*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Loppu VVO:n vuokrakuppaukselle

Ammattiliittojen osaomistaman vuokra-asuntoyhtiö VVO:n vuokrataso on noussut toistuvasti otsikoihin. Asiaa pitävät esillä erityisesti oikeistolaiset poliitikot ja yhteiskunnalliset keskustelijat osoituksena työväenliikkeen tekopyhyydestä. Punapääoman yleishyödyllisenä vuokratalo-osuuskuntana syntyneen VVO:n suurimmat omistajat ovat nykyisin työeläkeyhtiöt, mutta isoa osakepottia hallinnoivat niin Metalliliitto kuin Rakennusliittokin. Yleishyödyllisyys on kadonnut ja ammattiliitoistakin todetaan, että VVO niiden salkussa vain yksi sijoitus muiden joukossa. Oma liittoni PAM on tosin käyttänyt saamansa lisäosingot kohtuuhintaisen asumisen lisärakentamiseen.

Liitot odottavat pääomalleen tuottoa, siinä missä muutkin vuokra-asuntoja omistavat tahot kuten ruotsalaisen pörssiyhtiön omistama pääkilpailijansa Satokin (lyhenne sanoista Sosiaalinen Asuntotuotanto). Eikä voitollisessa sijoittamisessa sinänsä olekaan mitään pahaa, sehän on markkinataloudessa varsin luonnollista ja palkittavaa toimintaa. Verotkin tulevat maksettua: vaikka osingot ovat yhdistyksille (kuten liitoille) verottomia, ne ovat ALV:n loppumaksajia mikä tarkoittaa loppupeleissä samansuuruista verosummaa.

Ongelmia kuitenkin syntyy, kun Suomessa on käytössä erilaisia tukia kohtuuhintaiselle asumiselle, merkittävimpänä asumistuki, joka määräytyy toteutuneiden asumiskustannusten perusteella. Asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa ja mahdollistaa vuokranantajille ylisuuret voitot suhteessa kiinteistöjen reaalisiin rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin sekä näistä seuraavaan riskiin. Ilmiö luonnollisesti korostuu suurten toimijoiden kohdalla.

Asumisen tuet remonttiin

Vuokramarkkinoita vääristävä asumistuki tulisi remontoida kokonaan, sillä tällä hetkellä se on monella tapaa epätarkoituksenmukainen kannustaessaan pienituloisia asumaan niin isossa ja kalliissa asunnossa kuin 20 % omavastuuosuus heille sallii. Erityisesti toimeentulotukea saavilla kannuste etsiä edullisempaa asumisvaihtoehtoa on olematon. Tämä myös aiheuttaa sosiaaliturvajärjestelmälle tarpeettomia rasitteita: rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esim. EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin. Tässä ei ole mitään järkeä.

Esimerkiksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton esittämässä, sinänsä hyville periaatteille rakentuvassa perustuloremontissa tähän ei esitetä mitään lääkettä: mekaaninen ja jäykkä asumistuki pysyy ennallaan, veronmaksajien rahat menevät ihmisten auttamisen sijaan vuokra-asuntojen omistajien taskuihin. Jos riittävä, kattava ja joustava sosiaaliturva halutaan rahoittaa ilman kohtuutonta veroastetta, rahan hukkakäyttö pitää minimoida.

Asumistuen tulisi määräytyä jatkossa asuinpaikkakunnan keskimääräisten asumiskustannusten perusteella, sen tulisi olla aina henkilökohtainen ja ottaa lukuun ruokakunnan huollettavien lasten lukumäärä. Tällainen tuki tarkoittaisi tuensaajalle, että mitä edullisemman asumisratkaisun hän kykenee löytämään, sitä suurempi osa tuesta jää omaan käyttöön. Tämä suuntaisi kysyntää edullisempien asuntojen suuntaan ja pienentäisi asuntojen kokonaiskysyntää, millä asumisen hintaa saataisiin alas. Näin myös vuokranantajien voitot alkaisivat vastata investoidun pääoman ja otettujen riskien todellista arvoa.

Toimiakseen tämä vaatisi joustavan ja Vihreiden perustulomallin kaltaisen negatiivisen tuloveron sisältävän sosiaaliturvajärjestelmän, kuten Demarinuorten esittämän Yleisturvan.

Lisää asuntotuotantoa kasvukeskuksiin

Asumistuen remontointi on vain osaratkaisu laajaan ongelmaan. Se on palikka, joka on valtiovallan ja hallituksen käsissä. Koska Etelärannan etuja valvova hallitus tuskin haluaa leikata kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden voittoja, tähän asiaan korjausta voidaan odottaa aikaisintaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Sen sijaan kasvukeskuksissa, kuten kotikaupungissani Jyväskylässä asumisen hintaan voidaan vaikuttaa kaavoituksella ja kunnallisen asuntotuotannon kautta. Kunnalliset rakennusmääräykset koskien esimerkiksi autopaikkojen määrää tai Helsingissä puhututtavaa asuntojen keskineliökokoa vaikuttavat siihen, millaisia asuntoja voidaan rakentaa ja paljonko se maksaa.

Kasvukeskuksissa pitäisi kaavoittaa nykyistä enemmän korttelimuotoon rakennettuja kerrostaloja, koska tällaisella kaavoituksella saadaan eniten asuntoja samalle tonttipinta-alalle. Enemmän asuntoja siellä, minne ihmiset haluavat muuttaa tai missä heidän tarvitsee työn tai opiskelun vuoksi asua kohtuullistaa asumisen hintaa. Järkevällä maankäytöllä voidaan myös edistää sitä, että päivittäiset palvelut voidaan saavuttaa jalan ja joukkoliikenne voidaan järjestää mielekkäästi. Silloin kotitalouksiin ei tarvita ainakaan kahta autoa ja halutessaan voi elää autottakin. Parkkipaikkojen rakentamistarpeen väheneminen sekin osaltaan pienentää rakentamisen kustannuksia ja laskee siten kiinteistöjen hintoja.

Reilun markkinatalouden ja halvemman asumisen puolesta

Olen aina ollut sen verran punaporvari, että pidän markkinatalouden perusmekaniikasta. Kun keksii fiksun idean, jolla vaikkapa rakentaa asuntoja tarvitseville, hankkii rahoituksen ja ottaa riskin riittävästä kysynnästä, on ihan kohtuullista tehdä voittoa. Minulle on samantekevää, onko bisneksen takana Hjallis Harkimo (kok.), jonka kiinteistöbisnes on ollut kroonisesti tappiollista viime vuodet, vai sitten vaikka ammattiliitot. Samalla on selvää, etteivät nykymuotoisen asumistuen tai muun markkinavääristymän kautta tulleet voitot kuulu markkinatalouteen.

Julkinen valta voi luoda markkinoita esimerkiksi luomalla "sosiaalisen asuntotuotannon" reunaehtoineen ja se määrittää markkinoille pelisäännöt joiden mukaan tulee toimia. Markkinat toimivat silloin, kun lopputuotteen hinta on ostajalle käyttöarvoon nähden kohtuullinen ja myyjälle kannattava. Pelkällä tahdonvoimalla vuokratasoa ei tietenkään saada alas ja 60-70 -luvuilla rakennetuissa asuinkiinteistöissä realisoituva korjausvelka nostaa osaltaan vuokra-asuntojen omistajienkin kustannuksia. Markkinavääristymistä seuraavaa ilmaa voidaan kuitenkin saada vähennettyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Myös täydennysrakentamiseen sisältyy suuri ongelma: uusi kämppä on (lähes) aina kalliimpi kuin vanha. Asuntojen hinnat taas riippuvat läheisten asuntojen myyntihinnoista. Uusien kämppien rakentaminen siis nostaa kaikkien kämppien hintoja.

Vatt taas totesi juuri tovi sitten että kaupunkien alle markkinahintojen harrastama vuokrabisnes EI laske hintoja vaan on epäoikeudenmukainen piilososiaalituki.

Helppoja ratkaisuja ei taida olla. Suurien kaupunkien tapauksessa voi miettiä miksi työttömien määrä kasvaa vaikka avoimien työpaikkojen määrä nousee työllisten määrää nopeammin. Ainoa mikä tätä voi selittää on se että kaupunkiin muuttaa enemmän ihmisiä jotka eivät halua tai pysty osallistumaan työmarkkinoille. Voi kysyä onko järkevää tukea tälläisen porukan muuttamista maan kalleimmille alueille jotka kärsivät myös työvoimapulasta? Pitäisikö asumisen tuet kasvukeskuksissa varata työllisille ja opiskelijoille joiden tulot eivät riitä muuten asumaan kaupungissa?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Pitäisikö asumisen tuet kasvukeskuksissa varata työllisille ja opiskelijoille joiden tulot eivät riitä muuten asumaan kaupungissa?"

Osittain varmasti noin. Ongelmaksi muodostuvat ne, jotka tipahtavat välillä työttömiksi. Kun työpaikat nyt kuitenkin pääosin syntyvät sinne kasvukeskuksiin, niin ei varsinaisesti paranna työmarkkinoiden toimintaa, jos välillä pakotetaan muuttamaan kauemmas niistä potentiaalisista työpaikoista.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Juuri näin. Lisäksi kasvukeskuksissa asumisen hinta on karannut esim. osa-aikaisten myyjien ja siivoojien saavuttamattomiin, mikä tuottaa ongelmia kun yksikään kaupunki ei kuitenkaan pyöri ilman pienipalkkaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä. Jos työvoimasta syntyy pulaa ja joudutaan maksamaan suurempia palkkoja vain asumiskustannusten vuoksi, niin syntyy kokonaisuutena vähemmän työpaikkoja ja liiketoimintaa, mikä ei ole hyvä.

Moni työssäkäyväkin on asumistuen tarpeessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihan totta. Ainahan siihen voi heittää jonkun rajan, vaikka 2 vuotta, mutta ongelmia siitäkin varmasti syntyisi. Silti mieluummin päästäisin keskustassa töissä olevan siivoojan Punavuoreen asumaan vaikka tuettuna kuin sossutatun. Se että työssäkäyvät pääsisivät asumaan lähelle työpaikkojaan auttaisi paljon muissakin ongelmissa, esim ruuhkien ja saasteiden osalta.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #7

Tulee vaikeuksia ja byrokratiaa, Suomessa kun on vapaus valita asuinpaikkansa ja asumistukeahan voi saada omistusasuntoonkin, mistä on paha ketään häätää.

Lisäksi aika monessa ruokakunnassa on työssäkäyvääkin aikuista ja suurin ei-työssäkäyvien ryhmähän kantakaupunkialueella ovat eläkeläiset.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

On vapaus valita asuinpaikkansa mutta perustuslaki ei edellytä muita rahoittamaan sitä. Byrokratiaa ei sinänsä synny jos tietty tuki vain esimerkiksi lakkaa kahden vuoden kuluttua sen myöntämisestä automaattisesti.

Tuskinpa tässä nyt sitä mallia ratkaistaan. Mutta tavoitteeksi voisi asettaa sen että tukijärjestelmä suosii voimakkaasti pienipalkkaisia kokonaan työttömien sijaan. Tälläisenään järjestelmällä nostettaisiin myös työllisyyttä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

Jonkinlainen määräaika voisi tosiaan toimia ratkaisuksi. Ilman määräaikaa tai vastaavaa kun voisi käydä niin, että työttömäksi jäävä siivooja muuttaisi ( ja parhaassa tapauksessa järjestäisi koko perheensä elämän) jonnekin kauemmas siitä seuraavasta työpaikasta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #10

Määräaika asumistukeen?

Kerroppa miten toteuttaisit esim.nytkin kun jo 142 000 tekee työtä 0 euron palkalla tukea vastaan ?

Tai niille jotka saa toimeentulotukea 487e/kk eikä muita tuloja ole?

Tämä hallitushan tehtailee työkseen asumistuen tarvitsijoita.

Tukiruletti kun ruokkii juuri vuokra-asuntojen omistajia.
Säätiöitä,rakennusfirmoja.Asuntosijoittajia.
Mitkähän puolueet oli vallassa kun vuokrakatto poistettiin?
Ketkä on istunut Stvm ministerinä ja Kelan johtajana jotka asumistuista on päättänyt.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Se harkimon aloite, että ay-liikkeiden tilinpäätökset julkiseksi on erittäin kannatettava. Silloin loppuu rutina, tai sitten rutina kiihtyy, mutta tasapuolista olisi kaikille, että toiminta olisi jukista. Nythän se on pelkän arvailun varassa koko homma.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Tämähän minulle ja ay-liikkeelle vaan kelpaa, tilinpäätökset kun löytyvät netistä. Sama homma sitten muidenkin yhdistysten ja herrojen säätiöiden osalta, niin päästään keskustelemaan!

https://kossi.rakennusliitto.fi/blogi/harkimon-loi...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen joskus yrittänyt etsiä SAKn tilinpäätöstä, ei taida löytyä vieläkään? Kiva että raksaliitto tuon julkaisee, liekö ainoa? Raksalla on muutenkin monessa asiassa poikkeuksellisen hyvät välit osapuolien välillä ja jopa eksoottisiakin kokeiluja on tehty hyvässä hengessä.

Ja ehdottomasti, kaikki julkista tukea saavat tahot pitäisi julkaista numeroineen kaikkineen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Ehdottomasti propsit tästä. Ja pahoittelut velttoilusta tiedonhaussa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela Vastaus kommenttiin #8

Voi Pekka. Melkein kaikkien SAK-laisten liittojen - kuten myös itse SAK:n - tilinpäätökset ovat julkisia. Etelärannan liittojen kanssa on toisin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #8

Löytäisitkö EK, mikä on niiden osuus VVO rahoista,mitä on kerätty asumistuista?

Eniten osakkeita työeläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen kautta kummankin osuus EK 50% ,SAK 50%
VVO 17,3% kummallekkin.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Asumisen hintataso pääkaupunkiseudulla sotkee jo työmarkkinat ja sosiaaliturvankin. Pienipalkkaista työtä ei ole aina kannattavaa ottaa vastaan ja asumistukiin kuluu valtavia summia. Jotakin on tehtävä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja mikähän niitä sotkee?
Aho/Viinasen -94 tekemä laki. Toimeentulotuesta/työttömyyskorvauksista/asumistuesta.
Toiset tuet vähentää toisia tukia.
Siksi tukien taso on niin pieni että on pakko saada asumistukea.
Miksi noin ? Tukien ehtohan on työn vastaanottaminen .
Kyykytys tekee "aktiiviseksi"!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Antti Koskela

Minkä sanoman kommenttisi oikeasti sisältää:

Pääkaupunkiseudulle on mukava muuttaa, mutta työtä ei kannata ottaa vastaan, koska sosiaalituen ja asumistuen varassa täällä pärjää.

Tämä rakennelma on demareiden luoma automaatti joka paisuu paisumistaan.

Asuntoministeri Krista Kiuru vuonna 2012.

http://www.rakennuslehti.fi/2012/04/asuntominister...

http://yle.fi/uutiset/3-6335330

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Demarien oppositiosta-94?

Leikkaukset nyt Demarien oppositiosta?

Kannattas lukea Kelan sivuilta Asumistuen ehdot. Samoin mihin muihin tukiin asumistuki vaikuttaa vähentävästi.Etenkin niiden köyhimpien tukiin.
Se juju löytyy sieltä miksi se köyhin tarvitsee köyhien ,tulottomien tukia.Toimeentulotukea ja asumistukea.
Köyhimmän takuueläkkeeseenkin vaikuttaa asumistuki vähentävästi.
Ns.tulonsiirto köyhimpien kustannuksella.

JK.Tuo laki-94 on yhä voimassa nytkin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ei vuokraustoiminnassa ole sinällään mitään suurta ongelmaa. On vain yksi.

Yksityisen vuokranantajien ja ammattimaisten vuokraukseen erikoistuneiden yhtiöiden, säätiöiden, kiinteistösijoitusyhtiöiden, osuuskuntien ja yleishyödyllisten toimijoiden erilainen verotuskohtelu.

Yksityisistä vuokranantajista suurin osa vuokraa yhtä tai kahta asuntoa ja maksaa veronsa tunnollisesti, vaikka vuokratulojen verotusta on kahden viime vuosikymmenen aikana selvästi kiristetty.

Ei voi olla niin, että yksityinen vuokranantaja maksaa verot ja ”yleishyödyllisten”, säätiöiden, kuntien vuokrataloyhtiöiden, kiinteistösijoitusyhtiöiden ja muiden isompien toimijoiden verokohtelu on huomattavasti kevyempää. Toisille jopa asuntovuokrauksesta syntyneesä voitosta jaettava osinko on verotonta.

Vuokratulo on pääomatuloa, josta yksityinen vuokranantaja maksaa vuonna 2017 ja 2016 veroa 30 prosenttia, 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.

Vinotuneen verokohtelun johdosta yksityiset vuokranantajat poistuvat markkinoilta ja vuokraustoiminta keskittyy ammattimaisesti toimivien yhtiöiden käsiin. Ne alkavat säädellä vuokratasoa ja rakentamista pitääkseen vuokratason korkealla.

Keventämäällä vuokratulojen verotusta ja yhdenmukaistamalla toimijoiden verokohtelua markkinoille tullee pääkaupunkiseudulla nopeasti 30 000 tyhjillään olevaa asuntoa.

Kaikki olisi OK, jos vuokrautoiminnasta syntyvä tulo olisi kaikille sama.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Googlaappa TA-asunnot -70 luvulta lähtien.Yleishyödyllisiä,Ara-rahoilla rakennettu.

Keskustalaisen Vähätiiton perheen osuus 100% -05 asti.

Nyt VVO myi tuolle 8 000 asuntoa. Nyt Vähätiiton osuus on 45%,nykyisessä Tarve-asunnoissa.

Kenellä on eniten kuntia? Kepulla 204. Kuntasäätiot ja Sato myös suurimpia vuokranantajia.
-VVO möliseminen on porvarien äänten kalastelua kuntavaaleja varten.

"Vain" vasurit kerää rahaa,vaikka AY-liitoissa on joka puolueista jäseniä.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

"Vain" vasurit kerää rahaa,vaikka AY-liitoissa on joka puolueista jäseniä.

Tuossa Kalkelan kommentissa tulee esiin juuri iso ongelma. Taitaa olla niin, että nykyään isompi osa jäsenistä on ei-vasemmmistoliittolaisia. Kuitenkin vaalituet menevät käytännössä vain kahdelle puolueelle. Tarkoittaa sitä että esimerkiksi keskustalainen tukee vasemmiston vaalityötä. Eipä aivan oikein tuokaan ole,

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #33

Tarkoitin AY.jäseniä esim.Akavalaiset,Tehy saavat myös asumistukea jos tulot ei riitä asumismenoihin .
Myös nuo liitot saa VVO osuuden .
Lisäksi omistajia on muut 10% .Ketähän ne mahtaa olla?

Kun EK/SAK potti on yhteensä 34,2%
Muut 10%
Akava/Tehy n,yht 10%

Muut liitot saa pienemmät % osuudet kukin omalle liitolleen. Jossa on myös muita kuin vasurijäseniä,niin mikä se "vasurien "osuus olikaan?

Vaalituet menee suurimmat aina vaalit voittaneille .Nyt kepulle eniten.Ps seuraavaksi,kok sitten.
Vaalituet lasketaan edustajien määrällä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Keskustalaisen Vähätiiton perheen osuus 100% -05 asti.
korj.
Osottautui virheellikseksi tiedoksi.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

No tässähän sitä on tärkeää asiaa ja seuraavalla hallitukselle sitten töitä. Tuon yleisturvan/perustulon tai millä nimellä sitä kutsutaankin aikaansaaminen kyllä taitaa olla vaikea pala demareille. Mutta toivottavasti teissä nuorissa olisi munaa ajaa tällaista asiaa, kun varmasti on ay-liikkeen ja vanhemman kaartin melko tiukkaan vastustama asia.

Oikeita asioita puhut, Helsingin tilanne on kuitenkin sellainen, että en usko ihan heti asumisen kustannusten laskevan mutta toivottavasti näin käy.

Ajakaa asiaa, sillä tuskin näille vastustajia löytyy, kaikkihan näistä hyötyisivät.

Mielenkiinnolla odotellaan sitten eduskuntavaaleja ja näiden asioiden eteenpäinmenoa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Tuon yleisturvan/perustulon tai millä nimellä sitä kutsutaankin aikaansaaminen kyllä taitaa olla vaikea pala demareille

EI se ei ole ongelma Demareille eikä vasureille.

Se on ongelma porvaripuolueille jotka sitä nytkin leikkaavat köyhimmiltä.

Tais jäädä huomaamatta että Urpilainen nosti ensimmäisen kerran -94 leikkausten jälkeen köyhimpien tukia?
Ne oli pysynyt samana 20v-94 hintatason mukaan laskettu.419,11e/kk myös yksinhuoltajalle.
Tuki nousi 480e/kk
Yksinhuoltajalle 560e/kk

-03 jälkeen oli nousukausi -09 asti.Suomi 9 rikkain valtio.
Mitään tukea ei korjattu mitä Aho leikkasi.Ei edes niitä "väliaikaisia" leikkauksia ,jotka vieläkin on voimassa.
Lapsilisät,kotihoidontuki,lapsiperheen muut tuet,elatusmaksut ,ei kuulu vieläkään toimeentulotukeen.
Ne otetaan tulona huomioon ja vähennetään tuosta tuesta.Samoin asumistuki.
Se näkyy vain Kelan papereissa ,ei rahana tulottomien tuissa.

Sitä odotellessa on mielenkiintoista nähdä mitkä puolueet lähtee mukaan nostamaan noita jos SDP on pääministeripuolue.
Siihen päätökseen kun tarvitaan enemmistö joka on kaikki hallituspuolueet .

JK.Sdp/vas tehnyt useampia aloituksia tuon korjaamiseksi -03-10 aikana.Porvarienemmistön äänillä ne on torpattu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK. Rikkaat alkaa saada asumistukea!
IL-14

Ilmoittaa vain pienen Työtulon. Pääomatulot ja osinkotulot jää yrityksen tuloksi.

Seuraus tuosta:
Asumistuki paisuu - "Tuet valuvat vuokranantajien taskuihin"
19.1.2016
KL
AsuminenAsuntojen hinnatPolitiikka
Asumistuki paisuu - "Tuet valuvat vuokranantajien taskuihin"
Asumistukipotti kasvoi yli 200 miljoonaa euroa.

Kelan maksaman asumistuen summa ampaisi viime vuonna yli 1,7 miljardiin euroon. Tuet nostavat vuokria ja pienten asuntojen hintoja:
lopulta tukimiljardit valuvat vuokranantajien taskuun.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Negatiivinen tulovero ei toimi sellaisenaan, lainaus loppuraportista perustulokokeilusta sivu 48:

"Negatiivista tuloveroa on esitetty yhtenä vaihtoehtona toteuttaa perustulokokeilu. Negatiivinen tulovero on verotuksen malli, jossa verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea, negatiivista tuloveroa.

Negatiivisella tuloverolla voidaan arvioida saavutettavan hyötyjä etenkin byrokratian purkamisen näkökulmasta, edellyttäen että järjestelmällä samalla korvattaisiin laajasti muita sosiaalietuuksia. Järjestelmän toteuttamiseen sisältyy kuitenkin monia ongelmia.

Suomessa vuosina 2006–2008 käytössä ollut valtionverotuksen ansiotulovähennys saattoi olla verovelvollisen ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrää suurempi.

Tällöin verojen yli menevä määrä vähennyksestä luettiin verovelvollisen hyväksi siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädettiin pidätetyn ennakon käyttämisestä eli valtionverotus saattoi mainittuina vuosina olla negatiivinen.

Tuolloin valtionverotuksen ansiotulovähennystä ei miltään osin luettu menoksi valtion talousarviossa. Tämä oli ongelmallista perustuslain 84 §:ään kirjatun talousarvion bruttoperiaatteen suhteen. Säännöksen mukaan valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin. Tämä edellyttää, ettei veron määrä voi mennä negatiiviseksi ilman, että vastaavaa menoa on kirjattu menoksi talousarvioon.

Nettobudjetointi nakertaisi eduskunnan budjettivaltaa eli valtaa päättää reaalisesti ja näkyvällä tavalla valtion tuloista ja menoista. Valtioneuvoston oikeuskansleri arvioi valtionverotuksen ansiotulovähennystä vuonna 2007. Oikeuskansleri katsoi arvioinnissaan tämäntyyppiset järjestelyt ongelmallisiksi ensinnäkin sen vuoksi, että ne voivat olla käytännön tasolla hyvin sekavia ja vaikeasti hahmottuvia.

Oikeuskansleri totesi myös, että verolainsäädännölle voidaan asettaa sellainen selkeyden ja läpinäkyvyyden vaatimus, että asianomaisen lainsäädännön tai sen yksittäisten säännösten suorista ja välillisistäkin vaikutuksista voidaan saada kohtuullisella vaivannäöllä selkoa. Oikeuskanslerin arvion jälkeen tuloverolakia muutettiin vuoden 2009 alusta siten, että negatiivisesta valtion tuloverosta luovuttiin.

Suomessa on siis jo ollut käytössä negatiivinen tulovero, mutta siitä on luovuttu siihen liittyvien ongelmien vuoksi. Vaikka negatiivinen vero kirjattaisiin menoksi valtion talousarviossa, se ei poistaisi järjestelmään liittyviä ongelmia. Järjestelmästä tulisi väistämättä hyvin sekava ja vaikeasti hahmottuva, eikä se täyttäisi verolainsäädännöltä edellytettävää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että perustulokokeilua ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa negatiivisen tuloveron kautta."

Tämän lisäksi voittajia olisi vain opiskelijat ja työssäkäyvät, häviäjiä ovat työttömät ja asia selviää lukemalla esiselvityksen perustulokokeilun raportista aiheesta Negatiivinen tulovero sivulta 193. Liitepapereissa kuviot sivulta 57.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miten se voisi toimiakkaan yhdenvertaisesti rikkaimmille ja köyhimmillle?

A) Köyhin ,saa perustuloa 560e/kk.Koska se ei riitä elantoon kk,on haettava toimeentulotukea ja asumistukea.
Tuon ehto on Työvelvoite,tukea vastaan .
Kieltäytyessä tukea leikataan 20%-40%-

B) Jos et tarvitse asumistukea,toimeentulotukea,saa 560e/kk puhtaasti käteen tulojesi päälle,verovaroista.Ei työvelvoitetta.

Ns.tulonsiirto köyhien kustannuksella yhteisistä verovaroista.

Kun leipä kapenee yhä pienemmäksi nälkä ajaa ottamaan työtä kuin työtä 0 eurolla vastaan.

Vai vieläkö joku kuvitteli että tarkoitus oli köyhimpien elantoa kohentaa? Pois leipäjonoista.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Viimeiset 30 viestiäsi kästtelee sitä, että porvaripuolueet ovat tuhonneet Suomen ja vasemmisto on syytön kaikkeen?

Populismia, populismia,sitä tuntuu riittävän.

Varmasti nyt sitten Suomen asiat saadaan kuntoon, jos demarit voittavat seuravat vaalit, sitten ei enää varmaan ole mitään tekosyitä.

Kyllähän minäkin odotan sitä ''vapahtajaa'', ei tarvitse enää kestää kuin kaksi vuotta ja pelastus saapuu.

Vaalien jälkeen onkin sitten hauska lukea kommenttejasi, jos kaikki ei menekkään niinkuin strömsöössä. :)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #26

"Vaalien jälkeen onkin sitten hauska lukea kommenttejasi, jos kaikki ei menekkään niinkuin strömsöössä. :)"

Pitäisiköhän tuo jos sanasi sijaan laittaa kun sana! On se Demarien politiikka ja lupaukset sekä saavutukset jo nähty ja kuultu viime hallituskausilta!

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #30

-11-15 SDP 42-Kok,Rkp,Vihr,Krst. eduskuntaryhmät.

-03-07 Vanhasen I Sdp 39-Kepu 49,rkp eduskuntaryhmät.

Mitkä porvaripuolueet noista ajaa demarien politiikkaa ja kannattaa demujen aloituksia?

Kerro kun minä en löytänyt yhtäkään noista.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@25.

Mitä jos lukisit ensin ne raportit ja tulet sitten puhumaan perustulosta?

Juuri nyt osittaisessa perustulokokeilussa voi kieltäytyä ottamasta vastaan työtä, jos se ei sovi mutta sitten hakee muuta työtä ja siitä saa lisätuloja. Se ei myöskään estä asumistukea taikka toimeentulotukea, koska perustulosta ei saa ottaa huomioon, vain ne lisätulot lasketaan mukaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #27

Lainaus:

Mitä jos lukisit ensin ne raportit ja tulet sitten puhumaan perustulosta?

Juuri nyt osittaisessa perustulokokeilussa voi kieltäytyä ottamasta vastaan työtä, jos se ei sovi

Jos nyt kuitenkin lukisit Kelan sivuilta perustulon ehdot työttömälle ,joka myös saa asumistukea ,toimeentulotukea.

Siitä selviää myös että työtön ei voi kieltäytyä perustulokokeilusta,jos siihen on valittu.

Ainahan työtä voi ottaa vastaan kuten 142 000 jotka tekevät sitä tukeaan vastaan.
Lisää on vielä TEM mukaan mahdollisuus "aktivoida" Perustuloa vastaan .

JK.toimeentulotuen/peruspäivärahan ehtonahan se on ollutkin jo-08 lähtien.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #27

Toimeentulotuki
Perustulo otetaan toimeentulotuessa huomioon tulona. Toimeentulotuki määräytyy perustulokokeilun aikana kuten ennenkin.

-Työstä kieltäytyminen voi vaikuttaa toimeentulotuen perusosan suuruuden alentamiseen.

Voiko kokeilusta kieltäytyä?
-Perustulokokeiluun osallistumisesta ei voi kieltäytyä, koska silloin seurantatutkimuksen tulokset vääristyisivät.
Kela-17

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #29

@29. Tuossa on virhe. 6 kuukauden tarkasteluaikana toistuvasti kieltäytymisistä tulkitaan, ettei perustulokokeilussa oleva halua sitoutua työllistämissuunnitelmaan. Muutoin ei löydy, että työstä kieltäytymisestä seuraisi perusosan alentumisena. Nuo kaikki pykälät löytyy siinä annetussa perustulokokeilun lakipykäleistä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tämä edellyttää, ettei veron määrä voi mennä negatiiviseksi ilman, että vastaavaa menoa on kirjattu menoksi talousarvioon."

Tämä, kuten muutkin selitykset miksi negatiivista tuloveroa ei voitaisi toteuttaa vaikuttavat lähinnä keksityiltä tekosyiltä. Oikea syy lienee ettei työttömiä haluta töihin, eikä haluta että työmarkkinoilla olisi helppoja, vähemmän stressaavia töitä niille joilta raadanta ei onnistu tai joita raadanta ei huvita.

Tänä päivänä kynnys työelämään pääsemiseksi on vain liian korkea niille joilla edellytykset työllistyä ovat heikoimmat. Se pitää yllä työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä jotka rasittavat Suomen taloutta enemmän kuin olisi tarpeen.

Jos olisi olemassa myös vähemmän vaativia työpaikkoja, joihin olisi matalampi kynnys, siis helpompi päästä ja työntekijöille ja työnantajalle olisi taloudellisesti mahdollista työllistyä ja järjestää työpaikka.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset