*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Kovaa peliä raiteilla

Maanantai-iltana 14.8. alkoi veturinkuljettajien mielenilmauslakko vastalauseena liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelemälle suunnitelmalle Suomen matkustajajunaliikenteen kilpailuttamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena on pilkkoa nykyinen VR-yhtymä erillisiin yhtiöihin, joista varsinainen VR jatkaisi liikenteenharjoittajana ja sen rinnalle syntyisivät vaunuja ja vetureita liikenteenharjoittajille vuokraava kalustoyhtiö, junien kunnossapidosta vastaava huoltoyhtiö ja rautatiekiinteistöt omistava kiinteistöyhtiö. Tällä on tarkoitus tosiasiallisesti mahdollistaa VR:n haastaminen henkilöliikenteen osalta.

Vastustajat: Veturimiehet ja Vasemmistoliitto

Kuten arvata saattaa, hanke on kohdannut laajaa vastarintaa rautatietyöntekijöiden keskuudessa. Pelkona on erityisesti pilkkomisesta seuraava integraation heikentyminen, jonka lisäksi todennäköisesti pelätään yhtiöiden pilkkomisesta ja kilpailutuksista seuraavaa työehtoshoppailua. Työntekijöiden edunvalvonta on aiemmin vastaavissa tilanteissa osoittautunut haastavaksi kun toimintoja on eriytetty ja ulkoistettu.

Jyrkkä vastalause on esitetty myös Vasemmistoliiton toimesta. Puolueen pää-äänenkannattaja Kansan Uutiset varoittaa Ruotsin esimerkillä lisääntyvistä myöhästymisistä, lippukaaoksesta ja raideverkon rapistumisesta. Samaan aikaan HS uutisoi, kuinka raideliikenteen määrä on lisääntynyt ja lippujen hinnat laskeneet. Tästä tosin kiitos annetaan rataverkon parantamiselle, päinvastoin kuin KU antaa ymmärtää. Vaikka veronmaksajille koituvat kustannukset ovat nousseet, tutkijoiden mukaan kilpailutus on hillinnyt kustannusten nousua ja parantanut raideliikenteen kannattavuutta.

Kannattajat: Hallitus ja Vihreät

Ns. liberaaleissa piireissä VR:n aikatauluvaikeudet, hinnoittelu ja epäonnistuneet lippu-uudistukset on otettu osoituksena monopolin tehottomuudesta. Kilpailutusta pidetään oikeistossa helposti taikaluotina, joka itsestään ratkaisee rataverkon kuntoon, kalustoon, aikatauluihin ja lipunhintoihin liittyvät ongelmat.

Kilpailun uskotaan parantavan palvelutasoa ja jopa alueellista paikallisliikennettä, kun kunnat ja maakunnat voivat halutessaan itse tilata liikennettä haluamilleen vuoroväleille. Tämä siitä huolimatta, että VR:n oma arvio on, ettei nykyinen kalustomääräkään riitä liikenteen lisäämiseen, vaan siihen täytyisi tehdä merkittäviä lisäpanostuksia.

Lisäkalustolle tulee tarvetta etenkin, jos eri operaattorit haluavat käyttää omiin väreihinsä maalattua vaunu- ja vetokalustoa sen sijaan, että kalusto olisi yhdenmukaisissa väreissä. Jos näin meneteltäisiin, heräisi taas kysymys millä yksittäinen raideoperaattori voi kuluttajien suuntaan erottua ja mitä hyötyä kilpailuttamisesta saataisiin.

Varovaiset kannanottajat: JHL raideammattilaiset ja SDP

Raideammattilaisten yhteistyöjärjestön näkemys asiaan on maltillinen: kilpailussa nähdään positiivisia mahdollisuuksia, mutta haitat tulee ottaa huomioon. Kansainvälisessä vertailussa negatiivisena esimerkkinä toimii varmasti Iso-Britannia, jossa kaukoliikenteen lipunhinnat ovat suomalaisella standardilla päätähuimaavia ja junissa sekä radanpidossa on jatkuvia ongelmia.

Erityisesti halutaan korostaa sitä, ettei VR nytkään elä kilpailuttomassa tilassa vaikkei muiden yhtiöiden matkustajajunia raiteilla liikukaan: sillä on kilpailijanaan linja-autoliikenne ja tottakai myös yksityisautot. Lapin ja Kainuun reiteillä juna kilpailee myös lentoliikenteen kanssa. Kilpailutusten hyödyt näkyvät todennäköisesti vilkkailla reiteillä. Nyt hallituksen valmistelemassa mallissa aiotaan jotenkin paketoida huonommin kannattavia yhteysvälejä kannattaviin, mutta mallia tästä ei ole. Ruotsissa ei myöskään ole toimittu näin.

Kritiikittömästi ei voi suhtautua tiheästi liikennöidyille väleille tuleviin hyötyihin: rataverkko on jo nyt äärirajoillaan junien määrässä, joten suosituimpiin aikoihin liikennöitäviä junavuoroja on vaikea lisätä ilman merkittäviä lisäpanostuksia raiteisiin. Tunnetusti ratakilometri on jopa kalliimpi rakentaa kuin kilometri moottoritietä. Samalle yhteysvälille ei siis mitenkään välttämättä tulisi kilpailevia firmoja ajamaan vuoroja, vaan joko yksityinen toimija ajamaan hyvällä katteella muutaman ruuhkavuoron tai sitten paikallisia monopoleja yhden valtakunnallisen tilalle.

Onko lakosta mitään hyötyä?

Lakko painostustoimenpiteenä kilpailutusta vastaan on tietysti näyttävä ja huomiota herättävä voimannäyttö, joka osoittaa hallitukselle ja vastuuministerille, ettei työntekijöiden huolia voi sivuuttaa kevyesti. Samalla se kuitenkin aiheuttaa ärtymystä ja haittaa niille, jotka raideliikennettä päivittäin käyttävät, erityisesti pääkaupunkiseudun työmatkalaisille.

Huoli suomalaisen raideliikenteen tulevaisuudesta on laajasti jaettu, mutta lakko voi kääntää keskustelun pois itse asiasta ja mielipiteen VR:n henkilöstöä vastaan. Eikä ole kovin todennäköistä, että lakkoilulla suoraan voitaisiin estää hallituksen kaavailuita. Se kuitenkin osoittaa, ettei mikä tahansa tule menemään läpi ilman kovaa ja vahinkoja aiheuttavaa vastarintaa. Usein neuvottelupöytään on päästy vasta sen jälkeen kun on näytetty voimaa, valitettavasti.

Henkilöliikenteen kilpailutus on tulossa joka tapauksessa. Oikein toteutettuna se voi tuoda hyötyjäkin. Nyt oleellista olisi saada hallitukselta selvitys siihen, mitä oikeastaan tavoitellaan ja miksi halutaan menetellä tavalla jossa valtionyhtiön omaisuutta ollaan pilkkomassa. Reiluin menettely olisi, että kilpailijat sitoutuisivat pitkäjänteiseen toimintaan Suomen raiteilla tänne tullessaan ja hankkisivat itselleen oman kaluston toimintaansa varten. Kalustoyhtiöratkaisu haiskahtaa pahasti siltä, että Suomen raiteille ollaan valmiita ottamaan operaattoreita, joilla ei ole ns. penniäkään kiinni sen enempää kalustossa kuin infrassakaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Oman kaluston hankintavaatimus pitkälti jumiuttaa tilanteen nykyiselleen, koska kalusto on niin kallista. Toisaalta on ollut kansantaloudellista tuhlausta antaa VR:n tuhota käyttökelpoista rautatiekalustoa myymättä sitä toisille (näinhän tehdään esimerkiksi linja-autoliikenteessä).

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Ellei ole parempaa tietoa, niin 60-70 -luvuilla rakennettua Sm1 -kalustoa on ollut 50, joista 15 on romutettu, osa varaosiksi toisiin vastaaviin ja Sm2 -juniin. Ajokuntoinen kalusto on varastoituna Joensuun rajapihalle.

https://yle.fi/uutiset/3-9209393
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm1

Sm1/Sm2 -kalusto ei ole edes esteetöntä, joten en tiedä miksi tällaista ikäloppua haluttaisiin enää ottaa muuhun kuin museoajokäyttöön.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sellaista "ikäloppua" kalustoa osataan muualllakin (jopa Helsingin kaupungin liikennelaitoksella) modernisoida ja modifioida hyvinkin perusteellisesti.
http://www.raitio.org/news/uuark06-.htm
https://www.agendalugano.ch/events/18525/esposizio...
https://www.youtube.com/watch?v=DX2lsTYMEfA

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Päteekö tuo ajatus oman kaluston tärkeydestä muuhunkin kuin raideliikenteeseen. Esimerkiksi Finnair ei saisi leasata 60% kalustostaan, vaan kaikki koneet pitäisi omistaa itse, vaikka kilpailija Norwegian ei omista ainokaistakaan?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Toki yksityisesti voidaan hankkia vuokrakalustopooli jos halutaan. On eri asia ulkoistaa nykyisen valtionyhtiön junat joiden määrä on mitoitettu nykyliikenteelle ja päästää kilpailijat kilpailemaan ilman pohjainvestointeja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Valistaisitko tietämätöntä, miten tuon on tarkoitus erota vaikkapa lentokoneiden leasauksesta? Vertaa vaikkapa siihen kun mainitsemani Norwegian päästettiin kilpailemaan Finnairin kanssa, ilman pohjainvestointeja. Tai siihen kun Finnair pääsi kilpailemaan Singapore Airlinesin kanssa, ilman pohjainvestointeja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #6

Omalla markkinaehtoisella kalustolla yksityiset toimii, ostetulla, vuokratulla tai liisatulla ei niitä kukaan subventoi. Tässä nimenomaisssa Suomen tapauksessa valtiolla voi olla intressi luopua valtionyhtiöistä ja siksi voivat alihinnoitella vuokrattavaa kalustoa ja tietenkin liikesalaisuuden nimissä. Kyse on siis ideologiasta jota on noudatettu koko EU aika ja halvalla ovat valtion omistukset lähteneet mutta kustannukset kansalaisille järjestään kasvaneet.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kerätäänkö "kolehti" veronmaksajilta vai kustantaako yksityiset
Raiteiden lumenauraukset jos lunta lykkää kunnolla ?
Entä kuskaako yksyiset omaan piikkiin linja-autoilla matkustajat jos veturit hyytyy paukkupakkasilla?
Suomi on Suomi, ei Brittien ilmasto.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Lumenauraus menee yhtä lailla kuin maanteillä eli veronmaksajien yhteisestä kassasta. Luonnollista myös on, että muutkin junaoperaattorit hoitavat matkustajansa perille tavalla tai toisella yhtä lailla kuin VR (vaimokin tuli sunnuntaina perille VR:n kustantamalla linja-autokyydillä, vaikka lunta ei satanut).

Rautateiden pitää britti-ilmastossakin varautua lumentuloon.
https://www.networkrail.co.uk/running-the-railway/...
https://www.youtube.com/watch?v=slyRo5lMCPw

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ja onhan se tosiaan kovaa peliä raiteilla: veturimiehet itse asiassa pullikoivat lakollaan Eduskunnan tahtoa vastaan, vaikka se olikin yritetty naamioida vastalauseeksi Bernerin "ideologista yksityistämistä" vastaan.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset