*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Tanssia Turun uhrien haudoilla?

Perjantaina kello 16:00 Turun kauppatorilla tapahtui se, mitä oli pelätty ja odotettu. Suomessa tehtiin rikos, joka todennäköisesti oli maamme ensimmäinen islamilaisen radikalismin motivoima terrori-isku. Sosiaalinen media ja uutiset täyttyivät välittömästi tapahtumaa käsittelevällä sisällöllä. Viikonlopun mittaan tehtiin poliittisia kannanottoja, osa maltillisia ja viisaita, toiset taas harkitsemattomia. Pahimmat pyrkivät edistämään poliittisia tarkoitusperiä tragedian varjolla.

Päätin itse olla kirjoittamatta mitään kannanotoksi tulkittavaa. Tein yhden päivityksen, jossa summasin vahvistettuja faktoja, koska some-kuplassani tuntui liikkuvan valtavasti ristiriitaisia, vahvistamattomia ja vanhentuneita tietoja. Niin nopean reagoinnin aikaa kuin elämmekin, on tärkeää että ennen laukomista ollaan varmoja että faktat ovat tiedossa. Ruumiit olivat tuskin kylmenneet kun netissä liikkui jo "varmaa tietoa" siitä kuinka kyseessä oli turvapaikanhakijana maahan soluttautunut ISIS-taistelija tai "vain häiriintyneen nuoren teko".

Turun isku on nostanut nopeasti keskusteluun kaksi teemaa: valmistelussa olevan tiedustelulain ja Suomen turvapaikkapolitiikan. Osittain molemmat aiheet liittyvät Turkuun, mutta osa puheenvuoroista kuulostaa yrityksiltä käyttää Turun iskua poliittisena keppihevosena.

Tiedustelulain tarve

Huomiotaherättävää on, kuinka nopeasti ministerit ja poliisiviranomaiset alkoivat puhua uuden tiedustelulain aikataulun nopeuttamisesta iskun yhteydessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoi suomalaisilta jäitä hattuun. Toivottavasti sama pätee myös hallitukseen. Turun isku vastasi Suojelupoliisin uhka-arviota Suomen osalta, joten väite, että isku sinänsä muuttaisi jotain muuta kuin yleistä mielipidettä lakien kiireellisyystarpeen suhteen on tuulesta temmattu. Jos asialla oli kiire, se oli olemassa jo ennen Turun tapahtumia, kuten tohtorikoulutettava Jani Kokko Demarinuorten blogissa asiaa avaa.

Tiedustelulain säätämistä perustellaan sillä, että Suomen tiedusteluviranomaisten laillinen keinovalikoima niin Suojelupoliisilla, KRP:llä kuin Puolustusvoimien tiedustelulaitoksellakin on pienempi kuin vastaavilla organisaatioilla keskeisimmissä länsieurooppalaisissa verrokkimaissamme. Nämä sisältävät myös Ruotsin, josta saatiin tieto muun muassa Ulkoasiainministeriöön kohdistuneesta tietomurrosta.

Lain tarpeellisuutta on epäilty muun muassa esittämällä, että vaikka Belgiassa ja Ranskassa on vastaavaa lainsäädäntöä, siellä tapahtuu terrori-iskuja. Argumentti on sikäli typerä, että näissä maissa tunnetusti on huomattavasti suurempi väestönosa muslimisiirtolaisia, jotka ovat tällä hetkellä otollisin värvättävien ryhmä terroristijärjestöille. Näillä mailla on myös huomattavasti pidempi historia terrorismissa ylipäätään. Kysymys kuuluukin, montako iskua on jäänyt tapahtumatta oikea-aikaisen tiedustelun ja ennaltaehkäisevien toimien ansiosta?

Tiedustelulaille on siis selkeästi tarvetta. Pidän kuitenkin viisaana sitä SDP:n puheenjohtajan ja johtavien poliitikkojen ottamaa kantaa, ettei tyhjään vekseliin vedetä nimeä. Ennen kun voidaan linjata, tuleeko laki säätää kiireellisenä vai pitääkö sitä vielä muokata esimerkiksi tiedusteluviranomaisten toiminnan seuraamisen kannalta, pitäisi nähdä hallituksen esitys asiasta. Se esitys makaa nyt hallituksen pöydällä, joten asian eteneminen ei ole kiinni kenestäkään muusta kuin ministereistä itsestään. Jos hallituksen osalta saadaan valmista ja hyvä lakipaketti, niin silloin SDP sen hyväksyy ja laki on voimassa jo tällä vaalikaudella.

Turun tapahtumien osalta täytyy myös selvittää se, miksei supolle ja poliisille tulleisiin vihjeisiin tekijän radikalisoitumisesta ja uhkaavista puheista reagoitu. Ilmeisesti kyse ei ollut siitä, etteikö keinoja saada tietoa ollut vaan siitä, ettei ole resursseja toimia niiden pohjalta. Pelkät työkalut eivät riitä, jos ei ole käsipareja niitä käyttämään. Priorisointia tutkinnan suuntaamisessa on toki tehtävä resursseista riippumatta, tässä uusista työkaluista voi olla hyötyäkin. Monesti kuitenkin tehokkain puuttuja on yhteisön ja sen ihmiset tunteva konstaapeli, joka osaa tehdä arvion paikan päällä.

Turvapaikkapolitiikka

Tekijän paljastuttua kielteisen päätöksen saaneksi ja siitä valittaneeksi marokkolaiseksi turvapaikanhakijaksi myös turvapaikkapolitiikka nousi keskusteluun. Suurin ihmetys heräsi siitä, että Marokko on vakaa ja kehittyvä valtio, jossa käy miljoonia länsimaalaisia turisteja vuosittain. Tällaisesta maasta hakeva tuskin olisi oikeutettu humanitaariseen suojeluun. Migrikin vahvisti, että yli 90 % marokkolaisista on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen. Jääneissä on ollut esim. alaikäisiä joiden osalta ei ole ollut varmuutta vastaanotosta kotimaassa.

Ratkaisuehdotukset tilanteeseen ovat sisältäneet esimerkiksi erillisiä palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, hakijoiden telkeämistä vastaanottokeskuksiin, rajavalvonnan tehostamista ja paperittomien piilottelun rangaistavaksi säätämistä. Tyypillisesti asiasta on esitetty viranomaistaholta ensin teknisesti toteuttamiskelpoinen ajatus ja sitten Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on laukonut jotain rajumpaa rajatarkastuksista Ruotsin rajoilla aina siihen saakka, että palautettavat sijoitettaisiin ulkosaariston luodoille. Kukakohan niitäkin leirejä huoltaisi ja paljonko se maksaisi?

Kansanedustaja Simon Elon (ent. PS, nyk. UV, tul. Sin.) lausunto, jonka mukaan Persuihin jääneiden maahanmuuttopolitiikka rakentuu siten, että "jos maahanmuuttajia esitetään ammuttavaksi kiväärillä, kysytään miksei ammuta tykillä" tuntuu pitävän paikkansa. Puheenjohtaja Halla-ahon viholliskuvien kannalta oli niin huolestuttavaa, että iskussa uhreja auttamaan ja tekijää pysäyttämään ryhtyi aivan liikaa väärän värisiä ja nimisiä henkilöitä, että seurauksena piti jakaa MV:n valeuutinen.

Koska turvapaikanhakijat tai maahanmuuttajat eivät ole mikään homogeeninen joukko, voisi samaan aikaan tehdä useammankin asian. Ensinnäkin turvapaikanhakijoille on saatava päätökset paljon nykyistä nopeammin. Ei ole mitään järkeä tai logiikkaa siinä, että Marokon kaltaisesta turvallisesta maasta saapuvan ihmisen turvapaikkahakemuksen käsittely valituksineen kestää vuositolkulla. Tällainen selvä tapaus pitäisi saada ratkaistua kolmessa kuukaudessa.

Selvissä hyväksikäyttötapauksissa ja rikoksista tai radikalismista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden osalta palautuskeskukseen sijoittaminen ensimmäisen päätöksen jälkeisestä ajasta aina valituksen käsittelyyn tai kotiinpaluuseen saakka olisi täysin oikea linja. Sen sijaan se, että turvapaikanhakijat voivat odotusaikanaan opiskella ja työskennellä Suomessa on vain kotoutumista edistävä, yhteiskuntaa hyödyttävä ja myös häiriökäyttäytymistä ehkäisevä toimintalinja.

Perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin myös vähentää myöntämällä nykyistä helpommin työ- tai opiskeluperäinen oleskelulupa. SDP:nkin piiristä on esitetty pelkoja, että tällainen linja murentaisi suomalaisia työehtoja. Oma uskoni taas on vakaasti se, että työpaikkoja syntyy sinne missä on työkykyistä, osaavaa ja työhaluista työvoimaa. Sellaisten ihmisten maahanmuutolle ei tule asettaa rajoituksia, kaikki on kotiinpäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Täydet pisteet sekä sille, että olet jaksanut odottaa, että sille, että tekstisi on tasapainoisen rauhallista ja asiallista.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Kiitos mukavasta palautteesta! :)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Tiedustelulaille on siis selkeästi tarvetta".
Miten niin tarvetta ? Nythän tietoa oli vaikka kuinka, mutta kukaan ei välittänyt siitä pätkääkään. Tietoa oli tekijän majoituspaikasta ja poliisilla. Tietoa olisi saanut myös Saksan ja Ruotsin poliisilta jo silloin, kun tulivat maahan. Ketään ei kiinnostanut. Miksi siis pitäisi kerätä lisää tietoa ?
Eikös nytkin ole jotain 300 poliisia kyttäämässä vihapuhetta sen sijaan, että estäisivät murhia ? Ehkä murhat ovat niin vähäpätöisiä juttuja vihapuheen rinnalla, ettei niistä kannata edes huolestua.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Jos luit blogin tarkemmin, niin totesin ettei tiedustelulain tarvetta voi arvioida Turun tapauksen osalta. Hyvä esimerkki nimenomaan siitä, ettei laki ole kaikki kaikessa.

Poliisilla ei ole 300 henkilöä kyttäämässä "vihapuhetta". Lieköhän koko verkkorikostutkinnassa noin paljoa työvoimaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Tuo "Tiedustelulaille on siis selkeästi tarvetta" määrittää jo kantasi asiaan tarkasti.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Vaikka Halla-ahon jutut ja kirjoitukset ovatkin omituisia, asenne on kuitenkin suomalaisten ja erityisesti suomalaisten veronmaksajien kannalta parempi kuin hallituksen "tervetuloa kaikki tänne"-asenne.
Halla-aho vaan esittää asiansa typerästi ja luotaantyöntävästi.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hallitus on kiristänyt Suomen turvapaikkapolitiikkaa selkeästi. Turun iskun jälkeen on esitetty palautuskeskuksien perustamista ja paperittomien piilottelun kriminalisointia.

En tiedä miten tämä signaloi "tervetuloa kaikki tänne" -politiikkaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei ratkaisujen esittäminen ole vielä mitään maahanmuuttopolitiikan kiristämistä. Tässä maassa on paljon esitelty ja yhtä paljon jätetty tekemättä.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...on esitetty...".
Entäs sitten ? Esittäähän voi vaikka mitä. Se ei ole vielä tekemistä eikä välttämättä edes johda tekoihin ollenkaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Netistä löytyy tällainen

”Siviilitiedustelulainsäädäntö Siviilitiedustelulakityöryhmän mietintö SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 8/2017

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand...

”Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus hallituksen esitykseksi, jolla luotaisiin sisäministeriön hallinnonalalla säädösperusta ulkomaan henkilötiedustelulle, tietojärjestelmätiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle.”

Ilmeisesti hallitus hyväksyy tämän työryhmän esityksen omaksi esityksekseen, koska ”Työryhmän mietintö on laadittu hallituksen esityksen muotoon” ja koska halutaan säätää tiedustelulaki, ks. mietintö:

”Edellä mainituilla perusteilla työryhmä on hylännyt vaihtoehdon, jossa nykyisten rikostorjuntatoimivaltuuksien käyttöalaa laajennettaisiin”

”Neljännen vaihtoehdon, jonka työryhmä valitsi, mukaan henkilö- ja tietojärjestelmätiedustelusta säädettäisiin poliisilain uudessa 5 a luvussa ja tietoliikennetiedustelusta omassa laissa tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa.”

Tätä mietintöä voidaan arvioida jo nyt. Voi olla, että siitä tietoliikenteen massavalvonnasta ei teknisistä syistä tule mitään, ”Lainsäädäntöhankkeessa ei yrityksiä velvoitettaisi asentamaan palveluihinsa takaportteja tai luovuttamaan viranomaisille salausavaimia” (ko. mietintö)-

Olisi kuitenkin perusteltua, jos koti- ja ulkomaassa voitaisiin harjoittaa myös vakaviin kansallisen turvallisuuden uhkiin (eikä pelkkiin pilvenpolttoepäilyihin) kohdistuvaa henkilötiedustelua. Rikosoikeudelliset järjestelmät eivät ole täydellisiä, vaikka Suomessa halutaan vimmaisesti tukeutua lain kirjaimeen. Joissakin tapauksissa on kohtuullista harjoittaa tiedustelua myös koskien henkilöitä, joita ei ole rikosoikeuden tarkoittamassa mielessä perusteltua epäillä mistään rikoksista tai niiden valmistelusta. Kritiikki Stasi-vertauksineen on kohtuutonta. Jos suomalaiset nuoret naiset ja miehet käy vaikka Barcelonassa tai Berliinissä ja polttaa avoimesti pilveä, heitä ja heidän ulkomaista tietoliikennettään saisi nykylain mukaan seurata mielin määrin, mutta kun Suomeen tulee näitä Kölnin ja Hampurin Uudenvuoden yön joukkoahdisteluihin todennäköisesti osallistuneita nuoria pohjoisafrikkalaisia miehiä, heitä ei saisi seurata kun ei ole rikosepäilyjä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset