Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Ylityökielto paljastaa yhden syyn työttömyyteen

  • Ylityökielto paljastaa yhden syyn työttömyyteen

Ammattiliitot ovat vastanneet hallituksen pyrkimykseen heikentää pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa käynnistämällä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja. Tämä painostuskeino aiheuttaa vähemmän mielipahaa kuin lakkoilu ja mahdollistaa esimerkiksi asiakkaiden palvelemisen normaalisti. Silti se kuitenkin puree varsin tehokkaasti ja työnantajat etujärjestöineen valittavat kustannuksista. Myös työnantajaleiristä alkaa kohdistua hallitukseen painetta, että heidän näkökulmastaan varsin mitättömiä, jopa olemattomia hyötyjä nykyisen lainsäädännön tuntevalle ja rekrytoinneissa järkeviä ratkaisuja tarjoava irtisanomissuojan heikennys on nyt tuottamassa heille merkittäviä haittoja.

Ylityöllä korvataan työpaikkoja

Se, että ylityökiellosta on näin paljon haittaa kertoo paljon irtisanomiskysymystä suuremmasta rakenteellisesta ongelmasta työmarkkinoilla. Esim. maanantaina ylityökieltoaan tiukentavan AKT:n sopimusaloihin kuuluvasta satamien ahtaustyöstä tehdään jo 20 % ylityönä. Meriteollisuudessa ja monilla muilla teollisuudenaloilla ylityöt ovat tapissa. Työnantajat siis mieluummin teettävät ylitöitä kuin palkkaavat henkilöstöä.

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työntekijöiden ainoastaan toistuva venyminen ylitöihin ja vuorojen vaihtamiseen mahdollistavat normaalitoimintojen jatkumisen. Vuorotyöläisillä muutenkin vaihteleva vuorokausirytmi ja vapaapäivien paikan vaihtelu asettaa rasitteita perhe-elämälle, ihmissuhteille ja normaalille harrastustoiminnalle. Jatkuvat ylityöt ja vuorojen vaihtelu sotkee pakettia entisestään.

Toiset kulutetaan loppuun, toiset jäävät kortistoon

Ylityö on paitsi raskasta tekijöilleen, myös huomattavan kallista työnantajalle. Ylityöstä pitää maksaa kestosta riippuen 50-100 % lisäkorvaus palkan päälle. Jatkuvan ylityön teettämisen korvaaminen palkkaamalla lisää työvoimaa olisi useimmissa tilanteissa jo nyt halvempaa. Vaihtelevan kysynnän aloilla on täysin mahdollista hyödyntää tässä määräaikaisia sopimuksia tai vuokratyövoimaa.

Tuntuukin, että merkittävin työllistämisen este tuntuu joko olevan se, että yrityksissä otetaan puuttuva työpanos työntekijöistä ylitöiden muodossa, tai sitten yritykset eivät löydä vaatimuksiaan vastaavaa työvoimaa. Työnhakija, jolla ei ole tilintarkastajan, puutarhurin, levysepän tai koodarin osaamista ei muutu houkuttelevaksi rekrytoitavaksi, vaikka tämän voisi laittaa pihalle kuinka helposti tahansa.

Parempia keinoja työllistymisen edistämiseen

Jos hallitus siis haluaisi käydä reaalisen työllistämiskynnyksen kimppuun, se rajoittaisi mahdollisuutta ylityön teettämiseen ja annetuista työvuorolistoista poikkeamiseen. Koska monelle työnantajalle ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä lisärekrytointeja, kannattaisi tästä kuitenkin pidättäytyä.

Rekrytointiongelmiin ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan on oppositiossa olevan SDP:n toimesta tarjottu parempia keinoja:

Panostetaan toiseen asteeseen ja aikuiskoulutukseen

Tarjotaan pk-yrityksille oikeudellista neuvontaa julkisella oikeusavulla ja tuetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista

Tämä ainakin alentaisi rekrytointikynnystä ja tekisi nykyistä kannattavammaksi myöskin yrittäjälle kouluttaa uusia tekijöitä työhön.

Suomessa tehtiin muuten vuonna 2017 työnvälitystilaston mukaan viime vuonna 13 710 henkilöperusteista irtisanomista. Näistä 300-400 tapauksessa työntekijä on protestoinut tai riitauttanut irtisanomisen. Kohtuullisen hyvin näyttää siis onnistuvan nykyisen lainsäädännönkin puitteissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Työantajan tarve teettää ylityötä on jokseenkin aina satunnaista ja usein kausiluontoista. Kausiluonteisuudella on suuri merkitys.

Työaikalaki säätää ylityön teettämistä. Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä tämän tarkastelujakson pituudesta. Kalenterivuoden aikana ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia.

Lain mukaan ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän kutakin kertaa varten antama suostumus. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.

Kun sinä ehdotat rajoituksia ylitöiden teettämiseen, kannattaisi kysyä ensin mielipidettä työntekijäjärjestöiltä ja työntekijöiltä.

Ylitöiden määrän rajoittamisella on kyllä tuhoisa vaikutus työllisyyteen ja suuren työntekijäjoukon talouteen.

Rajoittamalla ylitöiden teettämistä työnantajat lisäisivät oleellisesti vuokratyömarkkinoiden käyttöä. Se ei taida olla a-liikkeen tavoite ? Eikä taida olla työntekijöidenkään tavoite työpaikalla. Vuokratyöntekijä syö ylityöntekemisen tarpeen.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Onko luetunymmärtämisessä ongelmia? Minähän kirjoitin tuossa, että vaikka keino olisi tehokas, en kannata sen käyttöä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jatkuva ylityön teettäminen kertoo yrityksen heikosta työsuunnittelusta. Paitsi se, että ylityötunnit ovat työnantajalle kalliita myös työn tuottavuus laskee työpäivän pidentyessä. Ylitöitä tullaan jatkossakin tekemään, tottakai, erilaiset seisokit mm. voimalaitoksissa ja metsäteollisuudessa on saatava nopeasti läpi ja ilman ylitöitä se ei onnistu, mutta on niin työnantajan kuin myös työtekijän etu, että työt suoritetaan normaalin työajan puitteessa

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yleisin syy lienee sairausloma. Hoitajat sairastavat keskimäärin kuukauden vuodessa. Toki erilaiset festarit ym on helppo ennakoida, mutta muuten tuo on aika vaikeaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset