Toinen pääasiallinen kärsijä olisivat kuntien terveyspalvelut, jotka ovat monin paikoin jo laittoman huonolla tolalla.

Työnantaja- ja palkansaajapuolen harvinainen yhteisvetoomus on osoitus hallituksen politiikan kohtuuttomuudesta, etenkin kun kunnille riittäisi kikyn tuomien säästöjen jäljiltä kustannusneutraali budjetti, jossa palveluita ei enää lisää heikennettäisi. Kunnallisten palveluiden romuttaminen on vakava uhkakuva, sillä koulujemme PISA-oppimistulokset ovat jo romahtaneet vuosituhannen alun loistonvuosista ja väestön koulutustason nousu uhkaa katketa 20 vuotta aiemmin kuin muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Julkisen terveydenhuollon heikko tila puolestaan näkyy jo työkyvyttömyyden lisääntymisenä ja vaikeiden kroonisten sairauksien yleistymisenä, mikä ei ole ainakaan "edullinen kilpailukykytekijä" millekään maalle.

Nyt punnitaan, onko hallituksella viisautta kuunnella kuntakenttää, vai porskuttaako se leikkauskiimassaan päin seinää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Olikos keskusta se kuntien puolue..? No, taas rytisee.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mihin ihmeeseen kuntia tarvitaan, jos niillä kerran ei ole mitään itsemääräämisoikeutta, kuten blogisti esittää? Olen ollut siitä harhaisessa käsityksessä, että kunta päättäisi itsenäisesti verotuksestaan ja menobudjetistaan.

Mitä kunta-alan törkeään kiristysyritykseen tulee, voi hallitus sopimuksen kaatuessa alentaa työnantajien palkan sivukuluja kikyn verran ja pienentää kuntien valtionosuuksia vastaavalla summalla. Jos hallitus antaa periksi kiristykselle, niin jatkossa hallitus on pelkkänä sätkynukkena. No eipä se ole muutenkaan pystynyt mihinkään rakenteellisiin uudistuksiin, mutta tuo on sitten viimeinen naula Sipilä ykkösen arkkuun.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

En tiedä oletko mukana kunnallispolitiikassa, mutta jos olet, tiedät aivan varmasti, että ne palvelut mistä kunta voi laillisesti leikata yhtään isompia summia, ovat koulutus ja terveydenhuolto. Verotusta kiristämällä taas ei saada käytännössä yhtään lisää verotuloja verovähennysjärjestelmän vuoksi jos verotus on jo 20% paikkeilla kuten suurimmassa osassa kuntia.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Kuten Lassi sanoi, realistista mahdollisuutta hoitaa asiaa muualta leikkaamalla tai veroja korottamalla ei ole. Etenkin, kun veroprosentin korotus kaatuu useimmissa kunnissa valtuustoon eikä sitäkään voi loputtomiin nostaa, vaikka lisätuloja sitä kautta saataisiinkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kaatuu valtuustoon, entä sitten? Niiden vastuullahan tuo homma on, päättäköön mitä haluavat. Kunhan sanoin että heilä on valta päättää.

Espoossa esim sosiaali- ja terveystoimi kertoi tavoitteikseen 2016 oman toiminnan tuottavuuden lisäämisen vähintään prosenttiyksiköllä ja HUS:in tuottavuuden lisääntymisen puolellatoista. Hienoa, varmaan bujetoivat kulujen vähennyksen? No ei, vaan 3,5% lisäystä!? Veronmaksajana en haluaisi sen tyyppistä tuottavuuden tehostamista joka nostaa kuluja 28 miljoonaa, eli 104 €/asukas/vuosi.

Rehellisyyden nimissä tuo lisäys oli terveyspalveluissa 2,8%. Yhtäkaikki osoittaa uskomatonta ylimielisyyttä organisaatiolta esittää, ja päättäjiltä sokeutta hyväksyä, tuollaista menoarviota, jossa numerot ja teksti ovat jyrkästi ristiriitaisia. Sitä on vaikea tulkita muulla tavalla kuin että valtuutetuilla ei ollut hajuakaan mitä tuli päätettyä. Kun tuo on tekemisen taso, on luottamukseni aika pieni, että jokainen kivi olisi käännetty säästöjä haettaessa, muissakaan toimissa.

Yleisesti ottaen, kun sanotaan ettei voida säästää, tarkoitetaan ettei haluta tehdä muutoksia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Vähän samaa kyselen kun Stenbäck tuossa yllä. Kuntien menot, ml. velanhoitokulut ovat karvan alle 46 miljardia euroa vuodessa. Siitä tuo 272 miljoonaa on 0,5%

Ihanko tosissaan blogisti väittää, ettei tuota 0,5% säästöä voi nykäistä mistään muualta kuin koulutuksesta tai terveydenhuollosta? Vai ovatko ne kuntien menoista ne kaikkein tarpeettomimmat?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

0,5% on merkittävä leikkaus kunnissa, jotka taistelevat jo nyt leikkauskierteen kanssa. Esim. Lohjalta tiedän, että 0,5% lisäleikkaukset kasvatus- ja opetuslautakunnan budjettiin johtaisivat kaiken nuorisotoimen tapahtumatoiminnan (mikä on nyt merkittävää) loppumiseen, ja vastaaviin vaikutuksiin kaikilla muilla sektoreilla. Suurin osa menoista on kuitenkin lakisääteisiä, joten se osuus mistä voidaan leikata on niin pieni, että 0,5% tuntuu jo kovaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Esim. Lohjalta tiedän, että 0,5% lisäleikkaukset kasvatus- ja opetuslautakunnan budjettiin johtaisivat kaiken nuorisotoimen tapahtumatoiminnan (mikä on nyt merkittävää) loppumiseen,"

Tämä siis sillä oletuksella, että leikkaukset pitää tehdä juuri kasvatus- ja opetuslautakunnalta.

Minä taas väitän, että leikkauskohteet valitaan usein tietoisesti juuri siten, että saadaan aikaan mahdollisimman suuri kohina siitä miten taas leikataan lapsilta ja sairailta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #7

Ei sitä tarvitse arvella eiköhän joka kunnan talousarvio löydy göögglelillä. Omani kertoo opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen vievän 76% koko budjetista.

Muualtakin voidaan leikata, mutta ihan helppoa se ei ole. Kun kaikki on leikattu jo. Kun leikkausten tie alkaa olla loppuun talsittu. Kun voi tarkastella tuli niillä ns. koulusäästöillä loppupeleissä edes säästöä kunhan budjettikikkailua. Kun tosi moni palvelu on lakisääteinen.

Tämä ei tarkoita että olisi demariksi ryhtynyt, päinvastoin, kunhan tarvittaisiin ihan toisen kaliberin muutoksia kuin mitä ollaan tekemässä ja opposition ehdotukset tähän ovat jopa hallitusta huonompia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Tarkoittaa siis, että sitä "muuta" on 24% budjetista. Ja meinaat sitten että siellä on 100% kaikki tarpeellista ja tehokasta?

Oma lukunsa on tietysti myös se, että niiden opetus-, sosiaali-, ja terveyspalveluiden sisällä kaikki on tarpeellista ja tehokasta, eikä ole olemassa minkäänlaista potentiaalia tehostaa ilman että se näkyy asiakasrajapinnassa.

Tai sitten rahoituksen kulkusuunta on sellainen, että organisaation ylätaso varmistaa ensin omat nautintaoikeutensa, ja jakaa loput alaspäin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #10

Puhun ihan käytännön realismista. Täällä on ollut organisaatiouudistus joka vuosi. Palkanalennukset ovat kuulemma laittomia, lomautuksista ei tule säästöjä. Kunnan irtisanomiset ovat liki mahdottomia. Verot ovat tapissa. Maksut ovat tapissa. Valtaisaan määrään toimintoja ei voi lakien takia puuttua. Voisi toki sulkea vaikka kaikki kirjastot ellei siinä ole esteenä jokin kirjastolaki tms. Kyllä kunnat on lypsetty nykysysteemissä tyhjiin ja se oikea reaktio olisi koko systeemin korjaaminen, ihan oikea rakennemuutos. Maakuntamalli näyttää päivä päivältä epäilyttävämmältä säästöjä, tehokkuutta jne. tuovana mallina.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #11

Ihan pakko kysyä, kun olen niillä seuduilla joskus asustellut: mikä on ollut maksimimäärä "muutosjohtajia", joka kotikaupunkisi palkkalistoilla on samanaikaisesti ollut? Toki pelkkä anekdootti, mutta viittaa hiukan siihen suuntaan, että kunnissa pörrää erinäinen määrä päälliköitä ja johtajia ja muuta kehitysväkeä, joiden vaikutus kuntalaisiin on lähinnä verrattavissa sormeen vesilasissa.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #14

Ne oli kuntien yhdistymisen aikaa. Sen jälkeen on käyty vuotuinen säästöyrityssirkus. Melko identtinen kuvio muuten Jyväskylän kanssa. Ei täällä pala enää kuin korvamerkityt ÄRM - rahat sun muut. Viimeisimmät yt:t tältä päivää SSO ja viime vuosina väkiluku pienentynyt tuhannella. Mutta samaa se on ympäri Suomea ja yksi keino olisi oikeat norminpurkutalkoot, lakipykälien poistot, jotta esim. sosiaalipuolen liikaan hössötykseen ja täten menoihin voisi puuttua.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #11

Mutta millainen olisi yhteiskunta ilman kirjastoja? Terveydenhuollosta ei voi vähentää käsipareja, koska jonot ovat jo nyt liian pitkiä ja ihmiset ehtivät sairastua niissä pahemmin. Porissa on vain yksi opettaja kahta luokkaa kohden ja sama on edessä kohta muuallakin.

Pahinta on, että leikkaukset aiheuttavat pitkällä aikavälillä lisäkustannuksia joko sitä kautta, että pahenevien sairauksien hoitaminen ja kelvotonta opetusta saaneiden nuorien saaminen työelämään on huomattavasti kalliimpaa, tai sitten sitä kautta että menetetään verotuloja kun ihmiset ovat sairaina ja kortistossa työelämän sijaan. Tästä on ihan laskelmat.

Pitäisi alkaa miettiä kumpaa tämä kansa tarvitsee: toimivia palveluita ja investointeja vientisektorille vai etelänlomia ja kulutusjuhlaa. Minusta vastaus on selvä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #10

Nyt ulkomuistista muistelen, että Lohjalla kasvatus- ja opetuslautakunnan menot ovat nyt noin 54 miljoonaa ja budjetti jotain 300 miljoonan luokkaa. Joten siinä on se sinun 20% ja lopusta 4% aiot leikata, näin vähän kärjistäen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rahat menevät henkilöstökuluihin. Henkilöstöltä voi käydä tiedustelemassa että napataanko puoli prosenttia palkasta vai pannaanko joka kahdessadas pihalle.

Leikkaus on niin pieni että kukaan ei sitä tule huomaamaan.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ei ole ihan ensimmäinen lupaus jonka hallitus pettää.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

"Kuntatyönantajat ja kunnalliset työntekijät ovat esittäneet yhteisen uhkavaatimuksen hallitukselle peruuttaa budjettiriihessään kuntasektorin lisäleikkaukset tai ne irtautuvat kilpailukykysopimuksesta, mikä käytännössä romuttaisi koko paperin."
-
Iltalypsäjät asialla vaikkei ole lehmiäkään. Vekkulia porukkaa.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Mitkä omat kunnalliset palvelusi voitaisiin lakkauttaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Täältä Helsingistä voisi ainakin ammattimaisen kulttuurin siirtää kokonaan markkinoille ja jättää julkispalveluksi vain harrastusmahdollisuudet. Raitiovaunut ovat myös törkeää veronmaksajien raiskaamista. Bussi ajaa joutuisammin ja puoleen hintaan per henkilökilometri. Eiköhän siinä olisi jo tarpeeksi.

Otetaan nyt vielä boonukseksi kaikki julkishallinnon ja poliitikkojen viinat sekä 'ilmaiset' lounaat.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tehdään demareiden temput, eli lasketaan kuntien valtionosuuksia ja perutaan kaikki muut kuntiin suunnitellut säästötoimet. Sitten voidaan eduskuntasalissa hurskastella että säästöt on peruttu.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tottamaar, Kataisen ja Stubbin hallituskausina tapahtui seuraavaa
"Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituskaudella valtion menoja on leikattu rankalla kädellä eli noin viidellä miljardilla eurolla. Silti julkiset menot sen kuin kasvavat. Mistä on kyse, kysyy Jari Järvinen."

"Sopeutuspaketeissa on päätetty leikata lapsilisiä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja kehitysyhteistyörahoja. Samalla myydään valtion omaisuutta ja annetaan rahaa kasvua tukeviin hankkeisiin.

Hallituskaudella on leikattu muun muassa puolustusmenoista, kuntien valtionosuuksista ja lääkekorvauksista. Toisaalta hallitus on päättänyt uusista liikennehankkeista kuten Pisara-radasta ja Länsimetrosta.

Veropuolella taas on nostettu arvonlisäveroja ja toisaalta on alennettu yhteisöveroa."

Saa sitä nyt viisastella, kun niin kokoomus kuin demaritkin ovat olleet tuollaista tekemässä. Olipa demareilla vielä vvm hallittavana. Miten se noin pääsikään käymään? http://yle.fi/uutiset/nakokulma_hallitus_leikkasi_...

Että tällaista pääsi tapahtumaan Kataisen hallituskaudella SK:n kirjoituksen mukaan ja miksipä emme uskoisi tuollaista suunnitellun ja osittain ainakin toteutetun
"Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus on päättänyt tasapainottaa julkisen talouden kestävyysvajeen pitkälti kuntien kautta. Vajetta on noin yhdeksän miljardia euroa, ja kuntien tulee kattaa siitä puolet.

Miten temppu tehdään? Hallitus on luvannut vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla, ja toisen miljardin kunnat joutuvat säästämään tehostamalla toimintaansa – tämä kaikki vuoteen 2017 mennessä.

Jos nämä toimet hallitukselta vielä onnistuisivatkin, olisi kuntien osuudesta kasassa vasta puolet niiltä vaaditusta sopeuttamisesta. Loput kaksi miljardia jää hamaan tulevaisuuteen, seuraavien hallitusten hoidettaviksi lähivuosikymmeninä.

Pakko kajota sosiaali-, terveys- ja koulupalveluihin"

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kataisen-h...

Jäikö Kataisen ja Stubbin hallituskausilla jotain tekemättä? Miten olisi kuntien velvotteiden karsimisen kanssa? Unohtuiko kokonaan?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Tää on se peruslinja, Demarit vetoaat aina historiallisiin saavutuksiinsa, mutta lähimuistissa tuntuu olevan jotain pahasti vialla :)

Suosittelen nopeaa yhteydenottoa terveyspalveluihin, tuollainen lähimuistin menettäminen voi olla vaarallista, tosin politiikkassa se taitaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #20

Vetoavatko kuntatyöntekijät nyt väärään kohteeseen kiky-sopimuksen vesittämisellä? Eiköhän tuo kuntapuolen leikkaus ole perua Kataisen-Stubbin hallituskaudella päätetystä, jonka toimeenpano on siirtynyt tälle hallituskaudelle.

Ihmeellistä poliittista peliä pelataan ay-kentällä. Eihän kiky-sopimuksessa ole hallitus nostanut esille niitä leikkauksia, jotka jo edellisen hallituskauden aikana on sovittu. Muistin pitää pelata myös niin oppositiossa kuin ay-kentälläkin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #21

En jaksanut mennä tähän sirkus, teatteri, peli osioon jossa ko. leikkaukset saatiin jotenkin liitetyksi kikyyn. Kuntasektorin leikkaukset vaikuttavat Kalle Kuntalaiseen tavalla tai toisella ja toki Kalle Kuntasektorin Työntekijäkin kuntalainen on mutta miten tämä nyt alan ammattiyhdistyksille kuului? Jotenkin tässä luodaan kuva, että samat pelisäännöt toimisivat kuin yksityisellä puolella jossa tarkoittaisi suoraan irtisanomisia jne. jotka siis eivät onnistu julkisella puolella.

Lisäys:

Hesarista sai nyt edes jotain tolkkua tähän.

"Kunta-alan pääsopijajärjestöt julkaisivat uhkauksena keskiviikkona kello yhden jälkeen. Niiden mielestä valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää kilpailukykysopimuksen vastaisesti kuntiin ja kuntapalveluihin kohdistuvia lisäleikkauksia.

NE KOSKEVAT SAIRAUSPÄIVÄRAHAN verovaikutuksia, vuosityöajan pidennyksen todellisia vaikutuksia ja lomarahan leikkausten todellisia vaikutuksia, tiedotteessa kerrotaan. Järjestöt katsovat, että hallitus on rikkomassa kikyä."

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #21

Onkohan tässä nyt yhtä varmaa "tietoa", mitä oli rahapelipomojen kuukausi- ja vuosipalkkioissa kokonaisuudessaan ja erikseen?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #24

Eero, kommentoitko sinä ylipäänsä enää missään ketjussa itse asiaan?

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #25

Tottakai. Hallitus pyrkii kuoppaamaan kikyn, ujuttamalla leikkauksia ja heikennyksiä kuntien vastuulle. Siihenhän kuntatyöntekijät reagoivat. Se on v-maista politiikkaa hallitukselta. Rouva Abdallahia taas pidän itä-saksalaisittain "epäluotettavana lähteenä".

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #26

Eero, sinullahan ei noita lähteitä kommenteissasi juurikaan ole. Minulla on sinulle linkki, jossa on kerrottu kaikki se mitä itsekin ajattelen omassa kirjoituksessani kirjoitetusta aiheesta.

"Ville Niinistö (vihr) ja Antti Rinne (sd) eivät koskaan petä. Oppositiojohtajilta löytyy pölhöpopulistinen kanta ihan mihin tahansa, jos vain edes jonkinlainen mahdollisuus on kannatusta kalastella."

Koko kirjoitus on "jämäkkää tavaraa" ja suosittelen luettavaksi.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-viimei...

Sori Eetu että tässä mentiin aiheen ohi. Eerolla oli vain tarve soitella suutaan. ;)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #27

Ville vastaa ajolähdön kokeneelle "Yhteiskunnasta koneisiin" joutuneelle aika napakasti:

Ville Niinistö
tiistaina

Pienituloisilta naisilta pääministeri Sipilän idean mukaan leikataan - koska "kilpailukyky" - mutta silti hänen vastuullaan olevan yhtiön johtajalle maksetaan 32 000 euron kuukausipalkkaa.

Johtajien palkkamaltti on tästä kaukana, johon Sipilä aikanaan vetosi. Ai niin, Sipilän mielestä johtajien osalta palkkamaltti on vapaaehtoista.

Omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä hän ei kuitenkaan vastaa kysymyksiin.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #28

VN:n kommentti on täyttä tuubaa, kauniimmin kutsuen nykytermejä käyttäen pölhöpopulismia, ja sen tietää Eerokin. Pitääkö tähän oikeasti kirjoittaa, että kunnissa ja valtioilla on se 600 000 työntekijää, ei vain pienpalkkaisia naisia tai lähihoitajia(?), ja yhden johtajan raameissa pysyvän palkan tähän vertaaminen on se hyttysen ...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #29

Ihmiset ovat vihdoinkin havahtuneet siihen moraaliseen tosiasiaan, ettei kukaan ole kymmeniä ja kymmeniä tuhansia euroja arvokkaampi kuin toinen. On kysymys työntekijöiden arvokkuudesta.

Jos arvioimme keskustaa ja kokoomusta "arvoyhteisöinä", tiedämme kepun "isäntäpuolueena" ja kokoomuksen "rikas on oikeammassa kuin köyhä" -puolueena aina olleen varakkaamman puolella ja, pitäneet köyhää "hyödynnettävänä resurssina".

Persut oppositiossa rakastivat yksittäisiä esimerkkejä. Eivät rakasta enää. Se, että persujen olematon moraali romahti jo hallitukseen menoon kyseisten puolueiden kanssa, se myös alleviivasi sitä tosiasiaa, että köyhän silmään on oikeasti lupa kusta. "Jumalauta, siirryttiin Soinin aikaan".

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #28

Persut häviää jo nykyään tämän populistisen pelin, Rinne ja Niinistö on niin kovia tekijöitä jo pölhöpopulismissa, että ei tuohon pysty kuin Soini parhaina päivinään.

Populismin kultainen mitali on nykyään ylivoimaisesti Demarien hallussa, persut on nyt hallitustaipaleen myötä potkittu pois mitaleilta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Julkisella sektorilla tehtiin 2014 1509 tuntia töitä/työntekijä vuodessa. Teollisuudessa työtunteja kertyi 1690. Teollisuuden työaikaankin tulee lisää 3x8 tunnin työpäivää. Näin ymmärsin.

Uskoisin, että vuosityöaika lähtee tästä ennemminkin nousuun kuin laskuun, jos nyt teollista työtä halutaan tehdä. Maassa olevat ulkomaiset työntekijät tekevätkin jo selvästi pidempää työaikaa ilman lisäkorvauksia. Tästäkin voisi olla apua julkisella. Palkataan ulkomaista vuokratyövoimaa.

Jos julkisella siirryttäisiin tähän ns 40h työviikkoon. Lomat ja edut samoiksi. Siitä tulisi 180h vuodessa. Palkkaahan siellä jo saman verran maksetaan.

600 000 x 180h. Siinä saataisiin aika monen ihmisisen työtunnit lisää. Tai voitaisiin vähentää väkeä. Mahdollisesti sekä/että.

Tasa-arvoa ajavalle feministipuolueelle kuten sdp tämä olisi riemuvoitto. Tasa-arvoa.

Lyhyet taukojen täplittämät työpäivät aiheuttavat oikeasti tietenkin ongelmia. Myös pitkät lomat. Sijaisia tarvitaan älyttömästi. Tietenkin julkiselle puolelle pesiytynyt saikuttaminen syö julkista työaikaa paljon. Sairaslomien määrä on moninkertainen. Eläkkeelle päästyään he tervehtyvät ja elävät pidempään kuin töissä terveemmillä aloilla työskentelevät. Alkavat tunkea takaisin työelämään. Tämä on tietenkin hyvä ja yksilön kannalta kannattavaa.

No tässä ainakin yksi todellinen ongelma.

Työpäivän pituudella on vaikutusta tehokkuuteen. Liian pitkä tietenkin syö ihmistä. Liian lyhyt kaikkine taukoineen ja siirtymisineen tietenkin myös syö oikeata työhön käyttettyä aikaa. Täytyy myös muistaa, että suuri osa julkisista myös syö työajalla. Laskettu aika oli muistaakseni 20min. Mutta taitaa siihen kulua vähintään tuplat. Parit kahvit ja muuta kissanristiäistä. Ei siinä työlle enää jää kovin paljon aikaa.

No ansaintalogiikka on monimutkaisempi kuin tällaisessa yksinkertaisessa työssä.

Montako erillaista pomoa/työajansuunnittelijaa jne.. löytyy tekevää käsiparia kohti? Niitä on paljon. Poiketen tämmöisten ihmisten töistä, vuorotyötätekevä julkinen pistää omat toiveensa jonkinlaiseen vuorosysteemiin. Niistä liuta suunnitelijoita yrittää sitten sovittaa jonkilaista vuorolistaa. Jos ei löydy halukkaita huonomoiin vuoroihin, sitten soitellaan, että olisko työntekijä nyt hyvä ja voisi tulla jaa ei voi. No soitan jollekin toiselle. Jos ei löydy mitä sitten? Sitten ei vaan saada vuoroon tarpeeksi porukkaa ja jossain vuorossa taas voi olla liikaakin porukkaa. Tästä on kokemuksia. Se lienee myös yksinkertaisempaa täällä yksinkertaisemmassa työelämässä. Kun olin vuorotöissä yksikantaan kerrottiin, että tässä on sun vuorot.

Miten olisi myös palveluntuotannon yksityistäminen? Sitäkin pitäisi vakavasti harkita. Esim terveyskeskukset ja päiväkodit. Niistä voitaisiin aloittaa. Asiasta on kokemuksiakin.

Kaikki kuntien 535 tehävää on pistetty kasaan poliittisin päätöksin. Kaikki mitoitukset ja etuuksien tasot ovat myös sellaisia. Kyllä niitä voidaan myös vähentää. Osa on perusteltuja ja osa ei. Markkinthan eivät näitä asioita säätele.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

200 miljoonaa euroa saataisiin työmarkkinajärjestöjen(myös työnantajat) jäsenmaksuvähennyksitä. Lisäksi miljardi omaisuuksien tuottamat sijoitusvoitot ovat verottomia. Paljonko niistä saataisiin?

Tälle verovapaudelle ei ole ainoatkaan perustetta. Tässä sitä olisi korvaamaan nämä säästöt. Muut vain maksavat enemmän veroa, kun näistä toiset saavat vähentää.

Olisiko sak puheenjohtajan oikea ammatti hallitusammttilainen. Aika paljon niitä hallitustehtäviä on ja saadut tulot valtavia. Pelkkä ilmarisen hallituksen puheejohtajuus toi Lylylle yli 600 00+ kokouspalkkiot päälle eikä käsittääkseni ollut ainoa hallituspaikka. Monien liittojohtajienkin ammatit voisi vaihtaa sellaisiksi hallitusammattilaisiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset