Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Kuules nyt Juhana!

Puolueensa johtava talous- ja työmarkkinapoliittinen keskustelija, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) avasi politiikan keskustelun aamun blogikirjoituksellaan "Kuulkaas ay-liike". Kirjoituksessaan hän vaatii ammattiliittoja lopettamaan "uhmaamasta eduskunnan oikeutta säätää lakeja". Samalla hän jatkaa työnantajapuolen pitkäaikaisen neuvottelijakonkarin ja arvostetun yhteiskunnallisen keskustelijan Lasse Laatusen ryöpyttämistä täysin ruokottomalla tavalla.

Siis saman miehen, jonka aamiaisrauhaa kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) kanssa Vartiainen katsoi asiakseen häiritä v-alkuisella haistattelulla. Siinä pöydässä istui todennäköisesti kaksi eniten työmarkkinapöydässä suomalaisen työn ja yrittämisen edellytysten eteen tehnyttä yksittäistä henkilöä. Toisinaan se vaatii sitä, että kykenee katsomaan asioita myös vastapuolensa näkökannalta ja vakuuttamaan oman osapuolensa joustamisen tarpeellisuudesta. Kenties he ansaitsisivat jonkinlaista kunnioitusta myös eduskunnan vanhimmalta lapsinerolta.

Laatunen ja parlamentarismin vastustaminen

Laatusen argumentit irtisanomissuojan heikentämistä ajavaa lakiesitystä eivät perustu siihen, että ay-liike ei siihen suostu. Ne perustuvat siihen, että lakiesitys on todennäköisesti perustuslain vastainen ja lisäksi jo nyt yrityksen koko otetaan huomioon henkilöperusteista irtisanomista tehtäessä. Sen vuoksi lakia ei ensinnäkään todennäköisesti voida säätää ja vaikka voitaisiinkin, se olisi hyödytön.

Ammattiyhdistysliikkeen suututtaminen on kyllä Laatusen mielestä typerää. Suomessa on kuitenkin saavutettu luottamuksen ja hyvien neuvotteluyhteyksien kautta tilanne, jossa järjestäytyneissä yrityksissä paikallinen sopiminen toimii ja palkat pysyvät linjassa tuottavuuden kanssa.

Lisäksi ammattiliitot eivät millään tavoin estä eduskuntaa säätämästä sellaisia lakeja kuin se haluaa säätää. Jos ammattiliittojen korstot saartaisivat eduskuntatalon ja katkaisisivat sieltä sähköt tai uhkailisivat kansanedustajia väkivallalla, näin voitaisiin ehkä sanoa. Eihän pääkonttorin siirtämisellä uhkaileva yrityskään estä eduskuntaa korottamasta veroja. Se vain kertoo, että eduskunnan tekemillä päätöksillä saattaa olla vaikutuksia heidän haluunsa jatkaa yhteistyötä Suomen valtion kanssa.

Ammattiliittojen tärkein toimenpide tähän saakka on ollut ylityökielto. Nykyinen lainsäädäntö sanoo, että ylityöt ovat kaikissa tilanteissa vapaaehtoisia, eikä työntekijän kieltäytymisellä ylityön tekemisestä saa olla mitään kielteisiä seurauksia hänen työnteolleen. On melko hälyyttävää, jos Juhanan mielestä ihmisten halu toimia nykyisen työlainsäädännön turvaamalla tavalla rinnastuu sisällissotaan tai kapinaan valtiovaltaa vastaan.

Juhana, väitteesi ovat kestämättömiä

Juhana väittää, ettei valtiovalta ole neuvottelu- tai sopimusosapuoli sisäpoliittisissa kysymyksissä. Tämä väite on yhtä mielipuolinen kuin se on vääräkin. Valtiovalta neuvottelee Suomessa muun muassa itsehallinnon omaavien kuntien, yksityisten yritysten ja aivan varmasti myös työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ne kun osallistuvat yhteiskunnan pyörittämiseen, keräävät erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja ja toteuttavat yhteiskunnallisia palveluita ja toimintoja.

Työmarkkinajärjestöjen tekemä Kilpailukykysopimus pelasti hallituksen, joka oli ajamassa Suomea kaaokseen keväällä 2016. Vastineeksi tuosta pelastuksesta hallitus lupasi veronalennuksia ja varsin monen liittojohtajan vahvistuksella myös sen, että nyt on heikennykset palkansaajaosapuolen asemaan tehty, eikä työmarkkinoille lähdetä enää sohimaan neuvottelematta. Tämä lupaus ei kuitenkaan pitänyt, vaan heti haluttiin leikata työttömyysturvaa niiltä, jotka eivät ole onnistuneet pääsemään töihin, työllistämistoimenpiteisiin tai koulutukseen (joiden rahoitusta hallitus on leikannut).

Juhana väittää edelleen, että ay-liike on vastustanut kaikkia työmarkkinareformeja. Tämäkin väite on väärä ja järjetön. Ay-liike teki kikyn, joka on tämän vaalikauden suurin rakenteellinen muutos työmarkkinoiden toimintaan. Se on työmarkkinajärjestöjen tekemä sopimus, jossa hallituksella ei ole erityisen suurta roolia. Sillä ay-liike leikkasi omilta jäseniltään, kuten se teki sitä ennen tyka-sopimuksessa ja aiemmissa äärimaltillisissa palkkaratkaisuissa.

Sitä kätilöivät juuri Ihalaisen ja Laatusen kaltaiset pitkän linjan konsensusmiehet, eivät Vartiaisen kaltaiset ideologiset riidanhaastajat, jonka oma taustapuolue Kokoomus ajoi Suomen kilpailukyvyn tärviölle sotkemalla Suomen työmarkkinat "tasa-arvotupollaan" ja vastustamalla maltillista keskitettyä palkkaratkaisua 2008 talouskriisin kynnyksellä.

Hallituksen tärkeintä lempilasta, paikallista sopimista työpaikoilla vaikeuttaa tällä hetkellä eniten Suomen Yrittäjien haluttomuus hyväksyä pääluottamusmiehiä työpaikkojen sopimusosapuoliksi sekä ottaa käyttöön Saksan ja Ruotsin kaltainen myötämääräämislainsäädäntö. Ay-liike kannattaa tasapuolista mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen.

Yhdestä asiasta samaa mieltä

Siitä olen kuitenkin Juhanan kanssa samaa mieltä, että Suomella on isompiakin ongelmia kuin tämä irtisanomislain muutos. Esimerkiksi väestön ikääntyminen, joka Suomessa on pidemmällä kuin muissa EU-maissa. Yli 50-vuotiaiden työttömyyden korkeampi aste ja yli 50-vuotiaiden ikäluokkien suuruus suhteessa nuorempiin ikäluokkiin muuten myös selittää pitkälti sen, miksi Suomen työttömyystilanne on heikko verrokkimaihin nähden.

Toinen merkittävä tekijä on meikäläinen jäykkä ja sukupuolia eriarvoistava perhevapaajärjestelmä, jolle hallitus ei ole kyennyt tekemään mitään. Ei, vaikka oppositiosta oltaisiin valmiita auttamaan tässä.

Sitä en tosin ymmärrä, miten ilmastonmuutoksen eteneminen on ay-liikkeen vika. Voisi pikemminkin kysyä hallitukselta, miksei tässä asiassa olla tehty rohkeampia rakenteellisia uudistuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Vartiaisen väitteet ovat ääliömäisiä! Eihän mielenosoituksissa millään tavalla vastusteta eduskunnan oikeutta säätää lakeja. Aivan varmasti jokaisella on lakien valmisteluvaiheessa oikeus sanoa mielipiteensä lakien sisällöstä jopa mielenosoituksilla. Onneksi Suomessa on olemassa kohtalainen julkisuusperiaate lakien valmistelussakin ja on päästy takavuosien äärimmäisestä salailusta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Naiivi kommentti.

Kauniita ajatuksia pystyy hellittelemään sen pohjalta, ettei kukaan mielenosoittajista tai agitaattoreista ole ilmaissut vastustavansa eduskunnan oikeutta säätää lakeja.

Eikä lakkolaiset vastustakaan. He vain kiristävät.

Tai no, jotain kuitenkin vastustetaan. Lakoista kärsivien yritysten oikeutta tehdä taloudellista toimintaa.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Toki ay-liike hyväksyy eduskunnan lakien säätäjäksi! Kunhan vain säädetään heidän vaatimallaan tavalla.
Ay-liike maalaa yrittäjistä piruja seinille. Minusta työsuhdeturva kunnolliselle työntekijälle on hyvä. Tavallinen yrittäjä ei hevin luovu
työnsä tekevästä ja tuottoa yrittäjälle tuovasta työntekijästä. Sensijaan hän ei kykene pitämään tappiollista työntekijää. Tälläinen työntekijä on uhka hyvinkin työnsä tekevälle. Hyvistä työntekijöistä on jopa pulaa, eikä yrittäjä taatusti sellaisen saatuaan hänestä hevillä luovu. Yli 50 vuoden kokemuksella, en tunne yhtään yrittäjää joka huvikseen ketään irtisanoo.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #4

Tällä hetkellä Suomessa on täysin mahdollista irtisanoa huono työntekijä. Henkilökohtaisella perusteella irtisanottiin viime vuonna lähes 14 000 työntekijää. Vain 300-400 irtisanomista riitautettiin, näistä noin sata saatiin sovittua ennen oikeuden päätöstä ja oikeusprosesseissa tyypillisin syy irtisanomisen toteamiseen laittomaksi oli muotovirhe, esim. varoituksen antamisen laiminlyönti.

Tätä lakia ajetaan läpi täysin väärin perustein, joko sen takia ettei tiedetä miten asiat menevät tai sitten koska halutaan lisätä työnantajan valtaa pienissä yrityksissä.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius Vastaus kommenttiin #5

En käyttäisi riitatapausten pientä määrää kovin vahvana perusteluna. Yrittäjät ovat tietoisia siitä, että irtisanomisperusteiden on oltava ”pomminvarmoja”. Sen vuoksi käräjille niistä päätyy vain hyvin pieni määrä.

Olisi myös hyvä olla liikaa demonisoimatta annettua esitystä. Edelleenkin irtisanomisperusteen olisi oltava asiallainen. Osmo Soinninvaara toi hyvin perustellusti esiin syitä, joiden vuoksi asiaa ei pidä suorilta käsin tyrmätä: http://www.soininvaara.fi/2018/10/05/irtisanomisla...

On järkyttävää todeta, miten työelämän uudistuksista keskusteleminen on lähes mahdotonta. Ei hallitus tästä saa sen parempaa arvosanaa kuin oppositio tai ay-liike. EK on puolestaan vieraantunut pk-yrityksistä ja ovat siitä syystä aika hiljakseen. Kaikki ovat poteroissaan kypärät päässä - tosi fiksua meininkiä.

Tämä olisi keskusteltava asiallisesti lävitse ja nimenomaan juurisyihin paneutumalla. Ei ole kenenkään etu se, että kankea, todelliset olosuhteet liian huonosti huomioiva laki ei olisi kyseenalaistettavissa ja päivitettävissä. Hyvä ja toimiva laki koituu kaikkien eduksi - sekä työntekijöiden että työnantajien ja sitä myötä koko Suomen.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Tällä hetkellä ei taida olla menossa yhtään lakkoa tätä irtisanomislakia vastaan.

Sen sijaan työntekijät käyttävät oikeuttaan kieltäytyä ylitöistä ja työvuorojen vaihtamisesta. Nämä ovat lain mukaan aina työntekijän vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelyitä.

Niin että mikähän tässä seuraavaksi pitäisi kieltää? Ylitöiden tekemisestä kieltäytyminen?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

"Lahtarien lapsenlapset

Kokoomus on yrittänyt näytellä pitkään hyvää tarkoittavaa työväenpuoluetta ja tehdä puheissa pesäeroa patataantumukselliseen historiaansa, josta löytää murhia ja muilutuksia, ammattijärjestön lakkautuksia ja jopa ajatuksen sosiaalidemokraattisen puolueen kieltämisestä.

Tämän päivän kokoomuslaiset ovat perineet arvonsa isoisiltään lahtareilta.
Nämä puolueen pimeät puolet eivät ole kuolleet, vaan ne nousevat esiin etenkin laman aikoina. Osittain kapeakatseisten pienyrittäjien paineessa Elinkeinoelämän keskusliitto on kieltäytynyt harjoittamasta tulopolitiikkaa. Monet työnantajaliitot, joiden johdossa on silmiinpistävän paljon puolueen toiminnassa kunnostautuneita aktiivikokoomuslaisia, ovat haluttomia yhteistyöhön ammattijärjestöjen kanssa." (Toimittaja, kolumnisti Aarno "Loka" Laitinen, Iltalehti kolumni 13.2.2012).

Vartiaisen kohdalla on syytä todeta, että hän loikkasi 2015 Kokoomukseen kun ei valittu SDP:n ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Vartiainen voisi kömpiä takaisin sinne torkkupeiton alle. Aivot ja ajattelu ovat siellä ilmeisesti jo jonkin aikaa miestä odotelleet.

Tosin ei ole enää EK:ssakaan Latusia. Siellä ei enää neuvotella, vaan käskytetään hallituksen oikeistopoliitikkoja. Siinä tarvitaan muita lahjoja kuin neuvottelutaitoja ja erilaisten näkemysten ja intressien yhteensovittelua. Nykypuuha on enemmän vaalirahakukaron paksuuden mittailua.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Vartiaiselle Kokoomuskaan ei todennäköisesti ole riittävän oikeistolainen.

"Juhana Vartiaiselta purkaus ay-liikkeelle – ”Tässä touhussa ei ole mitään järkeä ja kuulkaas, te tiedätte sen itsekin”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261112-juhana-var...

"Yrittäjät sanovat liian kireäksi, ay-liike löyhäksi – Tilastojen valossa Suomen ir­ti­sa­no­mis­suo­ja on Euroopan keskitasoa"
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yrittajat-sa...

Vanhanenkin löysi Vartiaisen. Milloin hänkin loikkaa Kokoomukseen?

"Matti Vanhanen parahti radiossa: Ei hallitus voi taipua ay-liikkeen lakkojen alla – ”Erittäin vakava ennakkotapaus tulevaisuuteen”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261111-matti-vanh...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ay-liikettä pidetään "yleishyödyllisenä" yhteisönä. Onko Hallituksen lakiesitysten vastustaminen Suomessa yleishyödyllistä toimintaa, jos on, silloin Hallitus on "yleishaittaava" elin.

Aidossa parlamentarismissa opposition tehtävä on kritisoida hallituksen esityksiä mutta ehkä meillä on niin heikko oppositio, että se tarvitsee tukea ay-liikkeeltä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Viime vuosien näytöillä ay-liikkeen "yleishyödyllisyys" on lähinnä vitsi, joka ei edes naurata.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Eipä ole Hallituskaan juuri mitään hyvää saanut aikaan.

Yhteiskuntarauhan horjuttajana ja EK:n marionettitoimijana Sipilän johtama inkvisitio on näyttäytynyt.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Tuleva vihervasemmisto hallituksemme voisi alkaa ajamaan esim. irtisanomisen vaikeuttavaa lakia. Palauttaa pääomatulojen progressio, palauttaa varallisuusvero, nostaa yhteisöveroa, osinkoveroa.

Veikkaan että olisi työnantajien julistama työsulku alle kuukaudessa vaikka näistä ajettaisiin vain muutamaa muutosta.

Häkämies ja yritysjohtajat huutaisivat kuorossa: me siirretään yritykset pois suomesta ja muutetaan ite omaisuuksiemme kanssa portugaliin.

Mietis hiukan mitä yleishyödyllisyys tarkoittaa. Tietääkseni työlainsäädännöstä ja työntekijöiden oikeuksista huolehtiminen on yleishyödyllistä. Niistä hyötyy pitkällä tähtäimellä myös työnantaja.

Koittakaas raakkua jotain uutta sävelmää vaihteeks.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "palkat pysyvät linjassa tuottavuuden kanssa."

Pysyvätkö? Eli jos tuottavuus alenee, niin alenevatko palkatkin?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Suoraa tuottavuuden alenemaa ei ole teollisen historian aikana todettu. Tilauskirjojen tyhjentyessä laskennallinen tuottavuus on kyllä supistunut, kun työvoiman tarve ei suoraan jousta suhteessa kysyntään. Inflaation myötä jo palkkojen jäädyttäminen kuitenkin yleensä korjaa tätä. Lisäksi työkaluina on järjestäytyneissä yrityksissä paikallisesti sovittujen kriisilausekkeiden käyttö, sekä tietysti lomautukset, joilla voidaan alentaa työvoimakustannuksia ja pitää työntekijät saatavilla.

Käyttäjän 0407019935tml kuva
Tarja Laakso

En tiedä, ovatko palkat laskeneet kun tuottavuus alenee, taisi puheenvuoron kirjoittaja todeta, ettei vielä tuottavuus ole laskenut.

Palkat sen sijaan ovat laskeneet. Vuonna 2016 keskipalkka oli 3 368 euroa. Vuonna 2017 keskipalkka oli pudonnut 3 087 euroon. Vastaavasti mediaanipalkka vuonna 2016 oli 3 001 euroa, ja vuonna 2017 se putosi 2 816 euroon.

Miten tämä tulee vaikuttamaan valtion talouteen, jää nähtäväksi, kun verotietoja ei vielä ole vuoden 2016 jälkeiseltä ajalta.

Jatkuvasti korostetaan, kuinka Suomi vientivetoisena maana tarvitsee vientituloja. Tämä kuitenkin perustuu siihen, että vientitulot nostavat palkkoja ja siten julkishallinto saa lisää verotuloja (yhteisöverot ovat alle 10% kaikista veroista). Jonka jälkeen kansalaiset voivat kuluttaa enemmän ja näin kotimarkkinoillakin toimivat yritykset lopulta saavat osansa. Nyt kuitenkin vaikka suuryritykset takovat ennätysvoittoja, ja maksavat ennätysosinkoja omistajilleen, palkansaajat saavat entistä vähemmän tästä kokonaispotista. Tämä ei lisää verotuloja - mutta lisää mahdollisesti julkishallinnon menoja, jos palkat eivät riitä toimeentuloon, eli palkansaajille maksetaan entistä enemmän erityisesti asumistukea, mutta osittain myös toimeentulotukea. Työttömyyskorvaus ei ole ainoa valtion menoerä.
Tämä tilanne ei myöskään paranna kotimarkkinoilla toimivien yritysten tilannetta. No, osittain tietysti silloin, jos työllisyysaste nousee eli työttömiä on vähemmän, mutta edelleen jos palkat eivät lisää mahdollisuuksia kuluttaa enemmän, ei raha liiku pienyrityksille. Ja vuoden 2017 aikana siis reaaliansiot laskivat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

MT oli valmis lyömään Britannian talouden ja teollisuuden tuhonneen ay-liikkeen 1980- luvulla ja lopulta tekikin sen. Jotkut liitot olivat lakossa yli 3 vuotta.

Britannia menetti kuitenkin Labour- Ay-liike kytkyjen takia koko kukoistavan metalli ja autoteollisuutensa kilpailijoilleen.

Britanniassa palautettiin tällöin parlamentarismi asianmukaisesti sille kuuluvaan arvoon.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Onko 'valtiovalta' neuvotteluosapuoli, jos paikallisessa sopimisessa sopimuksen solmivat paikalliset henkilöstöärjestöt ja niiden piiristä paljolti asemiinsa nousseet johtoryhmäläiset, ja kaikkien yhteinen intressi on lypsää yhteiseltä 'vastapuolelta' eli ministeriöltä eli veronmaksajalta mahdollisimman suuri budjetti kellokasväen yhteisesti sopimiin kohteisiin? Monen johtohenkilön asema perustuu juurikin ay-väeltä tulleeseen nosteeseen ja jatkohyväksyntään. On myös muka 'aina heikomman puolella olevia' pääluottamusmiehiä, jotka eivät tule irtisanotuiksi enempää päihdeongelmiensa kuin epäasiallisen syrjintäkäytöksensäkään vuoksi. - Yksi tosielämän esimerkki löytyy hiljattain julkaistusta raportista, jonka esittelemässä tapauksessa viraston uusi pääjohtaja aloitti kautensa joitain vuosia sitten terhakkaasti yrittämällä tuulettaa tunkkaista ay-kuppikuntaisuutta, mutta joutui lopulta luovuttamaan ja kuoppaamaan 'kulttuurinmuutos'-projektinsa tultuaan ylivoimaisen muutosvastarinnan alla ruotuun pannuksi - ks. Kuulkaas, Juhana Vartiaisen, ilmastonmuutoksen ja korporativismin epäilijät!
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262291-k...

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Ainahan kaikki epämiellyttävät lakiesitykset ovat jonkun mielestä perustuslainvastaisia. Ja miellyttävät, mutta perustuslain vastaiset menevät heittämällä läpi. Viimeksi mainitusta esimerkkinä on laki ulkomaisten rahapeliyhtiöiden markkinointikiellosta, joka rajoittaa perustuslain vastaisesti kansalaisten ilmaisuvapautta, ja jota ei kuitenkaan säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset