Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!
Suomessa on ainakin satoja tuhansia köyhiä, laskentatavasta riippuen jopa miljoona. Asunnottomien lukukin on kymmenissä tuhansissa. Kaikilla ei tietenkään henkisistä ja fyysisistä voimavaroista johtuen ole mahdollisuuttakaan vaurastumiseen. Tämä pitäisi aina muistaa kun näistä asioista puhutaan.
Talousarvio 2019: Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin
Usein mietin niitä ääniä, jotka jäävät valtuustosalissa kuulematta. Yritin nostaa niitä esiin talousarvion lähetekeskustelussa Helsingin valtuustossa 11.4.2018. Tässä puheeni:
“Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut ja kuulijat,
Eduskunnan kehysriihen keskustelussa perussuomalainen kansanedustaja kyselee kansalaisuuden tiukentamisesta! Kansanedustajan päähuoli on se, kuinka estää turvapaikanhakijoita saamasta kansalaisuuden. Eikä tämä perussuomalainen kansanedustaja ollut ainut, joka kantoi huolta ainostaan turvapaikanhakijoista.
Eikö löytynyt mitään muuta kritisoitavaa? Onko tämä perussuomalaisten tapa pitää huolta Suomen taloudesta ja suomalaisista? Eikö ehditty lukea hallituksen päätöksiä? Kai pystytte parempaan.
Työttömyysturvan ns. ”aktiivimallin” sato oli Lapissa karua luettavaa. Mitä syrjäisempi oli kunta, sen suurempi oli niiden osuus, jotka eivät voineet aktiivisuusehtoa täyttää. Nyt hallituksessa pähkäillään, tulisiko TE-keskuksen resursseja lisätä tai esimerkiksi kelpuuttaa vapaaehtoistyö aktiivisuusehdot täyttäväksi työksi. Köyhän miehen Leppäsenä uskon kuitenkin, että paras aktivoija olisi kunta, mikäli aktiivimallia ei peruta.
Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat ”täydellisesti kilpaillut”. ”Täydellisesti kilpailtu” on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan.
Viime vuosina ja viimeksi tänään on saanut kuulla, miten Ruotsin taloudella muka menee niin hyvin ja usein verrataan Suomeen. Tänään taas julkaistiin teollisuuden uusien tilausten indeksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen paras kuukausi teollisuuden tilauksille oli maaliskuu 2007 ja huonoin heinäkuu 2014. 2014 tilaukset olivat yhtä huonossa jamassa kuin finanssikriisin pahimpina kuukausina. Edelleen ollaan tilausmäärissä kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta, puhumattakaan, että olisi tapahtunut jotain teollistaloudellista kasvua. Uusin indeksin lukema on 104,1.
Vuoden vaihtuessa alkavat myös samat itkuvirret kuin edellisinä vuosina, talous on kuralla, veroja pitää korottaa muttei saa leikata mistään, mutta jos leikataan, niin kyläkouluista on hyvä aloittaa, koska tuleehan siitä mukamas jotakin säästöä. Sitten, kun sitä tarkastellaan pintaa syvemmältä, huomataankin ettei siitä sitten tullutkaan säästöä, kun ne oppilaat pitää siirtää jonnekin muualle korvaaviin tiloihin, uusia koulujakin on hyvä rakentaa arkkitehtien hienojen piirustuksien mukaisesti vain voidaksemme huomata, ettei teorian toimivuus ole sama asia kuin käytäntö.
Näen epäkohdan ja sisäisen kritiikin aiheen meissä Perussuomalaisissa. Otan asian puheeksi reippaasti ennen vaaleja, jotta asia saadaan korjattua ja puheenvuoroani ei vahingossakaan saada käytettyä puoluettamme vastaan.
Meille suomalaisille Täällä Pohjan Tähden Alla trilogiasta on syntynyt oikeudenmukaisen yhteiskunnan tavoittelun oppikirja.
Ilman muuta sen sanomassa onkin pointtinsa: räätäli Halme marssi pitkin Pentinkulman raittia kovan työn tekemisen kannattavuuden ja siitä palkitsemisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Aivan oikeutetusti.
Jokainen tarinan henkilö ikonisesta Koskelan Jussista kylän onnettomimpaan persoonaan ymmärsivät, että työtä on tehtävä ja jokaisen on hoidettava osansa. Työn tekeminen oli jo sinällään arvo ja kunnia-asia.
Harmillista, kun ei ehtinyt seuraamaan keskiviikon 21.3. eduskuntakeskustelua, tuolloin nimittäin eduskunnassa pohdittiin Suomen aluekehitystä ja maaseutupolitiikkaa. Iltalehti kuitenkin tiedotti asiasta (linkki 1 alhaalla). Viime syksynä itsekin ehdotin blogissa Suomeen Maareformi II:sta (linkki 2).
Tuleva maakuntamalli tähtää ilmeisesti tähän samaan eli maaseudun elävöittämisen ja siksi maakuntia tulee niin paljon vaikka monien mielestä vähemmälläkin selvittäisiin.
Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri, valtio-opin pääaineopiskelija. Pyrin täällä käsittelemään ajankohtaisia ja yleisiä poliittisia kysymyksiä analyyttisesti. Tervetuloa keskustelemaan!