*

Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Talouspolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos

  • Budjettikirja on perinteisesti keltainen (Kuva: Valtioneuvosto)
    Budjettikirja on perinteisesti keltainen (Kuva: Valtioneuvosto)

Suomen talous on alkanut viimein, pitkän laman jälkeen kasvaa. Kasvun hedelmät jakautuvat kuitenkin todella epätasaisesti. Ne, joilla menee jo nyt hyvin menee entistä paremmin. Loput pärjäilkööt jotenkin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tänään eduskunnassa, ettei jakovaraa ole. Tämä lausunto on tosi, mutta ei linjassa hallituksen budjettiesityksen kanssa. Hyvätuloisille on jaettu veronalennuksia, jonka seurauksena yli 60 000 vuodessa tienaavat saavat Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimäärin 400-600 euroa lisää. Siis se porukka, jolla vähiten on tarvetta tuollaiselle taskurahalle. Samaan aikaan alimman tulokymmenyksen nimelliset ansiot jopa supistuvat. Inflaation vuoksi reaaliansiot supistuvat tätäkin enemmän.

Valtiovarainministeri Orpo huomauttaa aivan oikein, että talouskasvun käynnistymisestä huolimatta korkea työttömyysaste on edelleen ongelma. Kuitenkaan hallitus ei osoita työllisyyden edistämiseen mitään lisätoimia, vaan on ainoastaan kepittämässä työttömiä hakemaan työpaikkoja, joita ei ole olemassakaan. Tällä ilmaistyövoimalla pyrittäneen edistämään lähinnä aputyövoimaa tarvitsevien suurten yritysten asemaa. Kuitenkin isoimmat kipukohdat ovat pienyritysten ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kannustimissa.

Työllisyyttä ja osaamista on kehitettävä

SDP on esittänyt työttömyysturvan käyttöä palkkatukena, jotta yrittäjä voisi pienemmällä taloudellisella riskillä ottaa halukkaan töihin näyttämään osaamistaan ja soveltuvuuttaan hommiin. Keikkatyön ja tilapäisen työllistämisen mahdollistamiseksi ilman henkilöstövuokrausyritystä pitäisi myös saada lisää joustovaraa sosiaaliturvaan, että tilapäisiä töitä voisi ottaa vastaan ilman sosiaaliturvan leikkauksia. Jonkinlaisen "kevyttyösuhteen" tuominen "kevytyrittäjyyden" rinnalle olisi myös hyvä reformi.

Näihin asioihin tulisi puuttua pikaisilla toimilla samalla, kun jatkettaisiin päättäväisesti perusturvareformia. Tähän on asiantuntijoiden, mm. professori Heikki Hiilamon toimesta esitetty malleja ja valmius työtekoon ja opiskeluun kannustavaan reformiin on ilmaistu myös oppositiopuolueista Vihreiden ja SDP:n toimesta. Asia pitäisi nyt saada vain hallituksen toimesta eteenpäin.

Hyvätuloisimpien veronalennusten sijaan resursseja soisi myös keskitettävän koulutuksen ja tutkimuksen parempaan resursointiin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lanseeraama "Taloustieteen huippuyksikkö" ei maksa valtiolle mitään, laskun kuittaavat Suomen Pankki, yliopistot ja VATT. Ammatillisen koulutuksen reformiin, joka piti toteuttaa jo edellisen hallituksen toimesta, on sentään budjetoitu 50,7 miljoonaa. Summa ei tosin paikkaa aiempia ammatilliseen koulutukseen tehtyjä leikkauksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

No pohditaampa palkkatukea. Valtio siis antaa työttömyyskorvauksen perusosan verran välirahaa kun yrittäjä palkkaa työntekijän. Varmaankin tämä rahoitusjakso on kestoltaan rajallinen. Jos työ on sellaista, jota moni osaa tehdä, eikö työnantajalle synny intressi jakson päätyttyä palkata uusi tuellinen työntekijä vanhan tuettoman sijaan?

Laajemmassa mittakaavassa kannattaa varmaan antaa perustason duunareille kenkää sopivasti ja ottaa tilalle valtion rahaa taloon tuovia tukityöläisiä.

Mitenköhän sosialidemokraattinen liike on varautunut tällaisiin tilanteisiin?

Valtiollahan on varmasti varaa laittaa loputtomasti rahaa kiinni tällaiseen yritysten palkkakulujen tukemiseen eikä mitään työelämän rakenteellisia ongelmia pääse syntymään.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hyvä kysymys ja aito haaste. SDP:n esittämässä mallissa on rajattu työnantajan oikeutta ketjuttaa palkkatukea, eli jos edellinen palkkatuettu työntekijä ei vakinaistu niin sitten ei uutta voi heti ottaa.

Työnantajan takaisinottovelvoite estää jo nyt ihmisten irtisanomisen ja halvempien palkkaamisen tilalle.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mikä estää ottamasta parin työttömyyskuukauden jälkeen samaa työntekijää valtion tuella takaisin samaan tehtävään?

Monissa työtehtävissä on tarjolla lyhyitä ja epäsäännöllisiä työsuhteita. Tällaisissa tilanteissa on mielestäni kohtuullisen suuret mahdollisuudet kikkailla valtion työllistämistuilla, jos demareiden malli toteutuisi.

Sitten tulee mieleen sellainen seikka, että vaikka työtön työllistyisi tällä palkkatuella, valtio joutuisi edelleen maksamaan työttömyyskorvausta. Aika moni työtön työllistyy nopeasti, vaikka puhutaankin paljon pitkäaikaistyöttömistä. Nykyään nopeasti työllistyvälle ei tietenkään enää jouduta maksamaan työttömyyskorvausta työllistymisen jälkeen. Onkohan pohdittu sitä, että kustannukset voisivat merkittävästi nousta kun korvausta ryhdytään maksamaan myös työllistyneiden työnantajille? Voisiko olla mahdollista, että nyt pätkätöitä tekevät siirtyisivät pikku hiljaa tälle "valtio maksaa" linjalle, ja työnantajille tulisi siis tarjolle uusi valtion työllistämistukiautomaatti?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #3

Vaikea keskustella, kun et selkeästi ole lukenut SDP:n mallista mitään. Se koskisi ainoastaan pidempään työttömänä olleita. Tällaisten ihmisten työllistyminen edes palkkatuen kestoajaksi olisi pitkällä tähtäimellä työelämään pääsemiseksi hyvä asia.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #6

Niin, en tosiaan ole perehtynyt malliin, muuta kuin lukemalla Rinteen haastatteluja aiheesta. Rinne on ollut hirveän optimistinen, että tämä ratkaisisi työttömyysongelman kertaheitolla tai ainakin sellaisen kuvan hän on antanut. Siksi onkin mielenkiintoista tämä idean kutistuminen koskemaan varsin pientä osaa työttömistä. Varmaankin ihan käyttökelpoinen idea kokeiltavaksi joissakin tapauksissa pitkäaikaistyöttömille.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #10

En usko, että työttömyyden täydelliseen ja nopeaan ratkaisemiseen on lääkkeitä kellään. SDP on esittänyt Rinteen mallia spesifisti nimen omaan ratkaisuna pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja pitkien työttömyysjaksojen katkaisuun niiden osalta, joilla ei ole muuta erityistä tuentarvetta tai työkyvyn alenemaa.

Muutenhan työttömyys on nyt ihan hyvin alenemassa, mutta pitkäaikaistyöttömyys jatkoi kasvuaan yleisen trendin käännyttyä ja jo edellisen laman yhteydessä havaittiin, että työttömyyden kovaan ytimeen kiinni pääseminen voimakkaankaan talouskasvun aikana on lähes mahdotonta jos työttömyysjakso muodostuu kovin pitkäksi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Takaisinottovelvoite on laadittu lähinnä laiskojen ja kyvyttömien suojaksi. Toki senkin pystyy onneksi kiertämään siten, että palkkaa ensin uuden ja kyvykkäämmän, ja laittaa vasta sitten YT:t pystyyn.

Toki paras ratkaisu olisi, jos jätettäisiin tuollaiset väärinkäytöksiä varten luodut tukihimmelit väliin ja annettaisiin markkinamekanismin toimia. Muutama prosenttiyksikkö vielä, ja sitten alkaa sekin olla mahdollista.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #4

Älä viitsi trollata, se ei ole kivaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

Mikä kohta kommentissani oli sinusta trollaamista, ja millä perusteella?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Alimmassa tulokymmenyksessä ansiolla on varsin pieni osuus, sosiaalituilla taas suuri. Niiden korottaminen taas johtaisi pitkällä aikavälillä tuloerojen kasvuun kun ihmiset hakeutuisivat heikommin töihin.

Toki veronkevennyksiä olisi voinut jälleen kohdistaa alimpien palkkojen saajille mutta sosiaalitukia olisi samalla voinut leikata kunnolla.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Talouspolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos

Niin tarvitaan. Vain sosialistisessa yhteiskunnassa taloudesta päätetään demokraattisesti.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Jahas, tulihan tänne Pohjois-Korean ystävyysseuran kunniapuheenjohtajakin paikalle. :)

Yhdessäkään sosialistiseksi itseään mainostaneessa yhteiskunnassa ei tosin olla päätetty mistään asioista demokraattisesti. Poikkeuksena tietysti Suomi ja Ruotsi, joiden pääministerit Palme ja Sorsa totesivat 1970-luvulla että hyvinvointivaltio ja säännelty markkinatalous on demokraattista sosialismia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset