Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Suomi ei voi jäädä Itämeren harmaalle vyöhykkeelle

  • Itämeren geostrateginen merkitys näkyy kartasta. (Kuva: Wikipedia)
    Itämeren geostrateginen merkitys näkyy kartasta. (Kuva: Wikipedia)

Itämeren turvallisuuspoliittinen tilanne on kehittynyt viime vuodet hyvin mielenkiintoiseen suuntaan. Venäjän laivaston ja ilmavoimien toiminta on aktivoitunut jatkuvasti ajan mittaan ja maan kyky sekä halukkuus rajojensa ulkopuolella toteutettaviin sotilasoperaatioihin on nähty viime vuosina Georgiassa, Ukrainassa sekä tuoreimpana Syyriassa. On tullut selväksi kaava: kun Venäjä katsoo, että sen turvallisuutta tai intressejä uhataan, se käyttää eriasteisia painostuskeinoja, joista suoraan ja radikaaliin sotilaallisen voiman käyttöön voidaan siirtyä nopeasti ja varoittamatta.

Tämä asettaa melkoisen haasteen kaikille Venäjän vaikutusalueella toimiville valtioille. Venäjä tarjoaa naapureilleen lähinnä uhkaa siitä, että sen haitallisiksi katsomista poliittisista valinnoista seuraa rangaistuksia. Venäjän intressien huomioonottaminen tai yhteistyö Putinin hallituksen kanssa ei tuota merkittäviä valtiollisia hyötyjä. Sen sijaan monet muut tahot, kuten EU ja Nato, jotka Venäjä katsoo vihamielisiksi, tarjoavat useille valtioille toiveen lisääntyvästä kaupasta, talouskasvusta, vaikutusmahdollisuuksista ja turvallisuudesta.

Käytännössä näihin kerhoihin kuuluvat maat ovat myös menestyneet paremmin kuin ne maat, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet kyseisten klubien ulkopuolelle. Eli Venäjän tulkitseman intressin vastainen toiminta on reunavaltioille houkutteleva toimintalinja. Samalla kuitenkin mitä enemmän Venäjän sotilaallinen suorituskyky on noussut, mitä lähemmäs länsieurooppalaiset liitot ovat sen rajoja tulleet ja mitä tärkeämmät intressit Kremlissä katsotaan uhatuiksi, sitä suuremmaksi on kasvanut uhka siitä, että tilanne ajautuu sotilaalliseen konfliktiin.

Harmaa vyöhyke on eskalaatioriski

Suomea on helppo tarkastella maana, joka on jäänyt Naton ja Venäjän välisen vastakkainasettelun ulkopuolelle. Baltian maat, jotka kuuluvat Natoon kokevat paljon suurempaa painetta. On kuitenkin selvää, että painostaessaan Baltiaa Venäjä ymmärtää, että suorat toimet Nato-maita vastaan ovat huomattava riski. Sen sijaan liittokuntien ulkopuoliset maat ovat paljon soveliaampia kohteita toimille, joilla pyritään muuttamaan geopoliittista tilannetta suuntaan, jossa toisen osapuolen vastavedot muuttuneeseen tilanteeseen käyvät mahdottomiksi, tai ainakin liian kalliiksi.

Periaatteessa olisi mahdollista, että puolueettomat, itsenäisestä puolustuksesta kiinni pitävät ja vahvaa tahtoa puolueettomuutensa säilyttämiseen osoittavat valtiot voisivat toimia vakautta edistävänä puskurivyöhykkeenä. Tämä oli Suomen, Ruotsin ja Itävallan linja Kylmän sodan aikana ja moni siihen ajatteluun kasvanut edelleen uskoo tähän doktriiniin. Nyt kuitenkin eräänlaisina Naton ulkojäseninä Suomi ja Ruotsi mahdollistavat sotilasliiton ja Yhdysvaltojen reaktiovalmiuden testaamisen sekä Baltian haavoittuvassa asemassa olevien jäsenmaiden eristämisen sotatilanteessa ilman suoraa hyökkäystä jäsenmaahan.

Kuitenkin nykyisessä tilanteessa Suomi on, kuten Ruotsikin, de facto ilmaissut kansainvälisillä järjestöjäsenyyksillään kuuluvansa siihen valtioyhteisöön, jota kutsutaan länsimaiksi. Se näkyy sekä valtiojärjestelmässä ja sisäpolitiikassa, mutta myös konkreettisen taloudellisen ja turvallisuuteen perustuvan yhteistyön rakentamisessa. Se on ollut meille myös hyväksi. Emme kuitenkaan voi olla uskottavasti sotilaallisesti liittoutumattomia maita, jos pysymme näissä rakenteissa sisällä. On siis valittava: joko luovumme nykyisestä suuntaumuksestamme tai ilmaisemme selkeästi, missä seisomme ottamalla viimeisen askeleen.

Nykyinen tilanne johtaa siihen, että olemme ilmaisseet olevamme osa läntisten valtioiden yhteisöä ja meidät sinne myös Kremlissä luetaan. Kuitenkaan meillä ei ole omaa sitoutumistamme vastaavaa sitoumusta turvallisuutemme suhteen.

Vasta-argumenttien hiipuminen

Järkevät vasta-argumentit Suomen sotilaalliselle liittoutumiselle Naton kautta voi oikeastaan jakaa valtiojärkiajatteluun pohjautuvan poliittisen realismin varaan perustuville sekä yleisille pasifistisille argumenteille. Poliittisen realismin argumentteja ovat olleet muun muassa Naton turvatakuiden pitävyyden epäileminen, Suomen suhteiden varjelu suhteessa Venäjään sekä itänaapurin vastareaktion suomalaisille aiheuttama vahinko.

Pasifistinen argumentaatiolinja perustuu siihen, että sotilasliittojen laajeneminen lisää sotilaallisen konfliktin riskiä ja kiihdyttää asevarustelua. Argumentti on sinänsä perusteltu, mutta toisaalta on havaittavissa, ettei itäinen naapurimme hyväksy muille valtioille demokraattista itsemääräämisoikeutta vaan katsoo tiettyjen ratkaisujen vaarantavan oman turvallisuutensa.

Olen itse paitsi vakaumuksellinen rauhan mies ja kohtuuden rajoihin saakka pasifisti, myös machiavellistinen realisti, mitä tulee kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaisyhteiskunta on kehittyneempi ja sisäpolitiikka edistyksellisempää kuin Venäjän tai esimerkiksi Kiinan, geopoliittisesti näiden maiden intressit ovat tasa-arvoisia: molemmilla on toisaalta oikeus turvallisuuteen, jonka lisäksi näiden maiden turvallisuudentunteen heikentyminen on uhka maailmanrauhalle ja sitä kautta kaikille muille.

Suomella, kuten muillakin pienvalloilla kuten Baltian mailla on yhtä lailla oikeus itsenäisiin ratkaisuihin sekä turvallisuudentunteeseen. Jos naapurimme katsoo tällaisen toiminnan itsessään vihamieliseksi eikä tarjoa omaa näkemystään miellyttävästä politiikasta mitään vastineeksi, ei meille oikeastaan jää mitään valintatilannetta.

Vaikka emme sitten luottaisikaan Naton turvatakuiden pitävyyteen tai sotilasliiton kykyyn auttaa meitä tositilanteessa (kuten en itse usko), sotilasliittoon kuulumaton maa voidaan jättää yksin ilman sitoumuksien rikkomista. Liittoutumisen jälkeen tositilanteessa sitoumus olisi kuitenkin irtisanottava ja sen olemassaolo herättäisi kuitenkin pelkoa sotilaallisia toimia harkittaessa. Silloin myöskään ei olisi mahdollista ajatella, että sotilasliiton jäsentä painostettaisiin käyttämällä voimaa liittoutumatonta maata vastaan.

Näin ollen olen arvioinut uudelleen kantaani Suomen sotilaalliseen liittoutumiseen. Meidän on haettava Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenyyttä ensi tilassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Ansiokasta pohdintaa ja vieläpä hyvin kirjoitettu kirjoitus Kinnuselta.

Valitettavasti hän tuomitsi ulostulollaan itsensä lopulliseen poliittiseen paitsioon SDP:ssä, ja joutunee ajan oloon hakeutumaan johonkin toiseen puolueeseen. Heinäluoma ja hänen valtaklikkinsä pitävät huolen siitä, että ulkopoliittisesti epäkorrektit henkilöt eivät SDP:ssä pääse esille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä demareissa on tietty NATO:n jäsenyytta kannattava porukka olemassa. Aikoinaan esimerkiksi Liisa Jaakonsaari kirjoitti hyvinkin NATO-myönteisiä blogeja. Rivijäsenistössä NATO-kannattajia on vielä huomattavasti enemmän.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

On, on ja Nato -siipi kasvaa SDP:ssä. Mutta sivuraiteelle porukkaa mahtuu loputtomasti, ja Heinäluoma, Rinne ja Tuomioja käyttelevät vaihteita.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kyllähän minäkin nykyään sosialidemokraatteihin kuulun ja koko ajan olen NATO-jäsenyyttä kannattanut. Hieno ja hyvin perusteltu puheenvuoro Eetu Kinnuselta. Kirjoitus on erityisen ansiokas siksi, että siinä on pohdittu myös syitä, miksi NATO ei saa ihan kaikkialla varauksetonta ihailua osakseen. Myös Venäjän ja läntisten teollisuusmaiden etupiirien ja niiden ylläpidon tapojen eroavaisuus on hyvä huomata.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hyvää ja rationaalista päättelyä.

Nato-jäsenyys tuo mukanaan kaksi merkittävää etua Suomelle verrattuna nykytilanteeseen: 1) Suomi pääsee päättämään itseään koskevista asioista ja 2) turvatakuut.

Nyky-Euroopassa Itävallan voi huoletta laskea pois, kun puhutaan Venäjän luomasta uhkasta Natoon kuulumattomille maille. Itävalta on keskellä Eurooppaa totaalisesti turvassa Venäjän toimilta. Käytännössä vain Ruotsi ja Suomi muodostavat Venäjää kiinnostavat kohteet mahdollisessa kriisissä. Tarkkaan ottaen Venäjää kiinnostavat maille kuuluvat tietyt strategiset alueet. Jos ja kun Itämeren alueella syntyy sotilaallinen kriisi, Suomi ja Ruotsi eivät voi perustellusti kuvitella olevansa kriisin ulkopuolisia tarkkailijoita. Venäjä ja Nato tekevät omat päätöksensä kuulematta ulkopuolisia maita. On siten järkevää olla pöydissä, joissa päätetään meitä koskevista asioista, varsinkin silloin, kun päätökset edellyttävät yksimielisyyttä.

Turvatakuiden osalta Nato-vastustajat mielellään väittävät, että ne eivät välttämättä toimi. Väite on ennenaikainen ja idioottimainen.

Kun turvatakuita ei ole käytännössä testattu Venäjän hyökkäystä vastaan, on ennenaikaista väittää, että ne eivät toimi. Tuntemattomasta syystä Venäjä ja sen edeltäjä eivät koskaan ole edes yrittäneet hyökätä Natoa vastaan. Kun itse Putin on kertonut, että Venäjä ei ole niin hölmö, että se tätä yrittäisi, se puhuu turvatakuiden toimimisen puolesta. Jos meillä on turvatakuut, niiden toimimiseen on siten hyvä mahdollisuus. Jos ei ole, ne eivät varmuudella toimi.

Turvatakuiden toimimattomuuteen verrattavasti yhtä idioottimaista taas on väittää, että otettu vakuutus ei kuitenkaan korvaa vakuutustapahtuman aiheuttamaa vahinkoa. Kun moni väitteen tekijä maksaa tälläkin hetkellä vakuutuksia kovillakin summilla, se osoittaa väittäjän tekopyhyyttä tai suoranaista hölmöyttä. Miksi siis maksaa vakuutuksia, kun ne eivät kuitenkaan korvaa?

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

Nato-jäsenyyden hakeminen on nyt täydellisesti kuopattu, koska USA tunnusti toimivansa mahdollisen kriisin tapahtuessa.

Suomen ei tule liittyä Natoon, koska se edesauttaa status quon ylläpitämistä.

"Yhdysvallat ei aio katsella sivusta, jos Venäjä mahdollisen Itämeren kriisin aikana hyökkää Ruotsiin. Näin sanoo ”korkea-arvoinen amerikkalainen puolustusvirkamies” ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa."

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/207245-usa-lahde...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Mene Rissanen muualle trollaamaan Venäjä-propagandaasi.

Huomasitko että trolleilla on täällä Usarissa oma kerho, jossa mielipiteesi ovat kuin kotonaan? Sputnik lienee kuitenkin oikeampi paikka levittää Nato-vastaisuutta kuin suomimedia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

Miksi suomimediassa ei saa levittää Nato-vastaisuutta?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #38

Et taida osata lukea? Kirjoitin että Sputnik on oikeampi paikka sen levitykseen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #45

Osasin lukea,mutta sinä et osannut vastata kysymykseeni. Koitahan uudestaan!

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #52

Ok, osasit lukea mutta et ymmärrä. Tämä on muuten samalla jo toinen vastaus kysymykseesi.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto Vastaus kommenttiin #38

Varmastikin saa, mutta pitäisi perustella sitten se natovastaisuus. Enimmäkseen niissä perusteluissa toistetaan Venäjän propagandaa lähes sellaisenaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Demilitarisointi ei sovi sukupolvelle joka ei ole kokenut sotaa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Demilitarisointi on pelkkä huru-ukkojen märkä uni, joka ei ikinä ole ihmiskunnan historiassa toiminut kriisitilateessa. Hieno unelma niin kauan kunnes joku päättää asioista toisin.

Vähän sama kuin entisen SMP:n unelma siitä että maata pitää antaa maattomille, työtä työttömille ja hernesoppaa koko kansalle. Homma toimii kun ollaan nukkumassa mutta ei enää reaalimaailmassa.

Jännittävää että yhdistät Vanhasen Venäjään. Miten tulikin Matti mieleen kun Venäjää nuollaan?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Miten tulikin Matti mieleen kun Venäjää nuollaan?
Visuri sanoi samat nuolemasanat televisiossa Venäjän Itämeren riippuvuudesta.
Köyhä Venäjä joka kamppailee jokapäiväisestä leivästä Itämeren kaupalla ei ole uhka moninkertaisesti vahvemmalle lännelle ja samalla uhkaisi oman toimentulonsa.

Tämä Venäjän itsemurhan uskomus tulee lähialueen ulkopuolelta kuten Dagens Nyheter kirjoitti tänään suurin kirjaimin.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Maailmanrauhaa kaikkialle, sei vain onnistu tällä sotahullujen polemiikilla!

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvin perusteltu. Toivottavasti myös demarien vanhat ja ummehtuneet umpijunntturat osaavat nähdä asian kokonaisuutena. tähän asti katsantokanta on ollut vähintäänkin rajoittunut.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ihan hyvä kannanotto, mutta on muistettava, että Nato jäsenyys ei yksin riitä, vaan puolustusmäärärahat tulisi kaksinkertaistaa nykyisestä tasosta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Mikäli Ruotsi liittyy Natoon, ei Suomella ole muuta mahdollisuutta kuin viimeistään silloin seurata perässä. Ruotsin Nato-jäsenyys saattaa olla jo itse asiassa ”oven takana.” Tätä ovat edesauttaneet itänaapurin toimet. Neuvottelupolitiikan edelle on asetettu voimapolitiikka, josta ovat esimerkkeinä Krim ja Ukraina sekä nyt viimeksi Syyrian pommitukset.

Mitä Natoon tulee, niin se on puolustusliitto, ei siis hyökkäysliitto. On naurettavaa kuvitella, että Suomesta hyökättäisiin ydinasevalta Venäjää vastaan. Puolustusliitto Natoon kuuluminen olisi itsenäisyyden vahvistamista. Natosta huolimatta suomalaiset haluavat olla luonnollisesti edelleen hyvissä väleissä naapuri Veli Venäläisen kanssa. Baltian maat Natoon kuuluvina ovat nyt 5. Artiklan suojaamina kuin ”Herran kukkarossa.”

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Mielestäni demarit ovat toiminneet varsin viisasti, on katsottu mihin suuntaan sotilapoliittinen tilanne lähialueellamme kehittyy ja toimittu sen mukaan, eikä lähdetty turhaan provosointiin. Nyt demarien piirissä on tehty uusi tilannearvio muuttuneesta tilanteesta jonka Kinnusen tuo esiin varsin erinomaisessa blogissaan ja lopputulemana on, että aika hakea NATO:n jäsenyyttä alkaa olla ajankohtainen, ja painetta siihen luo arvaamattoman Venäjän toiminta lähialueellamme. "Ettemme taas jäisi yksin" totesi edesmennyt sotaveteraani-isäni (sdp) ja kannatti NATO:n jäsenyyttä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kinnunen argumentoi mielipiteensä muuttamisen hyvin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jo K.A Fagerholm (sdp) aikoinaan totesi, että ainoastaan typerykset eivät osaa vaihtaa mielipidettään.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Onko arvoisa blogisti tullut ajatelleeksi, mitä Suomen liittyminen Natoon merkitsisi Itämeren jännitteiden ja maailmanrauhan kannalta?

Liittyisimme ja kiihdyttäisimme osaltamme siis meneillään olevaa kilpavarustelua, ja ryhtyisimme siihen osapuoleksi, mikä myös lisäisi jännitettä ja rikkoisi heiveröisen hyvät välit hankalaan naapuriimme.

Geopoliittisesti, jos Nato alkaisi sijoitella ydinkärkiään Suomen (tai Ruotsin) maaperälle, mikä olisi tilanteen edelleen kiristyessä täysin mahdollista, mikähän maa-alue olisi ensi-iskun kohde, jos ei-toivottava suurvaltakonflikti eskaloituisi?

Naton kannattajat kysyvät tässä kohtaa, että entäs ilman Natoon siirtymistä. Siinä tapauksessa emme olisi ensi-iskun kohde, vaikka toki jalkoihin saattaisimme jäädä.

Natoon liittymistä vastustan siksi, että minua ei kiinnosta houkutella sotatoimia nimenomaan Suomen maa-alueelle, mikäli sellaisia syntyisi.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Ei Nato ole sijoittanut ydinaseita esim. Baltian maihin. Muistan lukeneeni jostain ettei Nato voi sijoittaa ydinaseita ilman kohdemaan suostumasta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Natollahan ei ole yhtään ydinasetta vaan ne ovat muutaman Nato -maan arsenaalissa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minua ei mikään typerä "maailmanrauha" kiinnosta, termihän on kulahtanut kylmän sodan aikainen itäblokin pioneerijärjestöjen vuotuisten tapaamisten pääteema. Maanpuolustus ja sitä tukeva sotilaallinen liittoutuminenhan perustuu siihen, että vaikka sota on epätoivottava tila, se on kuitenkin vain toiseksi huonoin vaihtoehto miehityksestä johtuvien aluemenetysten tai koko itsenäisyyden menetyksen jälkeen. Käytännössä useimmiten keskenään huonoissakin väleissä olevien liittoutumien välillä vallitsee rauha, ei siitä syystä, että sitä rakastettaisiin yli kaiken vaan siksi, että se pysyy molemminpuolisten raskaiden pelotteiden pakottamana.

Pelkkä vilkaisu itärajalla osoittaa myös heti, ettei Suomen ja Venäjän keskinäinen valtiosuhde ole "normaali" tai muutenkaan erityisen ystävällinen ja luottamusta herättävä. Se on kiusallisen varautunut. Muuten ei tarvittaisi massiivista määrää keltaisia rajavyöhykkeen kieltotauluja, raja-aitoja, valvontakameroita, viisumipakkoa, maahantulokaavakkeita, raskaita lupaprosesseja ajoneuvoille ja muita ihmeellisyyksiä. Jos Suomen (ja siinä ohessa muiden läntisten liittolaismaiden) ja Venäjän välillä vallitsisi ystävällismielinen valtiosuhde, muttei sentään ihan Schengen-sopimusta, rajan voisi ylittää kohtalaisen helposti ajamalla vihreälle kaistalle ja esittämällä kopin kohdalla passin, tarvittaessa varautuen pistokoetarkastukseen.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Olen ajatellut niitä paljonkin. Jännitteiden ja varustelun lisääntyminen on uhka. Toisaalta Itämeren alueen operointitilan rajoittaminen entisestään voi vähentää toiveita siitä, että Venäjä voisi päästä turvallisuutensa takaamiseksi (omasta lähtökohdastaan) sotilaalliseen ratkaisuun. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, niin Kremlin on kenties jollain aikavälillä lähdettävä hakemaan yhteistyön kautta vastakkainasettelun liudentamista.

Sotilaallinen varustautuminen on ollut tällä hetkellä melko yksipuolista ja Naton sijoittumiset Itämeren alueelle pitkälti symbolisia. En usko, että Suomelle tai Ruotsille tarjottaisiin pysyvää joukkojen sijoittelua, eikä Yhdysvaltain ydinaseita ole sijoitettu uusiin tukikohtiin Euroopassa sitten 1980-luvun, sen sijaan niitä on vedetty pois ja määrää vähennetty.

Lisäksi voitaisiin hyvinkin kaivaa naftaliinista julistus ydinaseettomasta Pohjolasta ja pyrkiä sen käyttöönottoon laajentaen kattavuusaluetta esim. Baltiaan, mikä korostaisi kollektiivisten turvallisuusjärjestelyiden defensiivistä luonnetta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Miksi sitten Suomen pitäisi liittyä Natoon?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #27

Mark Andersson, lue Kinnusen blogi. Siitä löytyvät perustelut NATO-jäsenyydelle. Omat argumenttisi Natoa vastaan ovat juuri niitä kaikkein yleisimpiä. Liittoutuminen lisäisi sodan vaaraa.

"..mitä Suomen liittyminen Natoon merkitsisi Itämeren jännitteiden ja maailmanrauhan kannalta? Liittyisimme ja kiihdyttäisimme osaltamme siis meneillään olevaa kilpavarustelua, ja ryhtyisimme siihen osapuoleksi, mikä myös lisäisi jännitettä ja rikkoisi heiveröisen hyvät välit hankalaan naapuriimme."

Miten Suomi muka sotatilanteessa pärjää Venäjää vastaan yksin ilman kunnollista aseistusta. Liittoutunut tai ei Suomen on kehitettävä puolustustaan. Mitä muuta se on kuin osallistumista kilpavarusteluun.

Jännitys Itämerellä on jo lisääntynyt. Suomi ei ole siihen syyllinen. Suomen ei ole varaa suhtautua asiaan niin kuin mikään ei olisi muuttunut ja että pärjäämme, kunhan vain myötäilemme Venäjää. Myötäily tökkää EU:n jäsenyyteen ja Venäjäpakotteisiin, joissa olemme mukana.

EU:n selän taakse meno on kieroa ystävyyttä. EU:ssa ollaan pakotteiden kannalla. Kahden kesken Venäjää lepytellään, että kyllähän me, mutta kun nuo muut EU-maat. On paljon selkeämpää ja reilumpaa hakea NATOn jäsenyyttä, eikä luottaa teeskennellyn ystävyysdiplomatian voimaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #56

Ne argumentit ovat niitä yleisimpiä siksi että ne ovat pätevimpiä.

Ei joku erikoinen perustelu ole mistään kotoisin.

Kaikki argumentit puolesta tai vastaan ovat spekulointia tulevaisuudella, ja koska kukaan ei osaa ennustaa, olisi parasta valita todennäköisin vähimmän riesan ja konfliktin tie. Ja se on pysytellä konfliktien ulkopuolella ja poissa isojen rymistelijöiden jaloista.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #57

Mark Andersson, argumenttisi ovat vanhentuneita. Se, että niitä yeisimmin käytetään, todistaa vain sitä, että aika monet pitäytyvät mielipiteissään, vaikka mailma ympärillä on muuttunut. Politiikkaa myös ulko- ja puolustuspolitiikkaa tehdään ajassa, ei menneisyydessä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #59

Pyrkimys säilyttää rauha ei koskaan ole vanhentunutta.

Omasta mielestäni pyrkimys uhitteluun, jopa sotaan on vanhentunutta. Tai sitten se on niin modernia, että kohta ei enää mikään ole vanhaa eikä uutta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #61

"Pyrkimys säilyttää rauha ei koskaan ole vanhentunutta." Ei ole niin, mutta keinoksi ei enää riitä Venäjän myötäily, sitoutumattomuuteen ja omaan puolustuskykyyn luottaminen. Sitoutumattomuus varsinkin on mennen talven lumia. Suomi on sitoutunut länteen. Miksei edes sitä ja sen myötä muuttunutta asemaamme ei saisi tunnustaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #61

Kyllä "uhittelu" vahvasta puolustuksesta on tehokas keino rauhan säilymiseen etenkin silloin kun toinen osapuoli ei kunnioita rajoja. Hyvin on vahva puolustusliitto toiminutkin, jopa niin hyvin, että jopa fyrer Putinkin on todennut, että vain hullu hyökkää natomaahan. Rauha on rikkoutunut vain liittoutumattomien maiden kohdalla.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Mielestäni kappaleeseen "Vasta-argumenttien hiipuminen" kuuluisi ehdottomasti kolmantena jaottelijana "Poliittinen surrealismi", johon kuuluu kriittistä tarkastelua täysin kestämättömät perustelut, kuten:

- Venäjä hyökkää Suomeen ainoastaan mikäli itse annamme siihen syytä
- vertaansa vailla olevalla diplomatialla ja kahdenvälisillä suhteilla Suomi pysyttelee konfliktien ulkopuolella
- Nato -jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta (ainoana maana maailmassa!)
- Suomella on itsenäinen uskottava puolustus

Edellisen kaltaisia perusteluja on mielestäni paljon enemmän kuin poliittisen realismin karsinaan laskettavia.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Itse lähdin siitä, että arvioin vain sellaisia argumentteja, joita pidän jotenkin rationaalisina ja joihin olen itse jossain aiemmassa yhteydessä vedonnut.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On hyvä huomata, että minä, samoin kuin useimmat muutkin NATO-jäsenyyden puolustajat, eivät pidä mahdollisena sitä, että Suomi voisi pysytellä sodan ulkopuolella, jos Venäjän ja jonkun Baltian maan välille syntyisi konflikti.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"- Venäjä hyökkää Suomeen ainoastaan mikäli itse annamme siihen syytä"

Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Venäjä voi keksiä jonkun tekosyyn hyökätä taikka he voivat pyrkiä ottamaan Suomesta lento- ja laivastotukikohtia ennaltaehkäisevällä iskulla suuremman kriisin alkuvaiheessa.

"- vertaansa vailla olevalla diplomatialla ja kahdenvälisillä suhteilla Suomi pysyttelee konfliktien ulkopuolella"

"Vertaansa vailla olevalla" diplomatialla ei ole mitään merkitystä, jos Suomella ei ole sotilaallista voimaa puolustaa itseään. Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet viittaavat siihen, että Venäjä enemmänkin pyrkii painostamaan Suomea taipumaan tahtoonsa.

"- Nato -jäsenyys heikentäisi Suomen turvallisuutta (ainoana maana maailmassa!)"

Venäjän motiivi Suomen NATI-jäsenyyttä vastaan on se, että NATO:n jäsenmaata on paljon vaikeampi painostaa kuin yksinäistä ja puolueetonta maata. Jo roomalaiset sanoivat, että hallitse hajoittamalla ja Putinin Venäjä kyllä tuntee sen periaatteen.

"- Suomella on itsenäinen uskottava puolustus"

En ole tuosta aivan varma. Venäjä on panostanut viimeisten vuosien aikana suuria summia, luultavasti noin 80 miljardia dollaria vuodessa, omien asevoimiensa kehittämiseen verrattuna Suomen puolustusvoimien määrärahoihin.

Lähde: https://themoscowtimes.com/articles/russian-defens...

Venäjä on panostanut todella paljon sen asevoimiin. Jos jollain maalla on vahvat asevoimat, niin samalla sille tulee kiusaus käyttää näitä asevoimia valtioiden välisten ristiriitojen ratkaisemisessa etenkin sellaisia maita kohtaan, joilla ei ole liittolaisia.

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

Ha ha! Nato-jäsenyyden hakeminen on nyt täydellisesti kuopattu, koska USA tunnusti toimivansa mahdollisen kriisin tapahtuessa.

Suomen ei tule liittyä Natoon, koska se edesauttaa status quon ylläpitämistä.

"Yhdysvallat ei aio katsella sivusta, jos Venäjä mahdollisen Itämeren kriisin aikana hyökkää Ruotsiin. Näin sanoo ”korkea-arvoinen amerikkalainen puolustusvirkamies” ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa."

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/207245-usa-lahde...

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Onneksi olkoon, pääsit heti nostoihin ja sait melkoisen määrän kehuja palstan Natokannattajilta. Uskon, että poliittinen painoarvosi kasvaa ja pääset esille myös laajemmalti mediassa. Itse Natokysymyksessä olen eri mieltä kanssasi. Jos liitymme Natoon, liitymme leiriin, jota Venäjä pitää vihamielisenä. Tuolloin itärajamme muuttuu välttämättömyyden pakosta vastakkainasettelun ja laajan sotilaallisen varustautumisen rajaksi. Samalla häviävät mahdollisuutemme vaikuttaa omaan turvallisuuspolitiikkaan eli demokraattiset vaikutusmahdollisuutemme vähenevät. Varustautuminen maksaa. Suomi ei pysty kantamaan enää sitä taloudellista lisätaakkaa, jonka varustautuminen nielee. Nato on järjestö, joka toimii ympäri maailmaa. Olisi varsin naiivia odottaa, ettemme joutuisi sen toimintaan täysimääräisesti mukaan. Nuoret kansalaisemme lähtisivät vieraisiin maihin, vieraisiin konflikteihin. Myös yhteiskunnallinen keskustelu yhdenmukaistuisi entisestään. Militaristinen keskustelukulttuuri voimistuisi väistämättä ja sen vastavoimat joutuisivat marginaaliin vielä selvemmin kuin nykyään. Maamme alueelle perustettaisiin tukikohta, koska maarajamme on niin pitkä. Natosotilaiden liikkuminen arkipäivästyisi. En pidä ajatuksesta militaristisesta Suomesta. Yhdysvaltain vaikutusvalta Suomessa kasvaisi. Mielestäni Yhdysvallat on laajalti kansainvälisistä sopimuksista piittaamaton suurvalta, joka on varsin häikäilemättä ajanut omia sotilas-ja geopoliittisia etujaan. Vierastan ajatusta, jossa Suomi joutuisi tuon maan suhteen vasalliasemaan.
Siinäpä lyhyesti perusteluja, joiden vuoksi olen kanssasi tässä asiassa eri mieltä. Arvostan edelleen ajatuksiasi mm. maahanmuuttajien kohtelusta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

NATO-myönteisissä puheenvuoroissa varaudutaan myös siihen, että Suomi joutuu jättämään NATO-jäsenhakemuksensa Ruotsin vanavedessä samoin kuin kävi EU-jäsenhakemuksen kanssa 1990-luvun alkupuolella. Tällöin on hyvä tehdä poliittisesti hankalasta välttämättömyydestä jo etukäteen hyve.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Venäjä pitää NATO:a itselleen vihamielisenä leirinä, koska siihen kuuluminen heikentää Venäjän vaikutusvaltaa sen jäseniin. Itämerellä on jo nyt vastakkainasettelua, koska Venäjä haluaa kasvattaa sotilaallista voimaa alueella.

Jos Suomi haluaa olla puolueettomana ja omata uskottavan puolustuksen, niin silloin täytyy hyväksyä se fakta, että siitä täytyy olla valmiina maksamaan. On olemassa hyvin suuri riski, että puolueeton ja huonosti varustautunut Suomi joutui mukaan suursotaan vastoin omaa tahtoaan. Näin tapahtui jo talvisodassa.

Ne suomalaiset, jotka osallistuisivat NATO:on operaatioihin, olisivat vapaaehtoisia, jotka olisi koulutettu kyseisiä operaatioita varten. Asevelvollisia ei tulla lähettämään ulkomaille.

"Vierastan ajatusta, jossa Suomi joutuisi tuon maan suhteen vasalliasemaan."

Voisitko kertoa, että mitkä NATO:n jäsenmaat ovat USA:n vasalleja ja miten se ilmenee käytännössä?

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

" Voisitko kertoa mitkä NATO:n jäsenmaat ovat USA:n vasalleja.."
Periaatteessa kaikki. Toki ne hallitsevat läänityksiään, mutta komentoa pitää sotilaallisesti ylivoimainen Yhdysvallat, joka huolehtii myös valtaosin aseistuksesta. Selkeimmin vasalliasema ilmenee Baltian maiden suhteessa meren takaiseen valtiaaseen. Iso-Britannia ja erityisesti Ranska ovat olleet aika ajoin hieman kurittomia ja kokeilleet rajojaan.
Mutta kerropa mihin perustat käsityksesi siitä, etteivät asevelvolliset joutuisi Nato-operaatioihin. Eihän meillä ole kokemusta asiasta, eikä asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi Suomen yleinen asevelvollisuusjärjestelmä on Euroopassa poikkeuksellinen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #34

Periaatteessa kaikki? Luulen, että Nato-maiden kansalaiset tuosta kyllä aikalailla toista mieltä.

"Selkeimmin vasalliasema ilmenee Baltian maiden suhteessa meren takaiseen valtiaaseen."

Miten väittämäsi Baltian maiden ns. vasalliasema ilmenee? On helppoa väittää tuollaista, mutta ilman selkeitä todisteita väitteesi tueksi, tuo ei ole mitään muuta kuin suunpieksemistä.

"Mutta kerropa mihin perustat käsityksesi siitä, etteivät asevelvolliset joutuisi Nato-operaatioihin."

Sotilasvalaan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasvala

Siinä ei puhuta mitään siitä, että asevelvolliset joutuisivat ulkomaille sotimaan. Toiseksi, asevelvollisilla ei ole riittäviä taitoja tai koulutusta, että heidät voitaisiin lähettää ulkomaille sotilaallisiin tehtäviin, joissa he voivat joutua hengenvaaraan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #36

Juurihan puolustusministeri Niinistö esitti,että sotilasvala ulottuu EU:n asti. Miksipä ei siis NATO:n asti myöskin.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen Vastaus kommenttiin #36

"Miten väittämäsi Baltian maiden ns. vasalliasema ilmenee"
Se on tulkintani, jossa käytin apuna termin "vasalli" määritelmää. En muista yhtään tilannetta, joissa Baltian maat olisivat ilmaisseet itsenäistä tahtoa, joka olisi ristiriidassa Yhdysvaltain tahdon kanssa. Kannattaa tutkia sitä. En toki usko, että kyseistä termiä käytetään missään sopimuksissa, se on luonteeltaan kuvaileva.
Mutta puutunpa vielä todisteeseesi siitä, että sotilasvala estäisi asevelvollisten käytön Nato-operaatioissa. Eihän meillä ole mitään ennakkotapausta moisesta. Lisäksi sotilasvala on laadittu olosuhteisiin, jossa puolustetaan Suomen valtiota. Muuttuneissa olosuhteissa valan velvoitteita jouduttaisiin tulkitsemaan tai vaihtoehtoisesti valan sanamuotoa muuttamaan.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Venäjä pitää kaikkea sellaista vihamielisenä, mikä estää sen elintilan ja etupiirin laajentamisen. On ihan selvä asia, että Suomi ei voi pienenä maana olla itsenäinen, riippumaton, ja koskematon toimija. Puolensa on siis joka tapauksessa valittava. Sanomattakin on selvää, että se puoli ei tule olemaan Venäjän puoli.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Blogisti esitti perustelunsa selkeästi ja johdonmukaisesti. Tämä luo uskoa nuoren polven kykyyn hoitaa asioita sitten kun demarien harmaat pantterit vetäytyvät politiikan kentältä muistelmakirjallisuuden pariin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Täysin samaa mieltä!
Piti katsoa oikein useamman kerran mikä on blogistin puoluekanta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ketkä tarvitsevat pelottelua turvallisuudella? No sotateollisuus etupäässä, samalla halutaan lakaista maton alle varsinainen uhka eli talousromahdus ja sodassa on aina mahdollisuus omaisuuden uusjakoon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"... sodassa on aina mahdollisuus omaisuuden uusjakoon."

Sota lienee siis mielestäsi toivottavaa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Toukokuussa 2014 Paasikivi-seurassakin luennoinut professori Aleksandr Dugin on kirjoittanut jo vuonna 1997 kirjan ”Geopolitiikan perusteet: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus”.
Kirjan kirjoituksessa ovat olleet mukana kenraalit Nikolai Klokotov ja Leonid Ivashov. Kirjaa käytetään oppikirjana mm. Venäjän armeijassa. Viime aikojen tapahtumien perusteella Kreml noudattaa ilmiselvästi näitä kirjan oppeja, joista ovat osoituksena Krimin valtaus ja Ukrainan ”jäätynyt konflikti”.
Duginia pidetään yhtenä putinismin pääideologina ja hän haluaa palauttaa takaisin vuoden 1913 valtiorajat.

Edelliseen liittyen Suomen tulevaisuus olisi Duginin mukaan tämä: Suomi tulisi liittää Venäjään. Etelä-Suomi tulisi yhdistää Karjalan tasavaltaan ja Pohjois-Suomi tulisi lahjoittaa Muurmanskin aluehallinnolle.

Itänaapurissa asevarustelun ja tiedotusvälineissä esiintyvän yksipuolisen propagandan myötä kansa voidaan saada euforian valtaan, jonka seuraukset voivat olla arvaamattomia. 1930-luvun Saksa on siitä historiallisena esimerkkinä. Kansa joutui euforian valtaan ja sitä kautta sotaan.

Suomalainen sotilas on ollut kautta historian jo Hakkapeliittojen ajoista lähtien kovan sotilaan maineessa, mutta pelkkä kovuus ei aina riitä, vaan tarvitaan myös ajanmukainen ja riittävä aseistus. Nykytilanteessa ratkaisu tähän olisi liittyminen Natoon. Presidentti Martti Ahtisaari totesi jo pari vuotta sitten, että Suomen olisi hyvä liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa. Ruotsin liittyminen Natoon saattaa olla lähempänä kuin moni luuleekaan.

Google: Aleksandr Dugin –Wikipedia

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

NATO:n liittyminen on aivan yksi hailea päätös minulle,mutta yleinen asevelvollisuus pitää loppua samaan hetkeen,jos liitytään. Se on moraalisesti ainoa ja oikea ratkaisu siinä kohtaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Liettua jakaa kansalaisilleen ohjevihkosta Venäjän hyökkäyksen varalta – perusti myös vihjepuhelimen vakoilijoista raportoimiseksi" (HS)

Eipä Nato mitään auta kun Natoon kuuluva Liettuakin pelkää Venäjää enemmän kuin koskaan eikä nähtävästi yhtään luota Naton apuun.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Suomella, kuten muillakin pienvalloilla kuten Baltian mailla on yhtä lailla oikeus itsenäisiin ratkaisuihin sekä turvallisuudentunteeseen. Jos naapurimme katsoo tällaisen toiminnan itsessään vihamieliseksi eikä tarjoa omaa näkemystään miellyttävästä politiikasta mitään vastineeksi, ei meille oikeastaan jää mitään valintatilannetta."

Toveri Kinnunen on totuuden ytimessä. Tähän mennessä Venäjä on tarjoillut Suomelle ainoastaan provokaatioita ja ohuesti verhoiltuja uhkauksia.

Emme voi tarttua itänaapurin käteen jos sitä ei edes ojenneta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kaikille rauhanrakentajille pohdittavaa.

Mitä tapahtuisi, jos Nato päätettäisiin lopettaa?

Mitä vaikutuksia sillä olisi

1. Suomelle ja Ruotsille
2. Baltian maille
3. Norjalle
4. USA:lle
5. Venäjälle
6. Romanialle
7. Bulgarialle
8. Turkille
9. Kreikalle

Loppuisiko asevarustelu ja palaisiko Itämeri taas "rauhanmereksi"? Tulisiko rauha Ukrainaan ja voitaisiinko Krim palauttaa sille kun Sevastopolin joutuminen Naton haltuun ei olisi enää uhkana?

Tässä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lisätään..mikä olisi tilanne,jos Venäjä olisi liittynyt 90-luvulla NATO:n ?

Mitä vastaan NATO olisi puolustamassa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kovin vähän on mielipiteitä Naton lopettamisen positiivisista vaikutuksista. Kun se ei merkitse mitään, voisi kai jäädäkin, jos jäsenmaat kokevat sen tarpeelliseksi.

Jotenkin kuvittelin, että täällä kirjoittavat Venäjän asiantuntijat olisivat voineet kertoa, mitä se merkitsee Venäjälle. Asiasta luulisi olevan tietoa kun "Naton laajentuminen" on Venäjälle niin merkittävä seikka. Luulisi, että Naton poistuminen rajoilta olisi myös tärkeää.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Eetu Kinnunen kirjoittaa: "Venäjän intressien huomioonottaminen tai yhteistyö Putinin hallituksen kanssa ei tuota merkittäviä valtiollisia hyötyjä."

Venäjällä ei ole mitään Putinin hallitusta, Medvedevin kylläkin.

Kinnusen puoluetoveri presidentti Tarja Halonen totesi muutama päivä sitten Sotshissa Valdain tapaamisessa, että yhteistyö presidentti Putinin kanssa edistäisi Euroopan turvallisuutta.

Suomen NATO-jäsenyys olisi suurempi katastrofi suomalaisille kuin jatkosota Hitlerin Saksan aseveljenä.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Toivottavasti saadaan osa NATO:n ohjuskilvestä myös Pohjolan perukoille. Iranin uhkaa vastaan. Me tienataan tällä!!!

Eikun aikuisten oikeasti. Miten tästä asiasta voi kukaan kirjoittaa, ja meitä verrata armeijattomiin balttian maihin, ilman että maamme puolustusvoimien puolustuskykyä ja lähes miljoonan miehwn aseellista valmiutta maanpuolustukseen arvioidaan SANALLAKAAN?!

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Suomen NATO-jäsenyys olisi suurempi katastrofi suomalaisille kuin jatkosota Hitlerin Saksan aseveljenä."

Tämä on kontrafaktuaalista löpinää, tai kuten te kommunistit sitä kutsutte, tieteellistä marxismi-leninismiä.

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela

Eipä ole lisättävää erinomaisen monipuoliseen ja kiihkottomaan analyysiin.

Kinnunen liittyy niiden harvojen poliitikkojen joukkoon, jotka kykenevät itsenäiseen ajatteluun ja vastavirtaan kulkemiseen, opportunismin ja populismin sivuuttaen. Samasta puolueesta toinen esimerkki on edellä jo mainittu Liisa Jaakonsaari.

Monien hellimä myytti, jonka mukaan Suomi selviää parhaiten teeskentelemällä kuollutta karhun edessä, on jo syytä kuopata.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Monien hellimä myytti, jonka mukaan Suomi selviää parhaiten teeskentelemällä kuollutta karhun edessä, on jo syytä kuopata."

Suomella oli toimivat puolustusvoimat ennenkuin kokoomus pääsi hallitukseen ja alkoi leikkaamisen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kokoomus on päässyt moneen hallitukseen. Tarkoitatko Matti Vanhasen vai Mari Kiviniemen hallitusta?

Paine valtion menojen karsimisesta on ollut äärimmäisen suuri ja eniten kritiikkiä on saanut osakseen velkaantumiskehityksen jatkuminen. Myös puolustusvoimien kustannustehokkuutta oli pakko tässä yhtydessä yleisen mielipiteen vuoksi tehostaa. Aika hankala oli monien ministereiden kannalta puolustella sitä, että rahaa käytetään asevarusteluun, mutta sosiaalipuolelta leikataan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kokoomus on päässyt moneen hallitukseen."'

Ja monen hallituksen voimin on puolustusvoimia heikennetty säästöjen nimissä. Faktana pysyy edelleen ettei säästämällä tule talouskasvua eikä rahaa puolustusvoimillekaan vaan järkevällä talouspolitiikalla jota ei EKP harrasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä valtiontalouden tervehdyttäminen luo edellytyksiä takouskasvulle, koska kuralla olevassa valtiossa on vaikea saada aikaiseksi minkäänlaista positiivista kehitystä.

Mutta tämä ei oikeastaan liity puolustusmenoihin, sillä ne menot ovat olennaisia "kiinteitä kustannuksia", jotka tarvitaan valtion olemassaolon varmistamiseksi joka tapauksessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta tämä ei oikeastaan liity puolustusmenoihin, sillä ne menot ovat olennaisia "kiinteitä kustannuksia","

Aivan järjetöntä, siis kiinteitä kustannuksia joita voidaan pienentää tai vaikka poistaa koska ei vaan ole rahaa???
Mitä hemmetin "kiinteitä kustannuksia" nämä puolustusmenot siis ovat?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #66

Kiinteitä kustannuksia siinä mielessä, että niitä ei ole syytä kalibroida kulloisenkin suhdanteen mukaan ennen kuin ajaudutaan suorastaan pakkotilanteeseen.

Yrityksilläkin on erilaisia kiinteitä kustannuksia ja yksi "kiinteimmistä" saattaa olla esimerkiksi teollisuushallin vuokra, joka pitää maksaa siitä riippumatta käykö kauppa vai ei. Joskus sitäkin joudutaan lykkäämään, jos kassa on tyhjä, mutta silti tiedetään, että loppujen lopuksi toiminnan jatkaminen edellyttää vuokran suorittamista.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Hyvää pohdintaa Natoon liittymisestä. Jotain muutakin tähän vielä kaipaisi.

Mikä ero on Suomen ja Ruotsin välillä jos molemmat liittyvät? Vanhan tyylisessä sodassa Suomi saisi vähemmän "rauhaa" kansalaisilleen kuin Ruotsi. Jos Venäjä on se joka hyökkäisi, Suomen alueet olisi ensimmäiset kohteet. Ruotsille ehkä jo apua ehtisi.

Nykykalustoilla sotien on melkein sama oliko Natossa mukana vai ei, yhtä hyvin tai huonosti käy molemmille/kaikille.

Naton ulkopuolella oma puolustuskyky ja jämäkkyys riittäisi Krimin ja Ukrainan tapaisiin konflikteihin vastaamisessa diplomatian lisäksi. Siinä ei Natoa tarvita, hyviä suhteita vain länsimaihin ja Venäjään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset