Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Tarvitseeko työn perässä muuttaa?

  • Suomen työttömyysprosentit maakunnittain (Lähde: TEM, Maakuntien suhdannekatsaus 2017)
    Suomen työttömyysprosentit maakunnittain (Lähde: TEM, Maakuntien suhdannekatsaus 2017)

Keskustelu hallituksen käyttöön ottamasta ns. aktiivimallista on vellonut nyt useamman päivän lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Keskiviikkona radion Ykkösaamussa debatti lähti jälleen uudelle kierteelle: Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ottivat yhteen siitä, pitääkö työn perässä muuttaa toiselle paikkakunnalle vai ei. Kuten arvata saattaa, Vartiainen piti työn perässä muuttamista ehdottoman välttämättömänä ja Pekonen taas kauhisteli asiaa. Samaan kuoroon ovat liittyneet Keskustan kansanedustajat Mikko Kärnä ja Antti Kurvinen, joiden mielestä ajatus siitä, että aktiivimallin seurauksena ihmisen pitäisi muuttaa maaseudulta kaupunkiin on suunnilleen pyhäinhäväistys. Vartiaisen puoluetoveri, ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen on puolustanut työn perässä muuttamista.

Molemmat näkökulmat ovat luonnollisesti tosiasioiden valossa älyttömiä polarisaatioita, jotka ovat nykyisessä poliittisen keskustelun kulttuurissa tyypillisiä mutta eivät kovinkaan hyvää keskustelukulttuuria. Fakta on se, että ihmiset ovat aina muuttaneet työn perässä ja muuttavat tälläkin hetkellä. Syksyllä kuulimme ilouutisia, kun Uudenkaupungin autotehdas palkkasi kerralla tuhat työntekijää ja työvoimaa värvättiin täältä Keski-Suomestakin toritapahtuman voimin. Mitään vaikeuksia löytää lähtemään halukkaita ei ollut.

Työn perässä pitää muuttaa, muttei minkä tahansa työn

Pekosen ajatus siitä, että ihmisellä olisi subjektiivinen oikeus odottaa, että työtilaisuudet tuodaan omalle kotiovelle on todellisuudelle vieras. Kyllä yksilön velvollisuus on ensisijaisesti hankkia omalla aktiivisuudellaan oma toimeentulonsa. Yhteiskunnan tehtävä on auttaa häntä siinä tapauksessa, ettei hän syystä tai toisesta tähän kohtuullisin ponnistuksin kykene.

Ei kuitenkaan ole kohtuullista, että ihminen joutuu muuttamaan sellaisen työn perässä, joka ei tarjoa hänelle riittävää toimeentuloa, on luonteeltaan niin epävarmaa, ettei sen varaan voi laskea tai joita hakija ei voi kohtuullisen todennäköisesti olettaa saavansa. Tällaisia töitä pääsääntöisesti ovat ne matalapalkkatyöt, joiden tekemiseen Juhana Vartiainen suomalaisia haluaa kepittää. Tässä kirjoituksessa käydään varsin kansantajuisesti läpi, millaisia töitä TE-palveluiden sivuilla pääsääntöisesti näyttäisi olevan auki. Kuten Uudenkaupungin esimerkki osoittaa, jos tarjolla on jatkuvaa, täysiaikaista ja elinkelpoista palkkaa maksavaa työtä ilman erikoisvaatimuksia, kyllä sille tekijöitä löytyy.

7,5€ tuntipalkalla, esim. 20h työviikon tekeminen työsuhteessa, jonka kesto on vaikkapa 3 kk on täysin mahdotonta siirtyä miltään korkean työttömyyden alueelta kasvukeskuksiin, joihin nämä työpaikat keskittyvät. Kaiken lisäksi näihin töihin halutaan mieluiten nuoria, jotka ovat joustavia, hyvännäköisiä ja sairastavat harvoin. Kun työttömyys ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys painottuu työikäisten vanhimpaan päähän, voi kysyä kuka palkkaa Kallion hipsterikahvilaan mieluummin 58-vuotiaan koneasentajan Pohjois-Karjalasta kuin mielellään iltavuoroja tekevän 22-vuotiaan ravintola-alalta valmistuneen nuoren?

Jos ja kun nuorista on Suomessa pulaa, voisi pohtia millaisella politiikalla voisi edistää suomalaisten halua perustaa perheitä ja hankkia lapsia. Akuutimmin työvoimapulaan voidaan vastata helpottamalla työhaluisten nuorten ihmisten muuttoa Suomeen ulkomailta.

Ei töihin niin vain "mennä"

Toinen kategoria auki olevia töitä ovat erikoisosaamista vaativat työpaikat. Ei kuka tahansa voi pystymetsästä kävellä hakemaan maalaiskunnan terveyskeskuslääkärin paikkaa. Kokoomukselta voi kysyä, miksi puolue on niin totaalisesti Lääkäriliiton taskussa, ettei lääkäreiden koulutusmääriä saada nostettua tasolle, jossa 4800 euron kuukausipalkan takaavan työpaikan vastaanottaminen muuttuisi houkuttelevaksi.

Sama pätee siihen metsänharvennukseenkin, johon Vartiainen huomautti kaivattavan lisää tekijöitä. Vaikka Juhana on käsityksineen työelämästä jämähtänyt 50-luvulle, enää vuosikymmeniin metsätöitä ei olla tehty flanellipaita-karvahattu-pokasaha -yhdistelmällä ja moottorisahakin on tehnyt tilaa monitoimikoneille... jonka puikkoihin pääseminen vaatii erikoistumista kyseiseen ammattiin. Tuskin tähän työhön löytyy noin vain tekijöitä työmarkkinatuella olevien joukosta. Jos löytyisi, siellä oltaisiin jo hommissa.

Tässäkin voisi olla hyötyä siitä, jos hallitus koulutuksesta leikkaamisen (ml. ammatillisen koulutuksen rajut supistukset) sijaan panostaisi siihen, että niihin ammatteihin löytyisi osaajia joissa työvoimalle olisi kysyntääkin. Jos työnhakijoiden osaaminen vastaisi työn teettäjien tarpeita, niin työttömyydelle saattaisi vaikka tapahtuakin jotain muuta kuin tilastollista kikkailua.

Työttömät asuvat jo töiden luona

Kun työttömyyttä lähdetään purkamaan alueittain, niin havaitaan, että suurin absoluuttinen määrä työttömiä, lähes 90 000, on Uudellamaalla (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Maakuntien suhdannekatsaus 2017, s. 12) jossa myös avoimia työpaikkoja on eniten. En tiedä, miten esimerkiksi 4700 kainuulaisen työttömän siirtyminen Uudellemaalle oleellisesti parantaisi siellä yrityksille tarjolla olevan työvoiman laatua tai näiden henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä.

Yksinkertaistavan hölmöilyn sijaan nyt toivoisin, että politiikassa otettaisiin järki käteen ja ymmärrettäisiin, etteivät työttömät ole työttömiä ilkeyttään tai laiskuuttaan. Työttömyys on useimmiten inhimillinen tragedia ja ihmiset haluavat työllistyä. Poliitikkojen tehtävä ei ole rangaista ihmisiä työttömyydestä vaan yrittää auttaa heitä työllistymään. Ne, jotka eivät halua töihin, eivät ole ongelma niin kauan kuin työhaluisiakaan ihmisiä ei saada työllistettyä.

Kukaan ei ole myöskään esittänyt, että ihmisillä tulisi olla oikeus loputtomasti lorvailla yhteiskunnan kustannuksella. Työttömyysturvan saajalla on jo nyt velvollisuus hakea töitä, ottaa tarjottu työ vastaan ja osallistua työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin sosiaaliturvansa vastineeksi. On myös täysin mahdollista vaatia ihmisiltä enemmän, etenkin jos tuen tasoa nostetaan.

Mutta ihmisiä ei voi rangaista siitä, etteivät he mene töihin tai aktivointiin, joita ei ole tarjolla tai muuta toiselle paikkakunnalle töiden perässä joita ei ole saatavilla. Jos työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja ja saatavilla olevan työvoiman osaaminen ja työpaikkojen vaatimukset eivät vastaa toisiaan, neliskanttinen palikka ei mene pyöreään reikään vaikka kuinka väkisin työnnettäisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Maakunnissa asuvat Keskustan äänestäjät ovat asiasta ihan eri mieltä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Olkoot minun puolestani. Minua kiinnostaa enemmän niiden mielipide, jotka tekevät työt ja maksavat tämänkin humpan.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

En tiedä olenko tulkinnut väärin, mutta Kinnusessa on pieni, mutta raikas tuulahdus tannerilaisuutta, jota demarit ja ennen kaikkea tämä maa kaipaa.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #4

No mutta, kiitoksia! Kyllä sinä olet tulkinnut aivan oikein, tai ison Väiskin jalanjäljissä ainakin pyrin tallaamaan.

Käyttäjän RaunoKuha kuva
Rauno Kuha
Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Hieman on suhteellisuuden taju mennyt joillakin aktiivimallin vastustajilla, vaikka itsekin olen aloitteen allekirjoittanut. Ei aktiivimallissa ketään pakoteta muuttamaan työn/työkkärin kurssin perässä. Siinä vaan menettää 30 euroa tukia, jos ei velvoitteista selviä. 30 euroa voi olla työttömälle iso raha, mutta ei niin iso, että se pakottaisi mihinkään.

Samoista syistä myös iain kannattajilta on mennyt suhteellisuudentaju. Pitäisikö valtion kustantaa elanto lopun iäksi, jos ei suostu muuttamaan työn perässä, he kysyvät? Kyllä vain pitää. Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava välttämätön toimeentulo, mutta edelleenkin tässä on kyse 30 eurosta, ei kaikista tuista.

Oma syyni aloitteen allekirjoittamiselle oli lähinnä se, että kyseessä oli hienon nimen alle naamioitu työttömyysturvan leikkaus, koska hallitus oli luvannut ettei enää leikkaisi työttömiltä. Tämä leikkaus kohdistuu pääasassa pitkäaikaistyöttömiin ja ihmisiin joilla on muita ongrlmia omassa elämänhallinnassa. Ei nämä ihmiset tule edes yrittämään selviytyä näistä velvotteista. He ottavat ja hyväksyvät leikkauksen. Myös työtävieroksujat tullee hyväksymään leikkauksen. Eikä se muutenkaan normaalin aktiivisen työnhakijan toimia muuta. Ehkä jotkut sitten viettävät enemmän aikaa turhilla työkkärin kursseilla, ja työnhaku painottuu enemmän pätkätöihin kokopäivätöiden sijasta.

Luulen, että 30 euron leikkaus työttömyysturvaan olisi mennyt läpi ilman suurempia mutinoita, mutta ei tälläinen vedätys.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Mopo on tosiaan monella karannut aika pahasti.

Sinänsä tämä työn perässä muuttamisen keskustelu on jo oma debattinsa, mikä lähti aktiivimallikeskustelusta. Oma näkemykseni on, että moraalinen velvoite työn hakemiseen oman asuinseudun ulkopuolelta on, mutta toki myöskin kaikille pitää tuo perustuslain takaama vähimmäistoimeentulo taata.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Mielestäni ainakin yksin asuvilta työttömiltä on aiheellista kysyä, ovatko he valmiita muuttamaan työn perässä vai eivät.

Sinänsähän työn perässä muuttaminen on sekä yksilölle että yhteiskunnalle parempi vaihtoehto kuin työttömänä kotiseudulla pysyminen. Poislukien ehkä perheellisille jos puolison työ sitoo kotiseudulle.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Perheellisille tämä on tosiaan ongelma, sekä niille joilla on omistusasunto tai talo muuttotappioalueella. Jotain porkkanaa olisi pakko löytyä, näitä ihmisiä on vaikea kepillä ajaa minnekään.

Reissutyö on toki nykyiselläänkin tuttua elämää monessa perheessä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@9. Unohdit mukaan luottotiedottomat ja maksuhäiriöiset, ei ne tule ikinä saamaan vuokra-asuntoa kun kukaan ei halua asuttaa ongelmaista kiinteistöönsä. Eikä firmat, jos kokevat hakijan olevan epätoivoisessa tilanteessa.

Nykyisellään kun jos maksaa velat pois, niin merkintä pysyy siellä tiedossa kaksi vuotta. Siihen mennessä ei ole asiaa markkinoille.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Sdp:lle olisi ihanne jos kaikki eurooppalaiset työntekijät tekisivät töitä eri maassa missä asuisivat, puolalaiset miehet töissä viikolla Suomessa, asuisivat viikolla parakeissa ja viikonloppuna kotiin. Tämä oli aikoinaan EU:n kirjattu tavoite ihanneyhteiskuntaan. Kokoomus peesaa täysillä sdp:n ihanteita jossa pääomatulo on vapautettu veroista ja maksajat ovat alempaa kastia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jessus onpa niillä demareilla valtaa ? Tapahtu mitä tahansa tässä maassa vaikka olis porvarienemmistö ,niin syy on demareiden.
Oli se sitten pääministeri niin se yksin päätti kaiken.Tai oli Rahaministeri kepu,kok ollessa pääministeri niin syy oli sdp rahaministerin.
Taisi se Kekkosenkin aikakin mennä demareiden johdolla ja kepu, Msp oli muuten vain mukana.
sdp,vas 2-7 porvaripuoluetta nyt-18 .

Enemmän Eetuja ja S.Mariineja demareiden riviin niin hyvä tulee.
Joutais jo muumiot minun ikäiset (isonikäpolven)pois päättämästä.
Nuoria tilalle.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Halutaanko tehdä uusi -90 luvun yrittäjäpolvi velkaloukkuun?
Tietysti perintätoimistot ja pankit hyötyvät siitä ,mutta työttömälle se on
velkaloukku. Ei mitään takeita että yrityksestään tulee leivän saamaan.

Alkavan yritystoiminnan tukeminen työttömyysturvalla on kuitenkin ristiriitainen esitys.
Käytännössä uudistus tarkoittaisi ansiosidonnaista starttirahaa neljäksi kuukaudeksi.
Starttirahajärjestelmän suurin hyöty ei kuitenkaan ole toimeentulon turvaaminen
vaan yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät arvioinnit ja tukipalvelut. Ne aloittavan yrittäjän palvelut jäävät tässä mallissa pois.
Yrityksillä ja aloittavilla yrittäjillä on hyvin erilaisia toimintamalleja. Joissain tapauksissa
yritystoiminnan sitovuus on ilmeistä sen perustamisesta lukien. Toisaalta yritystoiminnan
sitovuuden arviointi neljän kuukauden kohdalla voi olla yhtä vaikeata
kuin aloittavankin yrityksen.
-Uutta merkityksellistä tietoa yritystoiminnan sitovuudesta
ei juuri ole saatavilla eikä myöskään luotettavaa tietoa toiminnan kannattavuudesta.
Asiantuntijalausunto/Työttömien Aktiivitoimi-mallista joulukuu-17

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Poikkeuksellisen tasapainoista tekstiä.

Ylipäätään aktiivimallin tavoite on hyvä. Aivan jokaisen suomalaisen etu pitkällä tähtäimellä on se että työllisyysastetta saadaan ylös vaikka kepillä. Tottakai mieluummin tarjotaan sitä porkkanaa mutta sen käyttö tarvitsisi vähän todisteita toimivuudesta.

Tuskin kukaan demarikaan oikeasti epäilee aktiivimallin toimivuutta työpaikkojen luonnissa. Sen hintaan, byrokratiaan tai muihin ikäviin piirteisiin toki käytte kiinni kuten varmasti kuuluukin.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hipihiljaa voisin kysäistä, mitkä ovat lopulliset vaikutukset, kun karenssipäiviä vähennettiin ja saadaan tietää, moniko ei onnistu aktiivisuuskriteereitä täyttämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset