*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Presidenttipeli muuttuu farssiksi

Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti eilen asettuvansa ehdolle toiselle kaudelle -tosin valitsijayhdistyksen kautta, ei Kokoomuksen ehdokkaana. Tavoitteena on selkeästi laajapohjaisen kansanliikkeen synnyttäminen ja vastaehdokkaiden lannistaminen lähtökuoppiin. Samanlaista haastajien pitämistä taka-alalla oli koko ilmoituksen lykkääminen myöhäiseen ajankohtaan. Se jätti auki mahdollisuuden sillekin, ettei Niinistö hakisi jatkoa jolloin moni presidentinvirasta haaveileva jäi niinsanotusti kytikselle. Harva haluaa lähteä ehdoin tahdoin häviämään huippusuositulle presidentille.

Rohkeitakin kyllä on. Revanssia aiemmista yrityksistä hakevat Keskustan Matti Vanhanen ja Vihreiden Pekka Haavisto. Uutta vauhtia kotimaan politiikkaan palaamiselle hakee Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. SDP:n ja Perussuomalaisten osalta tilanne on vielä avoin. Niinistön temppu onkin tarkoitettu juuri tähän saumaan: moni demari ja persu äänesti häntä jo ensimmäisellä kierroksella 2012, nyt hän haluaa mahdollisimman monta näiden puolueiden rivikannattajaa ja aktiivitoimijaa taakseen jo ennen kuin ehdokkaita ehditään valita.

Valitsijayhdistys-veto on nerokas

Niinistön valitsijayhdistys-veto on niin ovela, että House of Cards -sarjan antisankari Frank Underwood olisi ylpeä. Sarjan tänään julkaistulla viidennellä tuotantokaudella Yhdysvaltain presidentiksi edennyt Underwood muuten puolustaa virkaansa vaaleissa. Jos tasavallan presidentin peliliike onnistuu hänen tarkoittamallaan tavalla, demareilla ja perussuomalaisilla on kyinen pelto kynnettävänä ehdokkaan haussa, sillä kuka edes seuraavista vaaleista haaveileva kandidaatti haluaisi lähteä ehdolle vaaleissa jos edes oman puolueen aktiivitukijoiden yksimielistä tukea ei ole? Moni muistaa vielä Suomen pitkäikäisimmän pääministerin Paavo Lipposen nöyryyttävän kuuden prosentin tuloksen vuodelta 2012.

Niinistön taakse onkin ilmaantunut jo nimekkäitä tukijoita. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes on jo useissa vaaleissa asettunut Kokoomuksen ehdokkaiden tukijaksi, mutta SDP:n tannerilaiseen oikeistoon kuuluva ex-kansanedustaja Lasse Lehtinen on uusi toveri näin syvällä asevelisosialismin kuvioissa. 20 000 nimeä saataneen kasaan jo enemmän tai vähemmän tunnetuista politiikan, liike-elämän, kansalaisjärjestöjen ja viihdemaailman vaikuttajista ja tavallisia kansalaisia tullee kymmenin tuhansin päällekin.

Onhan tasavallan presidentti onnistunut alun unilukkari-arvojohtajana kompurointinsa jälkeen varsin hyvin virkaansa kuuluvien perustuslaillisten tehtävien hoitajana: Suomen ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan ylimpänä luotsina. Niin hyvin istuva presidentti on onnistunut nousemaan poliittisen loiskiehunnan yläpuolelle ja jatkamaan Suomen pitkää ulkopoliittista linjaa, että SDP:n päättävissä elimissä on kehuttu presidentin ulkopoliittisen linjan olevan lähempänä demareita kuin presidentin taustapuoluetta Kokoomusta.

Kekkosslovakian pitkä varjo

Sauli Niinistön selvältä näyttävää kuningastietä varjostaa kuitenkin se, että uskottavan vastaehdokkaan puute ja laaja "kansanliike" uudelleenvalinnan puolesta alkaa herkästi muistuttaa Urho Kaleva Kekkosen neljännesvuosisataisesta valtakaudesta, jolloin presidentinvaalit olivat enintään näennäisiä toimituksia neuvostosuhteiden takaajan rituaaliseksi voitelemiseksi jälleen yhdelle jatkokaudelle. Tällaiset vertaukset voivat synnyttää yllättäviä ja voimakkaitakin vastavoimia Niinistön selvältä näyttävälle uudelleenvalinnalle.

Vaikkei reaalista uhkaa muodostuisikaan, Putinin Venäjästä muistuttava vaalitulos uhkaisi paradoksaalisesti kääntää presidentin uskottavuuden heikolle tolalle ja rapauttaa koko presidentti-instituution merkitystä. Ilman todellista kilpailua ei paikalla ole samanlaista symbolista hohdettakaan ja koko vaalista uhkaa tulla epäuskottava farssi joka synnyttää lähinnä myötähäpeän ja vaivaantumisen tunnetta.

Muiden puolueiden, etenkin SDP:n ja Perussuomalaisten, tulee nyt miettiä millä kulmalla lähtevät vaaleja lähestymään. Vaihtoehtoja on karkeasti kaksi:

1) Asetetaan ehdokas, jonka ensisijainen tavoite on nostaa jokin keskeinen teema poliittiseen keskusteluun ja kasvattaa poliittista pääomaansa tuleviin taistoihin. Niinistöä on turha haastaa TP:n perustuslaillisia valtaoikeuksia koskevilla teemoilla. Luontevimmat kysymykset, joilla voisi näissä vaaleissa lähteä hakemaan asemia ovat EU-poliitiikan johtajuus, joka Suomessa on ollut jo vuosia hukassa. Selkeä tavoite siitä, mitä eurooppalaiselta yhteistyöltä haetaan, mihin suuntaan Eurooppaa halutaan viedä ja millä ehdoilla integraatiossa ollaan mukana, millä ehdoilla sieltä lähdetään pois. Toinen vaihtoehto on se arvojohtajuus, jolla Niinistö pelasi vuoden 2012 kampanjassa ja jonka hän on nyt kautensa loppua kohden hylännyt.

2) Asetutaan Niinistön taakse ja vältetään nöyryytys vaaleissa. Näin yritetään erottaa presidentinvaalit ja maakuntavaalit toisistaan sekä vähentää presidentinvaalien yleistä merkitystä. Tämä sopisi SDP:n osalta siihen, että aina Honka-liiton kaatumisesta lähtien demarit ovat tukeneet istuvaa presidenttiä kun hän haluaa jatkaa. Uusi ehdokas on asetettu vain jos istuva presidentti on luopunut tehtävästään. Asetelma olisi nolo puolueen kannalta joka ei omaa ehdokasta löydä, mutta aiemmin mainituista syistä tilanne voi muodostua hankalaksi myös ehdokkaalle itselleen.

Loppukevennyksenä ja koska vaihtoehtoja pitää aina olla kolme, esitän myös yhtä laatikon ulkopuolista ajatusta vaikka vannoutunut tasavaltalainen olenkin:

3) Personaaliunioni Ruotsin kanssa. Koska presidentistä on tullut täysin seremoniallinen virka ja ulkopolitiikan johtaminen sopii paremmin hallitukselle, voi muodollinen valtionpää olla vaikka monarkkikin! Ja kukapa sopisikaan paremmin Suomen suuriruhtinattareksi, kuin Ruotsin hallitsijaksi aikanaan nouseva kruununprinsessa Victoria? Vickan on edistyksellinen ja edustava monarkki, jonka oleskellessa pääosin Ruotsissa Suomi säästäisi myös melkoisesti nyt presidenttiin ja tämän esikuntaan kuluvia varoja. Silloin kun hallitsijattaremme Suomessa vierailisi, saisimme rahoillemme täyden vastineen kuninkaallisen glamourin muodossa. Etenkin kuninkaallisia innokkaasti seuraava juoru- ja iltapäivälehtien lukijakunta ilahtuisi ja oman kuninkaallisen saaminen varmasti helpottaisi presidentissä Vahvan Johtajan näkeviä auktoriteettikaipuisia.

Jos tämä ajatus ei kuulosta mielestäsi järkevältä, suosittelen että teet kaikkesi ettei vuoden 2018 presidentinvaaleista tule pelkkää vitsiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ainoa oikea ratkaisu tässä tilanteessa on se, että muut luopuvat pyrkimästä presidentin virkaan, koska lopputulos on täysin selvä.
Koska muita ehdokkaita ei olisi, niin eduskunta voisi siunata Sauli Niinistön toiselle virkakaudelle.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Supermahtavaa demokratiaa suoraan Kekkoslovakian kunnian päiviltä!

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Mitä se demokratia tässä merkkaa, kun lopputulos on sata varmasti tiedossa. Ihan turhaa muiden hakata päätä seinään. Ja eikös se eduskuntakin ole käsittääkseni demokraattinen laitos, kansan valitsemat edustajathan siellä on. Mitä esim demarit tästä hyötyisivät Lipposen kaltaisilla kannatusluvuilla. Mitä te niillä prosenteilla tekisitte.
Se huono puoli tässä olisi, että maakuntavaalien aktiivisuus kärsisi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #24

Keskustelua asioista. Jaa ei kelpaa vai?

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Mielestäsi presidenttipeli muuttuu farssiksi. Kuitenkin haluat, että tämä farssi pitää esittää, kun sen voi hoitaa fiksumminkin.

Eetulle kohtaan 10

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Niinistö on ollut paras presidentti sitten Kekkosen. En toki tässä huomioi muiden presidenttien, kuten edesmenneen Koiviston saavutuksia, tahi Ahtisaareen saamaa Nobelin rauhanpalkintoa. Mutta olen sata vakuuttunut siitä, että ikäluokkani ihmiset olisivat tänäkin päivänä Kekkosen linjan takana. Kekkonen oli auktoriteetti. Hänen jälkeensä sitä on ollut vain nykyinen presidentti. Niinistö saa suunsa auki ja häntä ainakin minä tulen äänestämään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olen minäkin aikoinaan Kekkosta äänestänyt. Myöhemmin minulle on valjennut, millainen demokratian syöjä hän todellisuudessa oli. Kekkosta ei olisi pitänyt valita lainkaan jatkokausille.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Harvinainen kommentti Viljo!

Todella harva suomalainen pystyy vieläkään näkemään Kekkosen presidenttikausissa minkäänlaisia epäkohtia ja mitään kritikoitavaa.
Näkemyksesi presidentin demokratian väheksymisestä on oikea, ja pahimmasta päästä epädemokraattisuutta tuota Kekkosen aivan liian pitkää johtajakautta koskien. Tosin lukuisat "perässähiihtäjät" ja muut päättäjämme antoivat vastaan pullikoimatta kaikenlaisten epäkohtien tapahtua. Miksi? Tai, eiköhän se ole täysin selvää.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Lyhyt muisti ja urheiluhengen puutetta, otsikko 31.12.2005:

Kysely: Halonen menee läpi ensimmäisellä kierroksella

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kysely-halone...

Farssi tässä on lähinnä se, että kukaan ei ole suostunut demarien presidenttiehdokkaaksi, ei edes pj. Rinne.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

SDP:hen on iskenyt suostumisongelma. Mistähän sekin kertoo? Helsingin apulaispormestariksikin pääsi sillä, että suostui homman vastaanotamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö demarit vois ottaa Niinistön ehdokkaaksi?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Se kaiketi tässäkin pännii että niin moni demari on sitä ehdottanut ja nyt vielä Lasse Lehtinen ilmoitti liittyvänsä Niinistön valitsijayhdistykseen. Lienevät huolissaan siitä että ehdokkaansa käy kuten Lipposen.

Jutta Urpilaisen ”ei” ajoi SDP:n nurkkaan – nyt ehdotetaan Sauli Niinistöä

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/215127-mikael-jun...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #48

Eikö Heinäluoma vielä harkitse?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #50

Harkitsee, ja jos kieltäytyy niin vedonnee siihen ettei ole kokemusta ulkopolitiikasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tämä sopisi SDP:n osalta siihen, että aina Honka-liiton kaatumisesta lähtien demarit ovat tukeneet istuvaa presidenttiä kun hän haluaa jatkaa.

Miten tähän väitteeseen sopii istuvan presidentin nöyryyttäminen vaatimuksella ehdokkaiden esivaaliin osallistumisesta? Tulkitset historiaa kovin puolueellisesti. (pun intended)

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Itse en oikein osaa tulkita tuota muuksi kuin kiukutteluksi. Miten sellainen ehdokas voi olla uskottavasti tavoittelemassa kansan yleistä tukea joka ei uskalla edes puolueen esivaaliin lähteä? :D

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niinkö? Halosen esivaali toiselle kaudelle olikin tässä:

- Sosiaalidemokraattisen puolueen johto on käynyt eilen täällä Mäntyniemessä kysymässä suostumustani presidentinvaaliehdokkaaksi. Olen vastannut myönteisesti, kertoi presidentti.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/presid...

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #9

No ei ollut muita pyrkijöitä. Ahtisaari voi katsoa peiliin miksi haastaja itselleen löytyi. Myöhemmän toiminnan perusteella en ihmettele.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

#7
Olisihan se todellinen esivaali kun kaikki puolueet laittaisivat oman ehdokkaan. En viitsi alkaa muistelemaan kuinka monta rekisteröityä puoluetta meillä on.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Olihan viime kerrallakin aika monta ehdokasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Nyt oli kyse siitä onko aina asetuttu istuvan presidentin tueksi. Ahtisaari halusi jatkaa, mutta vain jos puolue asettuu tukemaan häntä. Ei asettunut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minkä puolueen? Pitäisikö ensiksi liittyä johonkin puolueeseen?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Minusta nimenomaan sellainen ehdokas on uskottavasti tavoittelemassa kansan yleistä tukea, joka ei alista ehdokkuuttaan ensin yhden puolueen sisäiseksi asiaksi, vaan kysyy kannatusta suoraan kansalta.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Aivan, Ahtisaari olisi halunnut toiselle kaudelle, mutta oma puolue (SDP) halusi näpäyttää ja ehdotti puiolueen esivaaleja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten Niinistö asettuisi Kokoomuksen ehdokkaaksi kun ei edes ole Kokoomuksen jäsen?

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

3-kohtaan totean, että mieluummin Ruotsi, joka muutenkin ihkuttaa itseään kaikenlaisen tasa-arvon ihmemaana, voisi luopua perinnöllisestä monarkiasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuninkaalliset ovat niin hyvää PR Ruotsille, että heidän kustantaminen ilmeisesti kannattaa.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

En näe siinä mitään PR-arvoa.

Niin tai näin, olisivat sitten edes rehellisiä ja lakkaisivat teeskentelemästä sitä tasa-arvon ihmemaata.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #79

Mikä tasa-arvo? Rikkaita ja köyhiä sielläkin on.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kinnusella on lyhyt muisti. SDP ei tukenut Martti Ahtisaaren valintaa toiselle kaudelle, vaan halusi ehdottomasti järjestää jäsenäänestyksen presidenttiehdokkaastaan. Vasta tämän jälkeen Ahtisaari ehdokkuudestaan kieltäytyi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vähästä aikaa ensimmäinen juttu, jossa ei puhuta "koko kansan presidentistä." Suurkiitos siitä!

Käyttäjän nurmenmarkku kuva
Markku Nurmi

Kun kerran tasavallan presidentin vaalia koskeva laki antaa mahdollisuuden äänioikeutettujen perustamien valitsijayhdistysten ehdokkaiden asettamiseen, on mielestäni vain ilahduttavaa, kun mahdollisuutta käytettään.

Puolueisiin kuuluu Suomessa alle 10 % kansasta, joten vaalien legitimiteetin kannalta "puolueettomienkin" on saatava äänestää.

Erityisen hyvältä tuntuu, kun nyt näyttää siltä, että valitsijayhdistyksen ehdokas on kerrankin suosikki.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Tässä puolueiden jäsenmäärien kehitystilastoa. Ei hyvältä näytä puolueiden kannalta. Paitsi vihreillä. Jäädään reilusti alle 10 prosentin. Vain joka kahdeskymmenes suomalainen on jonkun puolueen jäsen. Joten kommenttisi on oikeaan osuva Markku.

http://www.vaalitutkimus.fi/fi/kiinnittyminen/puol...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Niinistön eroittaa Halosesta, Ahtisaaresta ja Koivistosta, varsinkin kahdesta jälkimäisestä vahva poliittinen tausta. Koivisto, ei myöskään Ahtisaari, ei edes Halonen olleet koskaan puolueensa puh.johtajia, Niinistö oli, johti Kokoomusta. Niinistöstä ei koskaan tule, juuri taustansa vuoksi "koko kansan presidenttiä" yritys "pestä" kokoomuslaisuus pois ei tule onnistumaan vaikka varmasti halua hänellä siihen olisi.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Eipä Halonenkaan ollut koko kansan presidentti.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

MInkä Niinistö sille voi, että on suosittu, eiköhän se olesittenkin kansan käsissä kuka valitaan. Ei ole merkitystä miten ehdokkaaksi asettuu, tai no demareita tuo tuntuu kovasti harmittavan, ei juuri ketään muuta.

Tässäkin varmaan taustalla se pelko, että kansalla on taas hauskaa kun demareiden ehdokas jää sinne pikkuprosentteihin, siinä sitä on taas selittelemistä.

Mutta siltikään demarien kurjuus eiole Niinistön tai valitsijayhdistyksen vika.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ei tässä demareista ole kysymys vaan siitä, että Niinistöltä puuttuu se selkäranka joka mm. Koivistolla oli, hän seisoi aattensa takana ja oli reilusti SDP:n pres.ehdokas vaikka varmasti olisi saanut halutessaan toisella kierroksella valitsajamiesyhdistyksen jopa kansalaisvaltuuskunnan taakseen. "Temppuilemalla" Niinistö pikemmin syö omaa uskottavuuttaan kuin sitä lisää, olisi vaan reilusti kokoomuslainen, kuten Koivisto, Ahtisaari ja Halonen olivat demareita.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kansa sen kuitenkin päättää, kuinka selkärankainen presidentti meillä on. Katkerat demarit tässä ovat viime päivinä eniten ruikuttaneet tuosta valitsijamiesyhdistyksestä, ketään muuta se ei tunnu häiritsevän.

Ei kannata olla katkera, kyllä demaritkin vielä jonkun löytävät ehdokkaaksi, toisaalta se on ihan sama vaikka ottaisitte jonkun tyypin kadulta, sillä kannatus on kuitenkin surkea.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #26

"Kansa sen kuitenkin päättää, kuinka selkärankainen presidentti meillä on." Mahtaako tuo olla kansan päätettävissä? Niinistö on tai ei ole selkärakainen siitä riipumatta onko hän kansan suosikki seuraavalle kaudelle tai sitten ei. Kansan suosio ja suoraselkäisyys tai selkärankaisuus ovat eri asioita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ahtisaari? Oliko hän istuvana presidenttinä ehdokkaana?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta on täysin johdonmukaista, että puolueton presidentti asettuu ehdolle ilman puoluetunnuksia.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Personaaliunioni kuulostaa erinomaiselta idealta, mutta voitaisko sitä laajentaa ihan suoraan Kalmarin Unioniksi vol. 2?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Miksi ei, mutta vaatisi varmaan sitten kuninkaallisia avioliittoja. Kuka naisi ja kenet? Ja miten onnistuisi kolmen kuningaskunnan tasa-arvoinen yhdistäminen avioliiton kautta?

Ottaisiko joku kaksi puolisoa vai tehtäisiinkö niin että kahden yhteenliitetyn kuningashuoneen perillinen naitettaisiin kolmannelle, niin että seuraavassa polvessa sitten olisi kolmimonarkian yhteinen hallitsija? Ottaen huomioon nykyiset eliniänodotteet ja hallituskausien pituudet, tällä menetelmällä saataisiin odottaa aika tovi!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Olet varmasti kysynyt ja saanut suostumuksen unionin muilta osapuolilta?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"voitaisko sitä laajentaa ihan suoraan Kalmarin Unioniksi"

Toivottavasti ei, kun muistaa kuinka suuren osan olemassaoloajastaan se unioni käytti sisäiseen sotimiseen.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Eiköhän anneta roskamedian junailla vaalit ja niiden tulos, kuten aina tähänkin asti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Katriina, presidenvaalissa on aina ollut muista vaaleista poiketen varsin korkea äänestysprosentti. Eikohän vain anneta Suomen kansan päättää presidentistään?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Peli on aina mitä on...mutta en kyllä keksi mitä ihmeellistä suomalaiset näkevät tai kokevat Salessa.

Mies puhuu,mutta ei oikeastaan sano mitään kuin nasevia heittoja.

Tekee mitä kaikki muutkin,koska niin pitää tehdä.

Mikä ero muihin nähden kuin,että tuntuu saman aatteen mieheltä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sinäpä sen sanoit; osaa puhua niin, että jokainen voi tulkita puheet mielensä mukaan. Avustaakohan runoilijavaimo puheiden laadinnassa?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Emme ainakaan ole sodassa Venäjän kanssa.. oikeastaan olemme hyvissä väleissä. Mitä nyt Eu pilaa suhdettamme.

Niinistö on hyvin rauhallinen, eikä hätiköi asioita jne.. Juuri sellainen jonka me tarvitsemme Presidentiksi. Harmi olemme kaventaneet pressan valtaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

No mietihän nyt edeltäjiä..ovat olleet kovinkin sotaisia?

Onko joku edeltäjä ollut hätiköivä?

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo Vastaus kommenttiin #45

Kekkonen nuorena miehenä ei hätiköinyt tai panikoinut teloituksia johtaessaan ja oli varsinainen sotahaukka kunnes haisteli tuulia jo ennen rauhantekoa tunnetuin tuloksin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #62

Osaatko kertoa mitään Salen nuoruudesta?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen äänioikeutettujen kansalaisten laaja-alainen tuki Sauli Niinistölle tekee hänestä koko kansan presidentin ja samalla saadaan maakuntavaali-uurnille väkijoukko, josta muissa olosuhteissa voitaisiin ainoastaan haaveilla.

Demokratian riemuvoitto, mutta joillekin puolueille kuolinisku.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä demokratia on laajempi käsite kuin se, että Niinistö määrittää ehdokaaksi asetteluunsa haluamansa muodon. Onkohan tuo demokratiaa lainkaa, vaikka sellainenkin menettely on demokratiassa sallittu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomen kansa tulee aikanaan demokraattisissa vaaleissa ilmoittamaan kantansa tässä asiassa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ritalalla tuo lukemisen ymmärtäminen tuntuu olevan ylipääsemätön este asialliseen keskusteluun, sosialidemokratiafobia vaivaa. Vaikka Niinistö juuri nyt ei ole Kokoomuksen jäsen, kokoomuslainen hän on ja edustaa poliittisesti koomuslaista ideologiaa, jolla galluppien mukaan on kansalaisten keskuudessa n. 20% kannatus. Se ettei Niinistö seiso ideologinsa takana, kuten juuri edesmennyt Koivisto teki antaa hänestä "ämmämäisen" kuvan, kuten kantakahvilassani moni tänään totesi.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Niinistö on ollut suoraselkäinen presidentti. Tolkun mies, eikä edes oman puolueen juoksutettavissa. Unelmahöttöiset puita halaavat koko maailman parantajat, ovat olleet ihan oma lukunsa maamme historiassa.

Pertti Niemeläinen

Halonen saisi halutessaan aikaan pöhinää ainakin pikkusen joutuisi niinistökin hölkkäämään mutta ei vaan halua tulla häviämään edes niukasti ?

Pertti Niemeläinen

Halonen saisi halutessaan aikaan pöhinää ainakin pikkusen joutuisi niinistökin hölkkäämään mutta ei vaan halua tulla häviämään edes niukasti ?

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Eihän Niinistöllä ole edes varteenotettavia kilpailijoita. Pekka Haaviston parasta ennen -aika meni umpeen viime yrityksessä. Matti Vanhanen on vain Pirkka-Väyrynen ja muista statisteista ei huoli mainitakaan.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Demareiden tannerilaisista Lasse Lehtinen on jo ilmoittautunut riviin Sauli Niinistön uudelleen valinnan puolesta perustetun kansalaisvaltuuskunnan jäseneksi. Niinistö on jo pitkään pyrkinyt häivyttämään puoluejohtajana ja puoluepoliitikkona hankkimansa nato-kannattajan maineen. Presidenttiys kuohitsee "natohaukat". Toisaalta sotaharjoitukset Suomessa ja lähialueilla ovat lisääntyneet selvästi. Samaan aikaan puolustuspolitiikan avoimmuus on vähentynyt.

Sauli Niinistö vaikuttaa olevan "machiavellimainen vallankäyttäjä", mikä sinänsä oli Kekkosenkin toimintatapa. Meillä ei ole mieltä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ihemettelen miksi ihmiset haluavat äänestää yli seitsemänkymppisiä johtajia nykypäivän kiihkeärytmisessä maailmassa.

Saulin olisi itse pitänyt ymmärtää siirtyä eläkkeelle ja on Suomen kansalle häpeäksi, jos häntä ei sinne vaaleissa siirretä. Saulilla ei ole mitään sellaisia näyttöjä korvaamattomuudestaan, että pitäisi tehdä Kekkoset ja jatkaa aina dementoitumiseensa saakka.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Ihemettelen miksi ihmiset haluavat äänestää yli seitsemänkymppisiä johtajia nykypäivän kiihkeärytmisessä maailmassa."

Olisikohan syynä hyvät näytöt tehtävän hoitamisessa ja kokemuksen tuoma viisaus ja harkintakyky. Tietysti sillä ikärasismilla voi populistisesti leikitellä, jos ei perempia argumentteja löydä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eihän noita missään muuallakaan Suomessa arvosteta?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Juho Kusti Paasikivi oli 80-vuotias, kun hänet valittiin toiselle kaudelle 1950.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Paasikivellä taisi olla melko vakuuttavat näytöt "korvaamattomuudesta", vaikkei kukaan ole korvaamaton. Eikä hän elänyt enää vuottakaan kautensa päättymisen jälkeen.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #73

Eikä hän elänyt enää vuottakaan kautensa päättymisen jälkeen.

Ei Niinistöltäkään paljoa enempää voida kohtuudella vaatia :)
Vaikka hän onkin 10 vuotta Paasikiveä nuorempi toisen kauden alkaessa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

#56

Uimonen, Niinistö tai ei niin Haavisto-ilmiö meni jo;)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olet todennäköisesti oikeassa. Uskoisin Pekalle koittavan saman kohtalon kuin Lillanille toisella yrittämällä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

" ... laaja "kansanliike" uudelleenvalinnan puolesta alkaa herkästi muistuttaa Urho Kaleva Kekkosen neljännesvuosisataisesta valtakaudesta, jolloin presidentinvaalit olivat enintään näennäisiä toimituksia neuvostosuhteiden takaajan rituaaliseksi voitelemiseksi jälleen yhdelle jatkokaudelle."

Ja että TP Niinistön kohdalla puhutaan "Kekkoslovakiasta".

Palautetaanpa mieliin hieman sitä Kekkosen aikaa ja ketkä olivat mitäkin huseeraamassa:

" Ajatuksen poikkeuslaista esitti ensimmäisenä julkisesti Paasion hallituksen oikeusministeri Pekka Paavola Pohjois-Hämeen sosialidemokraattien piirikokouksessa Tampereella 16. huhtikuuta 1972 pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa. Kokouksessa oli läsnä myös ulkoministeri ja SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa, joka ilmoitti heti yhtyvänsä Paavolan kantaan.[4] Mikään näistä tavoista ei saavuttanut jakamatonta suosiota. Poikkeuslakia vastaan olivat muun muassa kokoomus, LKP ja kristilliset sekä SMP.[1][2]"

Lähde Wikipedia, Suomen presidentin valinta 1973 :
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentin_v...

Ja jos Niinistön toivomusta valitsijayhdistyksen perustamiseksi rinnastetaan yllä mainittuun, niin sitten on ymmärryksessä "viilattavaa".

Mutta onhan meillä nykyjäänkin eduskunnassakin kummallisia käsityksiä perustuslaissa mainitun kansanedustajan puheoikeuden soveltamisesta. Se toiminta, listojen kiikuttaminen sopivista puolueen puhujista puhemiehelle, jos mikään muistuttaa sitä "Kekkosslovakiaa". Ja että vielä listojen kiikuttaja palkitaan kyseisessä puolueessa uudella ryhmäpuheenjohtajan pestillä. Sellaista demokratiaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Nyt meillä on tulossa presidentin vaalit jossa kysymyksen asettely voisi olla:

Kannatatko nykyistä presidenttiä toiselle kaudelle vai haluatko vaihtaa presidentin jonkun puolueen asettamaan ehdokkaaseen.

Nämä vaalit tulevat muuten olemaan painopisteisesti ulko-, turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan painottuneet vaalit. Sen verran maailmalla on nyt käymistilaa ko. asioissa ja tasavallan presidenttillä on valtaoikeuksiensa vähentämisestä huolimatta edelleen sanansa sanottavana näissä asioissa.

Jokainen äänestäjä voi miettiä, kuka ehdokkaista olisi sopivin tuleviin koviin haasteisiin ? Niitä haasteita on nimittäin aivan varmasti tulossa , kuten olemme viime päivinä taas lukeneet, nähneet ja kuulleet. Niihin haasteisiin vastaamaan tarvitaan Tasavallan presidentiltä osaltaan viisautta, johtajuutta ja päättäväisyyttä.

Käyttäjän PauliRautama kuva
Pauli Rautama

Eetu Kinnunen väistää ovelasti tulevien vaalien pääasian. Vaaleissa ei äänestetä henkilöä, vaan äärimmäisessä tapauksessa Suomen tulevaisuudesta ja kansakunnan olemassaolosta.
Niinistö ilmaisi Kasakka-heitollaan epäluulonsa Venäjän aikeita kohtaan ja hänen kaudellaan yhteistoiminta Suomen ja NATOn kanssa on edennyt lähes täysjäsenyyden tasolle. Puuttuu enää hakemuksen lähettäminen.
Vastahakoinen kansa on määrä taivutella suopeaksi liittymiselle riittävän monen arvovaltaisen auktoriteetin tuella. Niinistö lausuu ensin sanansa ja pääministeri puolustusminusterin säestyksellä
nyökyttelevät.
Tämä on siis todennäköinen käsikirjoitus, mutta välttämättä kaikki ei mene nuottien mukaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pauli Rautama

Presidentti ei päätä Suomen NATO jäsenyyttä. Päätöksen tekee eduskunta. Olipa presidenttinä kuka tahansa, päätöstä Suomen Nato-jäsenyydestä ei tehdä ohi eduskunnan.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että eduskunta voisi estää presidenttiä toteuttamasta tahtoaan eli johtamasta ulkopolitiikkaa suuressa linjakysymyksessä. Perustuslain mukaan ei ole edes todennäköistä, että kiista Nato-jäsenyydestä pääsisi kehittymään näin pitkälle. Hallitus pystyy halutessaan pysäyttämään presidentin jo paljon aikaisemmin, jos se on Nato-jäsenyydestä eri mieltä.

Presidentti kytketään uudessa perustuslaissa hallituksen kautta osaksi parlamentaarista vastuujärjestelmää ja läheiseen yhteistyöhön hallituksen kanssa. Hän ei voi johtaa enää ulkopolitiikkaa suvereenisti ja itsenäisesti, kuten toisen maailmansodan jälkeen on ollut tapana.

Lopuksi. Nämä tulevat presidentinvaalit eivät ole NATO myönteisen tai NATOa vastustavan ehdokkaan vaalit.

Käyttäjän PauliRautama kuva
Pauli Rautama

Ilkka Varsio
Presidentti on mielipidevaikuttaja NATO-asiassa. Hänen kansansuosiotaan käytetään hyväksi, jos Euroopassa tai Itämeren alueella Venäjän rajanaapuri provosoi selkkauksen, johon NASTO tavalla tai toisella osallistuu. Baltiaan sijoitetut yksiköt voivat esimerkiksi aikaansaada "Mainilan laukaukset", joista tapahtumat alkavat vyöryä.
Näillä ulkoisilla syillä Niinistönkin on helppo pyörtää aiemmat NATO-kriittiset lausumansa.
Veikkaanpa, että Vanhasesta ei ole haastamaan Niinistöä puolustuspolittikasta, siksi lähellä heidän julkilausumansa linjat tässä kysymyksessä ovat. Kepun puheenjohtaja Sipilä on täysi noviisi ulkopolitiikan alalla, joten puolueen laiva ajelehtii kaukana vakaan naapuriystävyyden väylältä. Sekä Niinistölle että Vanhaselle sopii hyvin, että puolustuspolitiikka rajataan vaalikeskustelussa agendan ulkopuolelle.
Toisin sanoen en luota Niinistön aiempiin puheisiin, koska hänen tekonsa ja puheensa eivät ole yksi yhteen. Jos hän kuitenkin yllätyksekseni menisi vaaleihin avoimin kortein, minulla on varaa tarkistaa käsitystäni.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #66

Pauli Rautama

Kiitos näkemyksestäsi. Minä taas ajattelen, että presidentti Sauli Niinistö päätti ottaa käyttöön perustuslaissa olevaa mahdollisuutta valitsijayhdistyksestä juuri sen takia, että hän voi irrottautua Kokoomuksen politiikasta ja Kokoomuksen tavoitteesta hakea NATO jäsenyyttä lähivuosien aikana.

Muun muassa, mahdollinen presidenttiehdokas, SDP:n entinen puheenjohtaja, pitkäaikainen parlamentaarikko, ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällinen tuntija Eero Heinäluoma arvioi vappupuheessaan, että Suomen vakaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekeminen rakentuu tänäpäivänä SDP:n, keskustapuolueen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön luoman käytännön ulkopoliittisen linjan varaan.

Kenellä tahansa nyt valituksi tulevalla presidentillä on mielipidevaikuttajan rooli. Niin on nyt ja aina ollut, mutta aina on vastassa eduskunta eli kansan tahto.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Presidentillä on vielä perustuslain mukaan vastuuta Suomen ulkopolitiikasta EU:n ulkopuolella. Tähän ulkopolitiikkan alueisiin kuuluvat mm. sellaiset maat kuin Venäjä ja USA sekä tulevaisuudessa Bexitin jälkeen myös Euroopan sotilaallisesti vahvin maa, Iso-Britannia. Näiden maiden osalta presidentillä on jatkossakin kiinteät yhteydet joidenka pohjalta hän muodostaa osaltaan kokonaiskuvaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustupoliittisesta asemasta.

Mielenkiintoinen kysymys lainoppineille onkin se, mitä perustuslaki sanoo Natoon liittymisen valmisteluista ja sen asian päättämisestä ? Nato -sanaa eikä sotilasliitto-sanaaperustuslaista löydy.

Muutamia kohtia TP:n tehtävistä, joilla voi olla vaikutusta asiaan,
Lähde:
http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?node... , ks. Kohta kansainväliset suhteet

"Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella."

On huomattava, että asian valmistelu,hyväksyminen sekä päättäminen eri asioita.

ja edelleen

"Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja valtioneuvoston valmistelusta. Presidentti päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta, aloitteista ja Suomen edustajien toimintaohjeista kaikissa periaatteellisesti tai muuten merkittävissä kysymyksissä; valtioiden tunnustamisesta; diplomaattisuhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta; diplomaattisista edustustoista; kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta; valtuuskunnista kansainvälisiin neuvotteluihin; sekä kansainvälisten velvoitteiden allekirjoittamisesta, ratifioinnista ja voimaansaattamisesta (muilta kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten osalta)."

Huomattavaa on, että tässä ei puhuta mitään termeillä "turvallisuuspolitiikka" eikä "puolustuspolitiikka" eikä puhuta sotilasliitosta mitään. Kuuluvatko ne termin "ulkopoliittiset ratkaisut" alle ?

Tärkeää on myös huomata tässä ne asiat, joista TP "päättää". Ja jos TP ei päätä, niin asiat eivät etene.

Lienee siis selvää, että TP:llä on em. asioihin edelleenkin painava sanansa sanottavana.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Sinun kannattaisi lukea Ari Pesosen varsin valaisevaa blogia Niinistön Nato kannoista.

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237606...

Käyttäjän PauliRautama kuva
Pauli Rautama

Ralf Karlsson
Olen lukenut rivit ja rivien välitkin.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

... muistuttaa Urho Kaleva Kekkosen neljännesvuosisataisesta valtakaudesta, jolloin presidentinvaalit olivat enintään näennäisiä toimituksia neuvostosuhteiden takaajan rituaaliseksi voitelemiseksi jälleen yhdelle jatkokaudelle. Tällaiset vertaukset voivat synnyttää yllättäviä ja voimakkaitakin vastavoimia Niinistön selvältä näyttävälle uudelleenvalinnalle.

Vaikka kuinka yrität vertauksillasi, niin ne eivät tehoa.
SDP keräisi huomattavan goodwill-pääoman tulevaisuutta varten menemällä nyt istuvan presidentin tukiryhmään. V. 1961 jälkeen ei SDP ole kertaakaan lähtenyt omalla ehdokkaalla, jos istuva presidentti on pyrkinyt jatkokaudelle.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kuulostaa erikoiselta, että liian suuri kannatus olisikin demokratian kannalta huono asia. Minusta se olisi demokratialle vain hyvä, jos jossain äänestyksessä päätöksen tekisi kerrankin selkeä enemmistö. Demokratiaa kannattavathan aina puhuvat, miten valitut päättäjät hallitsevat "kansan mandaatilla". Mitä täpärämpi äänestystulos on, sitä heikompi tuo mandaatti on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset