Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Työmarkkinoille ei kaivata nyt yhtään hämmentämistä

  • Reaaliansioiden kehitys on ollut heikkoa 2010-luvulla (Kuva: stat.fi)
    Reaaliansioiden kehitys on ollut heikkoa 2010-luvulla (Kuva: stat.fi)

Ylen MOT-ohjelma kertoi laajalle yleisölle viime viikolla sen, mitä itselleen rehelliset talousasioita seuraavat ovat tienneet jo pidempään: Suomen talous lähti voimakkaaseen nousuun alkuvuodesta ns. kikystä riippumattomista syistä. ”Kilpailukykysopimus” tehtiin siis ainakin osittain virheelliseen tilannekuvaan perustuvin syin. Sopimusta puolustavat ekonomistit löytävät siitä lähinnä yritysten luottamusta vahvistavia ja suomalaisten tahtotilaa ilmaisevia vaikutuksia. Kiky ei tosin eroa aiemmista lamakaudella tehdyistä työmarkkinasopimuksista, joilla työntekijöiden ansioita supistettiin ja tavoiteltiin pitkää sopimuskautta.

Jälkimmäiseltä osalta kiky tosin saattaa toimia itseään vastaan. Sopimuksen selkeimmin näkyvä osa, eli lomarahaleikkaukset näkyivät ensi kertaa tilipussissa viime kesänä ja tulevana syksynä pitäisi sopia palkoista. Työnantajapuoli on todennut, että kiky oli sen osalta viimeinen hallittu kokonaisratkaisu, joten liittokierroksen kautta mennään.

Aika monessa työntekijäryhmässä muhii kuitenkin nyt tyytymättömyyttä ja revanssihaluja. Vetämään lähtenyt vienti nostaa näillä aloilla työskentelevien vaatimusta siitä, että vuosikausia jatkunut nollalinja loppuu. Vuosien vyönkiristykset ja joustot ansaitsevat palkkionsa nyt, kun hedelmät kypsyvät. Palkankorotukset myös elvyttävät palveluiden kysyntää ja luovat siten työpaikkoja, joita nollakorotukset ja kikyn tuomat leikkaukset ovat nakertaneet. Esimerkiksi runsaasti työllistävä ravintola-ala on joutunut kriisiin ja moni yrittäjä joutuu harkitsemaan lapun laittamista luukulle, ellei ole jo tehnyt niin.

Pääministeri kannattaa palkankorotuksia, mutta kannattaako se?

Kilpailukykysopimuksen isä, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ilmaissut kannattavansa parin prosentin palkankorotuksia. Tällainen lausunto porvarihallituksen johtohahmolta kertonee siitä, että jonkinlainen ymmärrys tasapuolisuuden tarpeesta on herännyt. Tai sitten pääministeri on vain huolissaan puolueensa alas vajonneista kannatusluvuista.

Samaan aikaan Sipilä kuitenkin vetää mattoa alta valmistelemalla lakiesitystä, joka rajoittaisi työntekijän mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan riitatilanteessa työnantajan kanssa. Jatkuvat lainsäätäjän yritykset sekaantua työmarkkinoiden toimintaan hämmentävät soppaa, vaikeuttavat sopuratkaisuiden löytymistä ja asioiden hoitamista Suomen kokonaisedun kannalta järkevällä tavalla.

Pääministeri ei ole oppinut Kiky-fiaskon tärkeintä läksyä: poliitikkojen ei pidä mennä mestaroimaan työmarkkinajärjestöjen tontille. Koko kiky alkoi alun perin Sipilän hankkeesta saada Suomeen ”yhteiskuntasopimus”, joka käytännössä oli pyrkimys pakottaa työntekijäpuoli polvilleen ja saada nämä nielemään merkittäviä pysyviä heikennyksiä työehtoihin. Hanke huipentui perustuslainvastaisiksi arvioitujen pakkolakien säätämisyritykseen.

Työmarkkinajärjestöt käytännössä pelastivat Suomen talouden katastrofilta ja Sipilän hallituksen täydelliseltä uskottavuuden menetykseltä tekemällä hyödyttömän ja työntekijöiden mielialaa kiristäneen sopimuksen, jolla kuitenkin saatiin hallitus tekemään veronkevennyksiä, joilla lievennettiin työntekijöille aiheutunutta haittaa. Nyt Keskustan veteraaniedustaja Timo Kalli ja Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto olivat jo antamassa nuuskaa Sipilälle leväperäisistä palkkapuheista.

Työmarkkinajärjestöt ovat onnistuneet poliitikkoja paremmin

Jaan puoluetoverini Eero Heinäluoman näkemyksen siitä, että vaikka ostovoimaa parantavat palkankorotukset ovat perusteltuja, korotusten tasosta ja jaksottamisesta päättäminen pitäisi jättää työmarkkinajärjestöjen vastuulle. Touko Aallon näkemys ”korporatismista” on tässä suhteessa outo: haluaako Vihreiden puheenjohtaja sitten kuitenkin tulevaisuudessa mennä mestaroimaan siitä, millaisilla palkoilla ja työehdoilla Suomessa töitä tehdään? Vai haluaisiko hän päästä kokonaan eroon ammattiliitoista? Tuskin kuitenkaan, tällaista näkemystä on esitetty aiemmin lähinnä Kokoomuksen oikealta laidalta.

Työmarkkinajärjestöt ovat onnistuneet viime vuosina muutenkin mainettaan paremmin poliitikkojen tontilla kuin omallaankin: eläkeratkaisun lisäksi EK ja SAK ovat samaa mieltä esimerkiksi perhevapaauudistuksen toteuttamisesta ja Suomen EU-politiikan terävöittämisestä. Hämmästyttävää kyllä, ”jämähtäneeksi” haukutusta ay-liikkeestä tulee rohkeampia ja tulevaisuusorientoituneempia linjauksia kuin poliitikoilta.

Poliittiset päätöksentekijät voisivatkin ensin laittaa oman sarkansa kuntoon ennen kuin alkavat neuvomaan miten naapurin puolella kynnetään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kyllä "hämmenystä" syntyy kun työttömien tukien ehdot taas kiristyy.
Astuu voimaan 1.1-18.
Riitäiskö SAK liitoilta kanttia ajaa myös Ex-palkansaajien asioita? Jotka ansiosidonnaisiin on itse maksanut palkastaan osan.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Spilä ei saisi tosiaan hämmentää. Sen sijaan hänen pitäisi tehdä myös selväksi jos ei aio jälleen kerran siirtyä juoksupojaksi vientiyrityksille.

Nimittäin neuvotteluiden sujumisen kannalta olisi erinomaisen tärkeää, ettei työnantajapuoli voi luottaa siihen, että heidän on aiva turha neuvotella kun hallitus kuitenkin pakottaa työntekijät yksipuoliseen saneluun.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Juuri noin. Nyt on paljastunut että Kiky oli palkansaajille vedätys.
Vienti veti jo keväällä-15.
Kilpailukyky oli jo saavutettu samoin keväällä-15.Kun Saksa ja Ruotsi nosti palkkoja.
Kiristykset leikkaukset pienituloisilta,eläkeläisiltä jos Kikystä ei tule sovintoa oli aika nolo juttu.
Lauri Lylykin on todennut tuon vedätyksen.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Kyllähän kiky ja siihen liittyvä vääntäminen oli surkuhupaisaa. Poliitikkojen tulisi pysyä poissa työmarkkinakentältä ja tunnustaa, että työmarkkinajärjestöt on edunvalvontajärjestöjä. Ei niiden tulekkaan ryhtyä ajamaan jäsenilleen heikennyksiä. Tosin myös työmarkkinajärjestöjen tulee pysyä heidän omalla hiekkalaatikolla, eikä esim. lapsilisät kuulu heille mitenkään.

Työmarkkinajärjestöjen asema tulee terävöittää edunvalvojana ja sopijana. Sen tulee jatkossakin saada ajaa jäseniensä etua ja sopia heidän puolesta. Muiden etuja heidän ei tarvitse ajaa, eikä heidän muiden puolesta tulisi saada sopia. Myöskään työttömyysturvan jakaminen ei tule olla muiden kuin julkisen vallan tehtävä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

http://annakontula.fi/2017/09/kansanedustajat-jatt...

http://annakontula.fi/2017/09/lakialoite-tyovoiman...

http://annakontula.fi/2017/09/lakialoite-tyovoiman...

Tässähän sitä hämmentämistä.

Muistakaapa kaikki, että demarit ovat vahvati mukana tässä asiassa, kun tulevaisuudessa laskuja makseteaan. Useita demari edustajia allekirjoitti tämän aloitteen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mitähän kepu,kok oli sopinut tuosta EU?
Tulevaisuudessa maksetaan myös nettomaksajana aina EU. Näin todettiin jo -92
Kepu,kokEU-sopimuksessa.
lähde:
eduskun.asiakirja-92

Vanhvasti on mukana enemmistönä mitkä puolueet?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut...

EU-lait ohittaa kansalliset lait-08 Lissabonin sopimus.
Joten demareidenko ei tarvitse noudattaa EU sovittuja asioita? Jotka on hyväksynyt porvarihallituksen eduskuntaryhmät-08?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

"Sopimuksen selkeimmin näkyvä osa, eli lomarahaleikkaukset näkyivät ensi kertaa tilipussissa viime kesänä ja tulevana syksynä pitäisi sopia palkoista."

Julkisella puolella on pitkät lomat ja suhteellisen vähän työtunteja. Hallituksen tavoitteena oli lyhentää julkiset lomat 38 päivästä 30 kymmeneen. Tästä kannattanut pitää kiinni. No ay-liike sai tahtonsa läpi ja valtisi tuon määräaikaisen lomarahaleikkauksen vaihtoehdoksi. Joten veronmaksajat jatkavat noiden pitkien lomien rahoittamista edelleen. Vertailuna esim tällaiset meikäläiset. Joilla vuosilomaa kertyy 25 arkipäivää, jos kertyy lainkaan. Monilla työsuhteet vaihtelevat ja lomat jäävät pitämättä.

Näistä ylimääräisistä etuuksista tulee kallislasku meille veronmaksajille. Muutenkin tällaiset perusasiat pitäisi olla samalla viivalla esim tasa-arvon vuoksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Joten veronmaksajat jatkavat noiden pitkien lomien rahoittamista edelleen.

Niinkö?
Tiesitkö sitä että "pitkät" lomat on seurausta siitä kun säästettiin veronmaksajien rahoja?
Kun yksityiselläpuolella on noussut palkat ,ne palkankorotus korvattiin lomapäivillä julkisellapuolella.
Ja ihan peruasioitahan on se että hallitukset päättää julkisenpuolen lomista,palkoista "työnantajana" koska palkat maksetaan verovaroista.
Siksihän hallitus pääsi leikkaamaan julkisenpuolen lomarahoista.
Kätilöiltäkin.
Ja ihan siksi kunnilta jää verotuloja saamatta yli 800milj/v. Jota nyt paikataan erilaisilla veroilla.esim.kiinteistöveron korotuksella jo kolmatta kertaa tämän hallituksen aikana.

2 vasemmistopuoluettako päätökset tekee? Vai nyt 7 porvaripuoluetta?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Eipä julkisissa palkoissa näytä mitään eroa olevan. Tätä voi katsoa tilastoista tai omin kokemuksin. Aina löytyy tietenkin esimerkkejä mihin voi vedota, joskus pääsee hyville ansioille, mutta täytyy tehdä hirveä määrä ylitöitä tai saada nimityksiä erittäinkin vastuullisiin tehtäviin. Suurin osa meistä puurtaa ihan normisti vailla mahdollisuuksia mihihinkään sen kummempaan.

Tilastotkin saadaan kyllä sopivasti esitettyinä esittämään mitä vain. Yksityisen puolen huippu tietenkin karkaa kauas.

http://tilastokeskus.fi/til/ystp/2015/ystp_2015_20...

Tuossa kadehdittuja tuntipalkkoja sen kun kertoo kuukauden työtunneilla saa jonkinlaisen kuukausipalkan.

Mutta sitten on ne ylityöt kenellä siihen on mahdollisuus ja urakat. Käsittääkseni ne nostavat tätä keskituntiansiota jo tässäkin tilastossa. Esim rakennusmiesten ja timpurien kohdalla ne nostavat tuloja. Mutta työtuntimäärätkin saattavat mennä sitten jo pitkälti yli 2000h vuodessa, Julkisella taas ollaan siellä 1500-1600 välillä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #9

Yksityisen sektorin palkkojen nousussa on 2010-luvulla huimat erot. Osa palkoista on kasvanut jopa kymmeniä prosentteja.
IL-16

Kun julkiseltapuolelta on sanottu irti tuhansia -07 lähtien.
Kun -07 lähtien kunnat on ulkoistanut palveluita yksityisille ,johon on kunnan palkkalistoilla olleet siirtynyt yksityisen leipiin.

Niin kerroppa mihin on mennyt niistä säästetyt verot?

Kun ilmaisia ylityötunteja tekee 200milj/v edestä palkansaajat ,niin miksi niitä työpaikkoja ei löydy?

MOT/AL-11
Ilmaistyötä teki-10 350 000
niin-12 jo 450 000 .
Työttömiä,opiskelijoita,työharjoittelussa olevia,ammattia vaihtavia .Osa täysin ammattitaitoisia jopa vuoden harjoittelujaksoilla.
Hyödyn kerää yritykset.
Kuka sen maksaa? Oikein.Veronmaksaja toimeentulo ja asumistukina.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Yritysten vastuu KIKYSTÄ oli mikä?
Pääjohtaja Karhinen HS:lle: OP-ryhmästä katoaa tuhansia työtehtäviä lähivuosina
Lauantai 14.10.2017 IL
-17
Kone 1 000
Aktia 240
Nokia 190

-17
Eniten väkeä irtisanoi Microsoft, joka ilmoitti keväällä lakkauttavansa matkapuhelintuotannon Suomessa.
-1 350 työntekijää menetti työpaikkansa.
-Suurimpiin vähentäjiin kuuluivat myös konkurssiin mennyt
-Anttila (1 300 työntekijää) ja
Nokia (1 032).

Suuria irtisanojia olivat myös
Posti, Stockmann, tietotekniikkayritys CGI, Vr-yhtymä, leipomoyhtiö Vaasan ja Aalto-yliopisto. Luvut on kerätty pörssitiedotteista ja tiedotusvälineistä.

JK. Vastuuko siirtyykin työttömille?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset