Kepillä muurahaispesää Uskalla sohia!

Kaikki blogit puheenaiheesta Valtion omistajaohjauspolitiikka

Oikeistohallitus on huono esimies

Posti on 100% valtionyhtiö ja sen työntekijät ovat järjestäytyneet posti ja logistiikka-alan unioniin, PAUhun. Tai ainakin olivat, kunnes posti keksi yhtiöittää osan toiminnoistaan ja siirtää tämä sellaiseen työnantajaliittoon, joka mahdollisti sen työntekijöiden työehtosopimuksen vaihtamisen halvempaan. Tämä johti postilaisten palkkojen alenemiseen usealla eurolla tunnissa. Postin työntekijät ovat jatkuvien YT-neuvotteluiden kohteena, ja postin henkilöstöä vähennetään joka vuosi satamäärin. Juuri tulleen päätöksen mukaan posti tähtää enää vain neljän päivän toimitusvarmuuteen.

Miksi Neste on valtiolle kauppatavaraa ja Fortum ei?

Itseäni kummastuttaa valtion omistajaohjauksen hyvin poikkeava strategia liittyen valtionyhtiöihin Neste ja Fortum. Tänään jälleen Nesteen osakkeita käytettiin uuden raideliikenneyhtiön pääomitukseen siten, että valtio luovuttaa Neste Oyj:n osakkeita oman pääoman ehtoisesti enintään 107 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:lle.

Jukka Tarkan kuollut kulma: paikalliskorporativismi julkissektorilla

Valtiotieteilijä näkee ilmeisen tarkasti ay-liikkeen tekevän mitä tahtoo ja päättäneen ottaa hallituksen ohjaukseensa. "Mutta taipuuko demokratia korpokratiaksi, parlamentarismi järjestövallaksi?" hän kysyy epäillen, että ay-liike teki kohtalokkaan virheen antaessaan "luokkatietoiselle" järjestöväelle propagandistiseen tekokauhisteluun perustuvan viestin.  (ESS/Verkkouutiset) 
 

Nesteen ja Fortumin erilaiset strategiat sekä valtion omistajaohjaus

Sipilän hallituksella vaikuttaa olevan hyvin erilaiset tavoitteet energiatoimialalla toimivien Nesteen ja Fortumin osalta. Nesteen kohdalla pyritään alentamaan omistuksen määrää ja tällä viikolla myytiinkin osakkeita 861 miljoonan arvosta. Martti Asikaisen blogissa kerrotaan kuinka Lintilän mukaan valtiolla ei ole mitään erityistä syytä omistaa Nestettä.

Periaatteet ja käytäntö valtion omistajaohjauspolitiikassa

”Hallitusohjelman visio velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Pääomien käyttöä on tehostettava ja nykyistä omistusta aktivoitava. Tase töihin”.

Näin mahtipontisesti pääministeri Juha Sipilä julisti viime vuoden toukokuussa hänen hallituksensa hyväksyttyä uuden valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen (ks. linkki).  

Valtioneuvoston uhkapeliä Fortumilla

Ymmärretäänkö Suomessa, millaista kauppaa valtionenemmistöinen Fortum oikein on tekemässä? Ostaessaan E.onilta vajaat 47 prosenttia Uniperin osakkeista Fortum joutuu tekemään ostotarjouksen lopuistakin yhtiön osakkeista. Käytännössä siis Uniper on siirtymässä Fortumin omistukseen ja määräysvaltaan.

Uniper on liikevaihdoltaan valtavan suuri yhtiö. Viime vuonna sen liikevaihto oli noin 67,3 miljardia euroa, josta noin 66,5 miljardia tuli lähinnä venäläisen maakaasun myynnistä eurooppalaisille ostajille. Vuotta aiemmin välityskaupan arvo oli yli 90 miljardia.

Mitä ihmettä Posti?

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Postilta on todellakin tainnut mopo lähteä käsistä. Loviisassa asuvat isovanhempani saivat perjantain lehdet vasta maanantaina. Moni kansalainen, erityisesti maalla asuva, on viime aikoina kokenut saman. Syy ei ole postinjakajien, jotka kiireellä aikataululla ja alimiehityksellä koittavat saada työt tehtyä. Jakeluhäiriöiden syypää on Postin johto, joka tekee jatkuvasti huonoja ratkaisuja.

Tapaus Berner

Ottamatta kantaa siihen, mitä ministeri Berner on nyt keskustelun alla olevassa Finavian tapauksessa tehnyt ja jättänyt tekemättä, tapaus antaa aihetta pohtia omistajaohjauksesta vastaavien ministereiden sidonnaisuuksia yleisemminkin.

Valtion uusi omistajapolitiikka

Tanskan valtiolla on riskirahoitusyhtiö, joka sijoittaa tulevaisuuden yrityksiin. Ajatuksena on se, että valtio voi lähteä rahoittamaan ensimmäisten joukossa lupaavia kasvuyrityksiä. Suomen tapauksessa se voisi tarkoittaa vaikkapa Rovion ja Supercellin kaltaisia kultamunia.

Suomen valtio omistaa yrityksiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän kypsillä markkinoilla. Valtion tarjoama rahoitus on yleensä lainoitusta, esimerkiksi Tekesin kautta tarjottua. Annetulle pääomalle saatava tuotto on korkotuottoa ja loput tuotosta toivotaan syntyvän uusien työpaikkojen kautta.

Suomen voi myydä vain kerran

Ovatko kokemukset valtionyhtiöistä positiivisia ja yhtiöiden johtoryhmien palkat linjassa yritysten toiminnallisen tuloksen kanssa? Ovatko valtionyhtiöiden johtoryhmien palkkiot ja bonukset seuranneet ajanmukaista kuvaa talouskehityksestämme? Eivät niin.

Minkä vuoksi sitten luoda lisää sellaista, jota halutaan muutenkin purkaa? Ministereiden mukaan yhtiöittäminen lisäisi avoimuutta ja houkuttelisi paikalle myös yksityistä rahaa, mutta onko asia tosiaan näin ja haluammeko me yksityistä rahaa infrastruktuurimme rahoitukseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä