Keskusta http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132371/all Tue, 13 Feb 2018 20:01:03 +0200 fi Miksi Keskusta halusi kaataa perhevapaauudistuksen? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250903-miksi <p>Ei tarvitse paljon mielikuvitusta käyttää, miksi perhevapaauudistuksen Keskusta kaatoi. Ylen allaolevasta linkistä löytyy kaksi karttaa, jotka asian selvittävät.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10071431" title="https://yle.fi/uutiset/3-10071431">https://yle.fi/uutiset/3-10071431</a></p><p>Ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi Annika Saarikko asiassa toimi &quot;juoksupoikana&quot;?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei tarvitse paljon mielikuvitusta käyttää, miksi perhevapaauudistuksen Keskusta kaatoi. Ylen allaolevasta linkistä löytyy kaksi karttaa, jotka asian selvittävät.

https://yle.fi/uutiset/3-10071431

Ei tarvitse myöskään ihmetellä, miksi Annika Saarikko asiassa toimi "juoksupoikana"?

 

]]>
96 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250903-miksi#comments hallitus Keskusta Perhevapaauudistus Tue, 13 Feb 2018 18:01:03 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250903-miksi
Kokoomuksen pelin paikka? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250838-kokoomuksen-pelin-paikka <p>Kotkalainen Keskustan kaupunginvaltuutettu Vesa Levonen esitti blogissaan eilen, että Juha Sipilän tulisi tehdä miehen työ, ja hajottaa&nbsp; hallitus.</p><p><a href="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250793-juha-sipila-tee-miehentyo-pelasta-keskusta-karsimykselta-ja-hajota-hallitus" title="http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250793-juha-sipila-tee-miehentyo-pelasta-keskusta-karsimykselta-ja-hajota-hallitus">http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250793-juha-sipila-tee-miehe...</a></p><p>Jos näin tapahtuisi, todennäköisesti Suomessa pidettäisiin ennenaikaiset vaalit jo ennen Keskustan Sotkamon puoluekokousta. Miksi ihmeessä Sipilä näin tekisi? Keskustan kannatus laahaa ja lisäksi Paavo Väyrynen hämmentää Keskustan kannattajia toimillaan. Tuloksena olisi todennäköisesti Keskustalle katastrofaalinen vaalitulos. Keskusta voisi vaaleissa jopa hajota.&nbsp; Hallituksen päätavoitteet jäisivät kaikki kesken ja Keskustan suuri haave maakuntahallinnosta romuttuisi lopullisesti. Siksi uusi perhevapaalakikaan ei hallitusta kaada.</p><p>Sinisetkin voisivat kaataa hallituksen. Miksi he eivät sitä sitten tee? Sinisille riittää heidän ministerinpaikkansa. Ennenaikaisiin vaaleihin he eivät halua missään tapauksessa nyt. Kannatuskin on mitä on.</p><p>Pelin paikka on kokoomuksella. Kokoomus voisi halutessaan myös kaataa hallituksen kävelemällä vain siitä ulos. Seurauksena olisi silloinkin ennenaikaiset vaalit. Kokoomukselle lähtökohdat ovat kuitenkin&nbsp; aivan toiset. Kokoomus on gallupien kärjessä. Mutta miksi kokoomuskaan ei hallitusta kaada? Silläkin on paljon pelissä. Sote valinnanvapauksineen! Kokoomuksella on myös mahdollisuus Keskustan ja Sinisten hämmennyksen takia ajaa hallituksessa menestyksellisesti muita omia tavoitteitaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotkalainen Keskustan kaupunginvaltuutettu Vesa Levonen esitti blogissaan eilen, että Juha Sipilän tulisi tehdä miehen työ, ja hajottaa  hallitus.

http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250793-juha-sipila-tee-miehentyo-pelasta-keskusta-karsimykselta-ja-hajota-hallitus

Jos näin tapahtuisi, todennäköisesti Suomessa pidettäisiin ennenaikaiset vaalit jo ennen Keskustan Sotkamon puoluekokousta. Miksi ihmeessä Sipilä näin tekisi? Keskustan kannatus laahaa ja lisäksi Paavo Väyrynen hämmentää Keskustan kannattajia toimillaan. Tuloksena olisi todennäköisesti Keskustalle katastrofaalinen vaalitulos. Keskusta voisi vaaleissa jopa hajota.  Hallituksen päätavoitteet jäisivät kaikki kesken ja Keskustan suuri haave maakuntahallinnosta romuttuisi lopullisesti. Siksi uusi perhevapaalakikaan ei hallitusta kaada.

Sinisetkin voisivat kaataa hallituksen. Miksi he eivät sitä sitten tee? Sinisille riittää heidän ministerinpaikkansa. Ennenaikaisiin vaaleihin he eivät halua missään tapauksessa nyt. Kannatuskin on mitä on.

Pelin paikka on kokoomuksella. Kokoomus voisi halutessaan myös kaataa hallituksen kävelemällä vain siitä ulos. Seurauksena olisi silloinkin ennenaikaiset vaalit. Kokoomukselle lähtökohdat ovat kuitenkin  aivan toiset. Kokoomus on gallupien kärjessä. Mutta miksi kokoomuskaan ei hallitusta kaada? Silläkin on paljon pelissä. Sote valinnanvapauksineen! Kokoomuksella on myös mahdollisuus Keskustan ja Sinisten hämmennyksen takia ajaa hallituksessa menestyksellisesti muita omia tavoitteitaan.

]]>
42 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250838-kokoomuksen-pelin-paikka#comments Ennenaikaiset vaalit Keskusta Kokoomus Sipilän hallitus Mon, 12 Feb 2018 10:31:09 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250838-kokoomuksen-pelin-paikka
Väyrynen splittaa tai kokoaa keskustan http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250834-vayrynen-splittaa-tai-eheyttaa-keskustan <p>Keskustan nykyjohto on etääntynyt niin kauas puolueen alkiolaisesta aatesisällöstä, että voidaan kysyä, onko Suomessa keskustapuoluetta lainkaan. Aatteellista tyhjiötä tilkitään monenlaisilla viritelmillä, joista yksi on Paavo Väyrysen kansalaispuolue.</p><p>Väyrynen on eräänlainen väsymätön kone. Välittömästi presidentinvaalin jälkeen hän ilmoitti asettavansa tähtäimekseen eduskuntavaalit ja pyrkivänsä pudottautumaan Brysselistä paikallisen parlamenttimme parketille. Sittemmin saimme ilmoituksen, että hän tavoittelee myös keskustan puheenjohtajan tehtävää. &ndash; Hyvä, että aikaa ja energiaa riittää.</p><p>Olen samaa mieltä Väyrysen kanssa siitä, että <a href="https://www.paavovayrynen.fi/2018/02/09/keskustan-johto-pelkaa-keskustelua/">keskusta ja istuva pääministeri välttelevät puolueen linjaa koskevaa keskustelua</a> pyrkimällä torppaamaan hänen tavoitteensa haastaa keskustan johtajatroikka. Samoin tuen Kari Uotia hänen <a href="https://www.paavovayrynen.fi/wp-content/uploads/2018/02/Oikeudellisesta-asiantuntijalausunnosta-Suomen-Keskusta-rp_lle.pdf">arviossaan</a>, että keskustan johto ja sen käyttämät asiantuntijat ovat vetäneet Väyrysen vaalikelpoisuutta koskevat kielteiset lainluentansa päämäärä-, intressi- ja tarkoitushakuisesti omista tavoitteistaan suitsia kunniapuheenjohtajaa.</p><p>Koska kepu on seilannut viime vuodet vierailla vesillä EU-johteisen, internationalistisen ja federalistisen politikoinnin edistämiseksi, sitä ei voida enää erottaa kokoomuksesta. Aatteellista keskustelua päämääristä ja arvoista tarvittaisiin. Väyrynen voisi tervehdyttää tilannetta jatkamalla presidentinvaaleissa aloittamaansa haastamista puolueen sisällä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU-federalismi yltää sisäpolitiikkaan ja eristää kriitikoita</strong></p><p>Kympin kysymys on, miten käy, jos Väyrynen etenee puheenjohtajaehdokkaaksi ja puheenjohtajaksi. En ihmettelisi, vaikka hänen kansanvaltaisuutta henkivä hankkeensa haudattaisiin kaksien rattaiden vuoksi. Pysäytettiinhän hänen ajamansa euroalueen kansanäänestyskin valiokuntakäsittelyssä muotoseikkoihin, ja siten vedettiin matto alta EU:n legitimoimalta kansanäänestysinstituutiolta.</p><p>Tapaus antoi näyttöä demokratiajulistusten kaksinaismoralistisuudesta ja siitä, mihin vallan katakombeissa ollaan valmiita, kunhan liittovaltiopolitiikkaa uhkaavat hankkeet saadaan ammuttuiksi alas. Tästä kertoo myös päätyminen yhdistysjuridiseen pykäläkoreografiaan, jolla koetetaan nyt kiertää puoluetoiminnalle elintärkeä kansanvallan henki.</p><p>Täyttääkseen keskustan säännöissä mainitut vaalikelpoisuusehdot kirjaimellisesti Väyrynen voisi erota kansalaispuolueesta tilapäisesti. Tultuaan mahdollisesti erotetuksi kepusta hän voisi liittyä siihen takaisin puheenjohtajavaalia varten sekä päättää jatkotekemisistään vaalin perustella.</p><p>Itse uskon, että Väyrysellä on sen verran vahva kannatus keskustan agraari- ja konservatiivipiireissä, että hän voisi lyödä puheenjohtajavaalissa pääministeri Sipilän, jonka vetämänä keskustan kannatus on vajonnut 15 prosentin tuntumaan.</p><p>Väyrysen taktiikka on hänelle tyypilliseen tapaan kypsä. Hän on pedannut alleen vain itselleen edullisia tai minimihaitat tarjoavia vaihtoehtoja. Koska varakorttikin pilkottaa Väyrysen hihassa ja hän on ilmoittanut jatkavansa kansalaispuolueessa, mikäli mandaattia keskustasta ei irtoa, on keskustan nykyjohdolle tarjolla pelkästään tappiollisia tai uhkaavia vaihtoehtoja.</p><p>Voittaessaan Väyrynen kaappaa vallan puolueensa konservatiivis-krittiselle siivelle, mutta hävitessään hän vie osan kannatuksesta kansalaispuolueeseen. Väyrysen voitto voisi olla keskustaa eheyttävä, kun kansalaispuolue käytännössä poistuisi markkinoilta.</p><p>Tappiotilanteessa Väyrynen voi <a href="https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/muutosilmoitus/osakkeet/osakkeidensplittaus.html">splitata</a> keskustan kahtia, jolloin Sipilällä on samanlainen hätä kädessä kuin mastot ja purjeet omasta laivastaan polttaneella ja pohjaan pulahtaneella Timo Soinilla. Puolueiden jakautuminen hallituksen tukijoihin ja sisäiseen oppositioon on pahin mahdollinen epäluottamuslause hallituksen politiikalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Luonnon kosto keskustalle?</strong></p><p>Toimittaja Lauri Nurmi todisteli tunnetusti <a href="https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/aamulehden-lauri-nurmi-sai-suomen-merkittavimman-journalistipalkinnon-vuoden-kovimmasta-skuupista-uutinen-piti-tappaa-keinolla-milla-hyvansa-200505224/">skuupissaan</a> ja sitä seurannessa kirjassaan <em>Perussuomalaisten hajoamisen historia</em> (2017), että kokoomuksella ja kepulla oli keskeinen rooli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän halkaisemisessa kahtia.</p><p>Perussuomalaisten uuden johdon syytteleminen &rdquo;erilaisesta arvopohjasta&rdquo; oli kesäisen hallitusteatterin kupletissa pelkkä savuverho ja veruke. Todellinen motiivi oli EU:n liittovaltiopolitiikasta kotoisin oleva pyrkimys savustaa hangoittelijat ja soraäänet sivuun jäsenmaiden hallituksista. Kokoomuksen ja kepun kotoisena tavoitteena taas oli yritys kiilata perussuomalaiset pois vallasta omaksi edukseen.</p><p>Kuten tunnettua, kokoomus keräsi tässä taktikoinnissa voiton, minkä merkiksi se sai myös eduskunnan puhemiehen paikan. Ja onhan elämä paljon helpompaa, jos ei ole vastustajia. Kansan ja historian tarjoama maailmansisäinen tuomio tulee myöhemmin. Mutta keskustaa voi jo nyt odottaa luonnon kosto, mikäli Väyrynen tulee repineeksi puolueen rivit halki.</p><p>On mielenkiintoista havaita ja todistaa, kuinka keskustan nykyjohto väyrystelee Väyrystä vastaan. Itse uskon, että Väyrynen putoaa joka tapauksessa jaloilleen ja saa olla tulokseen tyytyväinen kuin korvan takaa rapsutettu kissa.</p><p>Väyrysen EU-jäsenyydelle jo alun perin tarjoama vaihtoehto &ndash; Pohjolan yhteisö &ndash; ei ole välttämättä mikään poliittisen historian kuriositeetti vaan tulevaisuuden vaihtoehto, kun EU ja sen rahaunioni alkavat natista liitoksistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan nykyjohto on etääntynyt niin kauas puolueen alkiolaisesta aatesisällöstä, että voidaan kysyä, onko Suomessa keskustapuoluetta lainkaan. Aatteellista tyhjiötä tilkitään monenlaisilla viritelmillä, joista yksi on Paavo Väyrysen kansalaispuolue.

Väyrynen on eräänlainen väsymätön kone. Välittömästi presidentinvaalin jälkeen hän ilmoitti asettavansa tähtäimekseen eduskuntavaalit ja pyrkivänsä pudottautumaan Brysselistä paikallisen parlamenttimme parketille. Sittemmin saimme ilmoituksen, että hän tavoittelee myös keskustan puheenjohtajan tehtävää. – Hyvä, että aikaa ja energiaa riittää.

Olen samaa mieltä Väyrysen kanssa siitä, että keskusta ja istuva pääministeri välttelevät puolueen linjaa koskevaa keskustelua pyrkimällä torppaamaan hänen tavoitteensa haastaa keskustan johtajatroikka. Samoin tuen Kari Uotia hänen arviossaan, että keskustan johto ja sen käyttämät asiantuntijat ovat vetäneet Väyrysen vaalikelpoisuutta koskevat kielteiset lainluentansa päämäärä-, intressi- ja tarkoitushakuisesti omista tavoitteistaan suitsia kunniapuheenjohtajaa.

Koska kepu on seilannut viime vuodet vierailla vesillä EU-johteisen, internationalistisen ja federalistisen politikoinnin edistämiseksi, sitä ei voida enää erottaa kokoomuksesta. Aatteellista keskustelua päämääristä ja arvoista tarvittaisiin. Väyrynen voisi tervehdyttää tilannetta jatkamalla presidentinvaaleissa aloittamaansa haastamista puolueen sisällä.

 

EU-federalismi yltää sisäpolitiikkaan ja eristää kriitikoita

Kympin kysymys on, miten käy, jos Väyrynen etenee puheenjohtajaehdokkaaksi ja puheenjohtajaksi. En ihmettelisi, vaikka hänen kansanvaltaisuutta henkivä hankkeensa haudattaisiin kaksien rattaiden vuoksi. Pysäytettiinhän hänen ajamansa euroalueen kansanäänestyskin valiokuntakäsittelyssä muotoseikkoihin, ja siten vedettiin matto alta EU:n legitimoimalta kansanäänestysinstituutiolta.

Tapaus antoi näyttöä demokratiajulistusten kaksinaismoralistisuudesta ja siitä, mihin vallan katakombeissa ollaan valmiita, kunhan liittovaltiopolitiikkaa uhkaavat hankkeet saadaan ammuttuiksi alas. Tästä kertoo myös päätyminen yhdistysjuridiseen pykäläkoreografiaan, jolla koetetaan nyt kiertää puoluetoiminnalle elintärkeä kansanvallan henki.

Täyttääkseen keskustan säännöissä mainitut vaalikelpoisuusehdot kirjaimellisesti Väyrynen voisi erota kansalaispuolueesta tilapäisesti. Tultuaan mahdollisesti erotetuksi kepusta hän voisi liittyä siihen takaisin puheenjohtajavaalia varten sekä päättää jatkotekemisistään vaalin perustella.

Itse uskon, että Väyrysellä on sen verran vahva kannatus keskustan agraari- ja konservatiivipiireissä, että hän voisi lyödä puheenjohtajavaalissa pääministeri Sipilän, jonka vetämänä keskustan kannatus on vajonnut 15 prosentin tuntumaan.

Väyrysen taktiikka on hänelle tyypilliseen tapaan kypsä. Hän on pedannut alleen vain itselleen edullisia tai minimihaitat tarjoavia vaihtoehtoja. Koska varakorttikin pilkottaa Väyrysen hihassa ja hän on ilmoittanut jatkavansa kansalaispuolueessa, mikäli mandaattia keskustasta ei irtoa, on keskustan nykyjohdolle tarjolla pelkästään tappiollisia tai uhkaavia vaihtoehtoja.

Voittaessaan Väyrynen kaappaa vallan puolueensa konservatiivis-krittiselle siivelle, mutta hävitessään hän vie osan kannatuksesta kansalaispuolueeseen. Väyrysen voitto voisi olla keskustaa eheyttävä, kun kansalaispuolue käytännössä poistuisi markkinoilta.

Tappiotilanteessa Väyrynen voi splitata keskustan kahtia, jolloin Sipilällä on samanlainen hätä kädessä kuin mastot ja purjeet omasta laivastaan polttaneella ja pohjaan pulahtaneella Timo Soinilla. Puolueiden jakautuminen hallituksen tukijoihin ja sisäiseen oppositioon on pahin mahdollinen epäluottamuslause hallituksen politiikalle.

 

Luonnon kosto keskustalle?

Toimittaja Lauri Nurmi todisteli tunnetusti skuupissaan ja sitä seurannessa kirjassaan Perussuomalaisten hajoamisen historia (2017), että kokoomuksella ja kepulla oli keskeinen rooli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän halkaisemisessa kahtia.

Perussuomalaisten uuden johdon syytteleminen ”erilaisesta arvopohjasta” oli kesäisen hallitusteatterin kupletissa pelkkä savuverho ja veruke. Todellinen motiivi oli EU:n liittovaltiopolitiikasta kotoisin oleva pyrkimys savustaa hangoittelijat ja soraäänet sivuun jäsenmaiden hallituksista. Kokoomuksen ja kepun kotoisena tavoitteena taas oli yritys kiilata perussuomalaiset pois vallasta omaksi edukseen.

Kuten tunnettua, kokoomus keräsi tässä taktikoinnissa voiton, minkä merkiksi se sai myös eduskunnan puhemiehen paikan. Ja onhan elämä paljon helpompaa, jos ei ole vastustajia. Kansan ja historian tarjoama maailmansisäinen tuomio tulee myöhemmin. Mutta keskustaa voi jo nyt odottaa luonnon kosto, mikäli Väyrynen tulee repineeksi puolueen rivit halki.

On mielenkiintoista havaita ja todistaa, kuinka keskustan nykyjohto väyrystelee Väyrystä vastaan. Itse uskon, että Väyrynen putoaa joka tapauksessa jaloilleen ja saa olla tulokseen tyytyväinen kuin korvan takaa rapsutettu kissa.

Väyrysen EU-jäsenyydelle jo alun perin tarjoama vaihtoehto – Pohjolan yhteisö – ei ole välttämättä mikään poliittisen historian kuriositeetti vaan tulevaisuuden vaihtoehto, kun EU ja sen rahaunioni alkavat natista liitoksistaan.

]]>
11 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250834-vayrynen-splittaa-tai-eheyttaa-keskustan#comments EU-liittovaltio Federalismi Keskusta Mon, 12 Feb 2018 09:37:35 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250834-vayrynen-splittaa-tai-eheyttaa-keskustan
Paperijoutsen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250794-paperijoutsen <p>Luottamushenkilöt saavat kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Pari viikkoa sitten tuli kutsu Lohjan keskustalaisten järjestämään tilaisuuteen. Ohjelmassa oli esityksiä innovaatiosta, yrittämisestä, taloudesta, ym. Yksi tilaisuuden pääpuhujista oli elinkeinoministeri Mika Lintilä.</p><p>Aihe oli kiinnostava ja tilaisuus oli sopivasti kahden työvelvollisuuden välissä. Myönnän kuitenkin, että ilman muuta, oli vaikea lähteä mukaan. Lähdin silti ja tein oikein koska tilaisuudessa puhuttiin tärkeistä asioista.&nbsp;</p><p>Eri näkökulmista puhuttiin maan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta, tulevaisuuden näkymistä ja yhdestä uudesta lohjalaisesta järjestöstä, jonka tarkoituksena on kannustaa lohjalaisia innovoimaan ja yrittämään. Paikalla oli myös yksi uusi yrittäjä esittelemässä yrityksensä.</p><p>Tilaisuudesta jäi myös kaunis muisto. Parin tuolin päässä, josta itse istuin oli mies yksin. Tiedätte mitä tarkoitan, kun joku istuu ja haluaa olla rauhassa yksin.&nbsp;</p><p>Tämä mies teki omilla kätösillä paperista jotakin. Katsoin välillä mitä ja miten hän teki sen. Kun työnsä oli valmis, hän ojensi origamityönsä minulle. Kysyin siinä epäuskoisena, että onko minulle? Vastauksensa oli kyllä. Nyt olen iloinen paperijoutsenen omistaja. Kiitos sen antajalle!</p><p>Paperijoutsen on kaunis, yhtä kaunis kuin ajatus toiselle, tuntemattomallekin ihmiselle, ilon antamisesta. Ennakkoluulot ovat joskus vain jarruja, hidasteita kanssakäymisessä. Kuvittele nyt jos osallistuisimme eri puolueiden tapahtumiin ennakkoluulottomasti. Ehkä oppisimme jotakin uutta. Minä opin. Kiitos siis Lohjan keskustalaisille tilaisuudesta ja kutsusta!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luottamushenkilöt saavat kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Pari viikkoa sitten tuli kutsu Lohjan keskustalaisten järjestämään tilaisuuteen. Ohjelmassa oli esityksiä innovaatiosta, yrittämisestä, taloudesta, ym. Yksi tilaisuuden pääpuhujista oli elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Aihe oli kiinnostava ja tilaisuus oli sopivasti kahden työvelvollisuuden välissä. Myönnän kuitenkin, että ilman muuta, oli vaikea lähteä mukaan. Lähdin silti ja tein oikein koska tilaisuudessa puhuttiin tärkeistä asioista. 

Eri näkökulmista puhuttiin maan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta, tulevaisuuden näkymistä ja yhdestä uudesta lohjalaisesta järjestöstä, jonka tarkoituksena on kannustaa lohjalaisia innovoimaan ja yrittämään. Paikalla oli myös yksi uusi yrittäjä esittelemässä yrityksensä.

Tilaisuudesta jäi myös kaunis muisto. Parin tuolin päässä, josta itse istuin oli mies yksin. Tiedätte mitä tarkoitan, kun joku istuu ja haluaa olla rauhassa yksin. 

Tämä mies teki omilla kätösillä paperista jotakin. Katsoin välillä mitä ja miten hän teki sen. Kun työnsä oli valmis, hän ojensi origamityönsä minulle. Kysyin siinä epäuskoisena, että onko minulle? Vastauksensa oli kyllä. Nyt olen iloinen paperijoutsenen omistaja. Kiitos sen antajalle!

Paperijoutsen on kaunis, yhtä kaunis kuin ajatus toiselle, tuntemattomallekin ihmiselle, ilon antamisesta. Ennakkoluulot ovat joskus vain jarruja, hidasteita kanssakäymisessä. Kuvittele nyt jos osallistuisimme eri puolueiden tapahtumiin ennakkoluulottomasti. Ehkä oppisimme jotakin uutta. Minä opin. Kiitos siis Lohjan keskustalaisille tilaisuudesta ja kutsusta!

]]>
6 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250794-paperijoutsen#comments Innovaatio Keskusta Lohja Yrittäminen Sun, 11 Feb 2018 11:00:18 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250794-paperijoutsen
Maakuntaitsehallinto Keskustan valtapyrkimysten ehdoilla ! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250771-maakuntaitsehallinto-keskustan-valtapyrkimysten-ehdoilla <p>Suomessa puhutaan maakuntaitsehallinnosta ja hallitus kertoo maakuntavaaleista, jotka ovat lokakuussa. Kuinka tälläinen on mahdollista, kun lainsäädäntöä ei ole edes olemassakaan?</p><p>Kansalaisten demokraattista oikeutta loukkaa se, että lyhyt valmistautumisaika estää kansalaisille mahdollisuuden muodostaa maakunnallisia ryhmittymiä. Ministeri Vehviläinen kertoi juuri MTV:ssa, että</p><p>- hänen tiedossa on puolueiden valmistautuminen maakuntavaaleihin.</p><p>Demokratia ei ole pelkästää puolueorganisaatioita, vaan se on kansalaisten oikeutta ja mahdollisuuta vaikuttaa suoraan ilma puoluesidonnaisuuksia.</p><p>Maakuntaitsehallinto tulee muuttamaan ja mullistamaan koko kunnallisen itsehallinnon ja se antaa mahdollisuuden alueiden ryhmittymien synnylle.</p><p>Sipilän hallitus pyrkii estämään tämän ja haluaa pitää Suomen keskustalla etulyönnin maakuntaitsehallintoon järjestämällä vaalit ennätysajalla.</p><p>Mikäli laki menee Keskusta aikataulun mukaisesti läpi tulee tämä puolue kaappaamaan koko maakunnalisen itsehallinnon omakseen vaikka sen kannatus ei olisi kuin 14%:a eli romahtanut kannatus valtakunnallisesti.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa puhutaan maakuntaitsehallinnosta ja hallitus kertoo maakuntavaaleista, jotka ovat lokakuussa. Kuinka tälläinen on mahdollista, kun lainsäädäntöä ei ole edes olemassakaan?

Kansalaisten demokraattista oikeutta loukkaa se, että lyhyt valmistautumisaika estää kansalaisille mahdollisuuden muodostaa maakunnallisia ryhmittymiä. Ministeri Vehviläinen kertoi juuri MTV:ssa, että

- hänen tiedossa on puolueiden valmistautuminen maakuntavaaleihin.

Demokratia ei ole pelkästää puolueorganisaatioita, vaan se on kansalaisten oikeutta ja mahdollisuuta vaikuttaa suoraan ilma puoluesidonnaisuuksia.

Maakuntaitsehallinto tulee muuttamaan ja mullistamaan koko kunnallisen itsehallinnon ja se antaa mahdollisuuden alueiden ryhmittymien synnylle.

Sipilän hallitus pyrkii estämään tämän ja haluaa pitää Suomen keskustalla etulyönnin maakuntaitsehallintoon järjestämällä vaalit ennätysajalla.

Mikäli laki menee Keskusta aikataulun mukaisesti läpi tulee tämä puolue kaappaamaan koko maakunnalisen itsehallinnon omakseen vaikka sen kannatus ei olisi kuin 14%:a eli romahtanut kannatus valtakunnallisesti.

 

]]>
7 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250771-maakuntaitsehallinto-keskustan-valtapyrkimysten-ehdoilla#comments Keskusta Maakuntahallinto Sat, 10 Feb 2018 17:36:00 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250771-maakuntaitsehallinto-keskustan-valtapyrkimysten-ehdoilla
Väyrysen ja Sipilän riita muuttui hetki sitten sodaksi http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250710-vayrysen-ja-sipilan-riita-muuttui-hetki-sitten-sodaksi <p>Riita Paavo Väyrysen ja keskustan (lue: puheenjohtaja Juha Sipilän) välillä on mennyt rajuudessaan aivan uudelle tasolle.</p><p><a href="http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=cce4a768-b9cd-4072-9d68-38911a1d1ac3">Sipilän keskusta toi eilen julkisuuteen lausunnon</a>, jonka olivat kirjoittaneet <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Halila">siviilioikeuden professori Heikki Halila</a> ja korkean profiilin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Tarasti">selvitystöistään tunnettu ministeri Lauri Tarasti</a>.</p><p>Lausunnon ydin on kaksikon tulkinta keskustan säännöistä: Puheenjohtajaksi ei voida nykyisten sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen.</p><p>Näin keskustan kunniapuheenjohtaja, oman kansalaispuolueen perustanut Paavo Väyrynen ei olisi vaalikelpoinen puheenjohtajavaalissa Sotkamon puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.</p><p>Hetki sitten tuli Väyrysen vastaisku. <a href="http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250704-keskustan-johto-pelkaa-keskustelua">Hän nojaa </a>asiantuntijoista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Uoti">oikeustieteen tohtori Kari Uotiin</a>, jonka moni muistaa 1980- ja 1990-lukujen ei niin tarunhohtoisista tekemisistä, joista seurasi hämmentävä oikeusvyyhti.</p><p><a href="https://www.paavovayrynen.fi/wp-content/uploads/2018/02/Oikeudellisesta-asiantuntijalausunnosta-Suomen-Keskusta-rp_lle.pdf">Uotin kirjoittamassa vastineessa&nbsp;</a>arvostellaan jyrkästi Halilan ja Tarastin tulkintaa keskustan säännöistä. Hänen tulkintansa mukaan Paavo Väyrynen voitaisiin valita keskustan puheenjohtajaksi.</p><p>Uoti kirjoittaa myös seuraavasti viitaten Halilan ja Tarastin näkemykseen: &rdquo;Mikäli keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti, seuraa siitä mahdollisuus riitauttaa relevantit puoluekokouksen päätökset ja saattaa asia Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi&rdquo;.</p><p>Nyt Väyrysen ja Sipilän välisessä riidassa puhutaan isoilla kirjaimilla. Se on sotaa.</p> Riita Paavo Väyrysen ja keskustan (lue: puheenjohtaja Juha Sipilän) välillä on mennyt rajuudessaan aivan uudelle tasolle.

Sipilän keskusta toi eilen julkisuuteen lausunnon, jonka olivat kirjoittaneet siviilioikeuden professori Heikki Halila ja korkean profiilin selvitystöistään tunnettu ministeri Lauri Tarasti.

Lausunnon ydin on kaksikon tulkinta keskustan säännöistä: Puheenjohtajaksi ei voida nykyisten sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen.

Näin keskustan kunniapuheenjohtaja, oman kansalaispuolueen perustanut Paavo Väyrynen ei olisi vaalikelpoinen puheenjohtajavaalissa Sotkamon puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

Hetki sitten tuli Väyrysen vastaisku. Hän nojaa asiantuntijoista oikeustieteen tohtori Kari Uotiin, jonka moni muistaa 1980- ja 1990-lukujen ei niin tarunhohtoisista tekemisistä, joista seurasi hämmentävä oikeusvyyhti.

Uotin kirjoittamassa vastineessa arvostellaan jyrkästi Halilan ja Tarastin tulkintaa keskustan säännöistä. Hänen tulkintansa mukaan Paavo Väyrynen voitaisiin valita keskustan puheenjohtajaksi.

Uoti kirjoittaa myös seuraavasti viitaten Halilan ja Tarastin näkemykseen: ”Mikäli keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti, seuraa siitä mahdollisuus riitauttaa relevantit puoluekokouksen päätökset ja saattaa asia Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi”.

Nyt Väyrysen ja Sipilän välisessä riidassa puhutaan isoilla kirjaimilla. Se on sotaa.

]]>
117 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250710-vayrysen-ja-sipilan-riita-muuttui-hetki-sitten-sodaksi#comments Kotimaa Juha Sipilä Keskusta Paavo Väyrynen Fri, 09 Feb 2018 12:10:07 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250710-vayrysen-ja-sipilan-riita-muuttui-hetki-sitten-sodaksi
Väyrysen maine rehabilitoidaan ! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250671-vayrysen-maine-rehabilitoidaan <p>Keskusta on aikanaan valinnut Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtajaksi, joka on näin maalaisjärjellä ajateltuna ikuinen titteli.&nbsp; En ole kuullut tapausta, että kunniapuheenjohtaja olisi erotettu.</p><p>Mikäli Väyrynen erotetaan puolueesta mieltää kansa hänet kuitenkin kunniapuheenjohtajaksi. Paavo on aina Keskustan kunniapuheenjohtaja teki puolue mitä tahansa.</p><p>Mielenkiintoinen kysymys on sitten se meneekö erotuksen myötä Väyryseltä myöskin kunnia ja voiko käydä niin, että tulevat keskustasukupolvet palauttavat Väyrysen maineen eli hänet rehabilitoidaan.</p><p>Väyrysen maine siis palautetaan ja puolue toteaa Väyrysen erottamisen liberalismin ajan virheeksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta on aikanaan valinnut Paavo Väyrysen kunniapuheenjohtajaksi, joka on näin maalaisjärjellä ajateltuna ikuinen titteli.  En ole kuullut tapausta, että kunniapuheenjohtaja olisi erotettu.

Mikäli Väyrynen erotetaan puolueesta mieltää kansa hänet kuitenkin kunniapuheenjohtajaksi. Paavo on aina Keskustan kunniapuheenjohtaja teki puolue mitä tahansa.

Mielenkiintoinen kysymys on sitten se meneekö erotuksen myötä Väyryseltä myöskin kunnia ja voiko käydä niin, että tulevat keskustasukupolvet palauttavat Väyrysen maineen eli hänet rehabilitoidaan.

Väyrysen maine siis palautetaan ja puolue toteaa Väyrysen erottamisen liberalismin ajan virheeksi.

]]>
21 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250671-vayrysen-maine-rehabilitoidaan#comments Keskusta Paavo Väyrynen Thu, 08 Feb 2018 17:29:21 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250671-vayrysen-maine-rehabilitoidaan
Juha Sipilän keskusta sutii - uhkana pysyvä äänestäjäkato http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250663-juha-sipilan-keskusta-sutii-uhkana-pysyva-aanestajakato <p>Verkkolehti Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon 5.2.2018 kirjoituksen otsikko &rdquo;Pääministeri Juha Sipilän puolue sutii&rdquo; otti silmään. En tiedä nimeääkö Huusko tarkoituksella keskustapuolueen Juha Sipilän puolueeksi, mutta otsikko osuu kohdalleen. Entinen keskusta tosiaan on kadonnut jonnekin. Sen tilalle on tullut Juha Sipilän johdettavaksi antautunut kokoomushenkinen puolue, Sipilän keskusta, josta nykymenolla on tulossa pikkukeskusta.</p><p>Sipilän johdolla keskusta on kokenut ison muutoksen, mutta on muutamia asioita, jotka eivät ole muuttuneet. Vaalitappion jälkeen selitys on edelleen sama: oma kampanja oli hyvä, muut aiheuttivat tappion. Yleensä syytetyn penkille joutuu ns. etelän media, joka kuulemma jahtaa keskustaa, mutta koskaan vikaa ei nähdä omassa politiikassa. Äänestäjien mielipiteitä puoluejohto ei kuuntele. Näin oli jo 2011, kun keskusta hukutti itsensä jäteveteen. Kovakorvaisuus kenttää ja kansaa kohtaan on säilynyt ennallaan, kuten myös Helsingin kaupungista saatu pieni äänimäärä.</p><p>Sipilän keskustalla on ongelma. Se menettää vakioäänestäjiään, eikä saa uusia tilalle. Äänestäjäkato näkyi 2017 kuntavaaleissa ja myös tammikuun 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen surkeaa presidentinvaalitulosta (4,1 %) voi selittää Niinistön ylivoimalla, mutta kyllä myös siinä näkyy äänestäjien protesti keskustan politiikkaa vastaan.</p><p>Sipilän keskusta romahti 2017 kuntavaaleissa. Tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin. Tappion perusteet löytyvät omasta politiikasta. Keskusta vauhdittaa keskittämiskehitystä, sen johdolla ajetaan alas alue- ja paikallissairaaloita, korotetaan maksuja ja leikataan perus- ja vähimmäisturvaa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.</p><p>Osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.</p><p>Juha Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuvat kipeästi pienituloisiin. Ministerit selittävät, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Voi asian noinkin sanoa, mutta leikkaaminen ei lopu koskaan, jos pienituloinen erehtyy äänellään tukemaan leikkaajapuoluetta. Valtiontalous vahvistuu kun kansantalouden moottorien, teollisuustuotannon ja viennin, osuus kansantuotteesta saadaan nousuun. Syksyllä 2015 hallitus oppi kätilöiltä, että sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaaminen ei paranna kilpailukykyä. Kuka opettaisi hallituksen ymmärtämään köyhien ja työttömien asiaa?</p><p>Keskustalainen kansanliike on sekavassa murrostilassa. Muodostuu kaksi puoluetta. Juha Sipilän ja Anne Bernerin viitoittama uuden ajan keskusta ja kansalaispuolue, joka painottaa perinteisiä arvoja ja saa riveihinsä Paavo Väyrysen. Äänestäjän kannalta selkeä kahtiajako on hyvä asia. Jos Sipilän keskusta ei miellytä on vaihtoehtona kansalaispuolueen äänestäminen, ainut vaihtoehto ei enää ole perussuomalaiset. Kovempi kilpailu keskustan perinteisistä äänestäjistä toivottavasti myös pakottaa Juha Sipilän arvioimaan omaa politiikkaansa, joka vie puolueen pysyvään äänestäjäkatoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verkkolehti Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon 5.2.2018 kirjoituksen otsikko ”Pääministeri Juha Sipilän puolue sutii” otti silmään. En tiedä nimeääkö Huusko tarkoituksella keskustapuolueen Juha Sipilän puolueeksi, mutta otsikko osuu kohdalleen. Entinen keskusta tosiaan on kadonnut jonnekin. Sen tilalle on tullut Juha Sipilän johdettavaksi antautunut kokoomushenkinen puolue, Sipilän keskusta, josta nykymenolla on tulossa pikkukeskusta.

Sipilän johdolla keskusta on kokenut ison muutoksen, mutta on muutamia asioita, jotka eivät ole muuttuneet. Vaalitappion jälkeen selitys on edelleen sama: oma kampanja oli hyvä, muut aiheuttivat tappion. Yleensä syytetyn penkille joutuu ns. etelän media, joka kuulemma jahtaa keskustaa, mutta koskaan vikaa ei nähdä omassa politiikassa. Äänestäjien mielipiteitä puoluejohto ei kuuntele. Näin oli jo 2011, kun keskusta hukutti itsensä jäteveteen. Kovakorvaisuus kenttää ja kansaa kohtaan on säilynyt ennallaan, kuten myös Helsingin kaupungista saatu pieni äänimäärä.

Sipilän keskustalla on ongelma. Se menettää vakioäänestäjiään, eikä saa uusia tilalle. Äänestäjäkato näkyi 2017 kuntavaaleissa ja myös tammikuun 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen surkeaa presidentinvaalitulosta (4,1 %) voi selittää Niinistön ylivoimalla, mutta kyllä myös siinä näkyy äänestäjien protesti keskustan politiikkaa vastaan.

Sipilän keskusta romahti 2017 kuntavaaleissa. Tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin. Tappion perusteet löytyvät omasta politiikasta. Keskusta vauhdittaa keskittämiskehitystä, sen johdolla ajetaan alas alue- ja paikallissairaaloita, korotetaan maksuja ja leikataan perus- ja vähimmäisturvaa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.

Osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.

Juha Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuvat kipeästi pienituloisiin. Ministerit selittävät, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Voi asian noinkin sanoa, mutta leikkaaminen ei lopu koskaan, jos pienituloinen erehtyy äänellään tukemaan leikkaajapuoluetta. Valtiontalous vahvistuu kun kansantalouden moottorien, teollisuustuotannon ja viennin, osuus kansantuotteesta saadaan nousuun. Syksyllä 2015 hallitus oppi kätilöiltä, että sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaaminen ei paranna kilpailukykyä. Kuka opettaisi hallituksen ymmärtämään köyhien ja työttömien asiaa?

Keskustalainen kansanliike on sekavassa murrostilassa. Muodostuu kaksi puoluetta. Juha Sipilän ja Anne Bernerin viitoittama uuden ajan keskusta ja kansalaispuolue, joka painottaa perinteisiä arvoja ja saa riveihinsä Paavo Väyrysen. Äänestäjän kannalta selkeä kahtiajako on hyvä asia. Jos Sipilän keskusta ei miellytä on vaihtoehtona kansalaispuolueen äänestäminen, ainut vaihtoehto ei enää ole perussuomalaiset. Kovempi kilpailu keskustan perinteisistä äänestäjistä toivottavasti myös pakottaa Juha Sipilän arvioimaan omaa politiikkaansa, joka vie puolueen pysyvään äänestäjäkatoon.

]]>
11 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250663-juha-sipilan-keskusta-sutii-uhkana-pysyva-aanestajakato#comments Juha Sipilä Keskusta Kuntavaalit 2017 Matti Vanhanen Presidentinvaali 2018 Thu, 08 Feb 2018 13:32:04 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250663-juha-sipilan-keskusta-sutii-uhkana-pysyva-aanestajakato
Keskusta on oikeistolainen porvarillinen puolue http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250627-keskusta-on-oikestolainen-porvarillinen-puolue <p>Aika on muuttunut, yhteiskunta on muuttunut, keskusta on muuttunut kolmannelta linjalta oikeislolaiseksi porvarilliseksi puolueeksi. Kuka puhuu kolmannesta tiestä. ehkäpä jokin harva sana voi tulla vaaleissa.&nbsp;</p> <p>Keskusta muuttui Esko Ahon aikana talouspolitiikassa&nbsp; markkinaliberalistiseksi oikeistopuolueeksi. Tämän ajan henki on se, että valtion omaisuutta yksityistetään, yhtiöitetään, mikä on tiettyyn rajaan asti hyvä asia.Kun kansalaisten verovaroja laitetaan kansainvälisten firmojen pussiin, niin keskustasta on tullut täysin oikeistolainen puolue. ja tälläinen yhteiskunnan rakentaminen ei ole keskustalaisuutta.Kansalaispuolue ajaa valtiolle vahvempaa roolia. Markkinaliberalistisessa ajatusmaailmassa valtion osuutta talouspolitiikassa pitää supistaa.</p> <p>Kansalaispuolue ajaa maahanmuuttopolitiikassa läheisyysperiaatetta jossa asioita pyritään hoitamaan kriisien läheisyydessä. Tähän suuntaan onkin menty.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aika on muuttunut, yhteiskunta on muuttunut, keskusta on muuttunut kolmannelta linjalta oikeislolaiseksi porvarilliseksi puolueeksi. Kuka puhuu kolmannesta tiestä. ehkäpä jokin harva sana voi tulla vaaleissa. 

Keskusta muuttui Esko Ahon aikana talouspolitiikassa  markkinaliberalistiseksi oikeistopuolueeksi. Tämän ajan henki on se, että valtion omaisuutta yksityistetään, yhtiöitetään, mikä on tiettyyn rajaan asti hyvä asia.Kun kansalaisten verovaroja laitetaan kansainvälisten firmojen pussiin, niin keskustasta on tullut täysin oikeistolainen puolue. ja tälläinen yhteiskunnan rakentaminen ei ole keskustalaisuutta.Kansalaispuolue ajaa valtiolle vahvempaa roolia. Markkinaliberalistisessa ajatusmaailmassa valtion osuutta talouspolitiikassa pitää supistaa.

Kansalaispuolue ajaa maahanmuuttopolitiikassa läheisyysperiaatetta jossa asioita pyritään hoitamaan kriisien läheisyydessä. Tähän suuntaan onkin menty.

 

]]>
7 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250627-keskusta-on-oikestolainen-porvarillinen-puolue#comments Eduskuntavaalit Kansalaispuolue Keskusta Puheenjohtaja Wed, 07 Feb 2018 17:28:29 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250627-keskusta-on-oikestolainen-porvarillinen-puolue
Paavo Väyrynen kokee olevansa Urho Kekkonen! http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250541-paavo-vayrynen-kokee-olevansa-urho-kekkonen <p>Paavo Väyrynen oli Ylen Ykkösaamussa selittämässä syitä pyrkimiselleen Keskustan puheenjohtajaksi Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa.</p> <p>Väyrynen toisti mm. jo aiemmin&nbsp; esillä&nbsp; olleen sanomansa siitä, ettei hänellä ole saanut tilaisuutta keskustella puoluejohdon kanssa kahteen vuoteen. Miksi ihmeessä hän sitä itkee? Miksi ihmeessä Keskustan johdon tulisi keskustella miehen kanssa, joka juuri oli perustanut itselleen uuden puolueen, kilpailemaan Keskustan kannattajien äänistä?</p> <p>Ylen haastattelussa Väyrynen kommentoi myös omaa asemaansa Keskustassa historian valossa. Väyrystähän on verrattu Veikko Vennamoon,&nbsp; joka toiminnallaan hajotti silloista Maalaisliittoa (Keskustaa). Väyrynen ilmoitti, että hän kokee olevansa pikemminkin Urho Kekkonen. Niinpä niin! Suomen uusi Urkki!</p> <p><a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333" title="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333">http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paavo Väyrynen oli Ylen Ykkösaamussa selittämässä syitä pyrkimiselleen Keskustan puheenjohtajaksi Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa.

Väyrynen toisti mm. jo aiemmin  esillä  olleen sanomansa siitä, ettei hänellä ole saanut tilaisuutta keskustella puoluejohdon kanssa kahteen vuoteen. Miksi ihmeessä hän sitä itkee? Miksi ihmeessä Keskustan johdon tulisi keskustella miehen kanssa, joka juuri oli perustanut itselleen uuden puolueen, kilpailemaan Keskustan kannattajien äänistä?

Ylen haastattelussa Väyrynen kommentoi myös omaa asemaansa Keskustassa historian valossa. Väyrystähän on verrattu Veikko Vennamoon,  joka toiminnallaan hajotti silloista Maalaisliittoa (Keskustaa). Väyrynen ilmoitti, että hän kokee olevansa pikemminkin Urho Kekkonen. Niinpä niin! Suomen uusi Urkki!

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.223333

]]>
207 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250541-paavo-vayrynen-kokee-olevansa-urho-kekkonen#comments Keskusta Paavo Väyrynen Suomi Urho Kekkonen Veikko Vennamo Tue, 06 Feb 2018 11:55:37 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250541-paavo-vayrynen-kokee-olevansa-urho-kekkonen
Keskustan asia on meidän http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan <p>Kirjoitin aiemmin<a href="http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238727-keskustan-pitaa-asemoida-itsensa-lokalistien-joukkoon"> tässä blogissa</a>, kuinka aikamme tärkein poliittinen kysymys koskee globalisaatiota ja lokalisaatiota. 1980-luvulta asti globalisaatio on pikku hiljaa muuttunut finansialisaatioksi, joka on synnyttänyt valtavan kuplan reaalitalouden päälle. Kupla uhkaa puhjeta ja levitä veronmaksajien käsiin tasaisin väliajoin. Samalla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Rikkaille on veroparatiisitalous, köyhille aktiivimalli ja työmarkkinoiden ja julkisen sektorin kurjistuminen.</p><p>Lokalisaatio taas on poliittinen voima, joka nyt vielä muotoutuu varsin irrationaalisesti ja kanavoituu äärioikeistolaisten, muukalaisvihamielisten populistien kautta. Aiemmassa blogissani kirjoitin, että tämä voima pitää kanavoida rakentavasti. Tällä hetkellä kuljemme tuhon suuntaa ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret.</p><p>Viime viikon suuri uutinen ainakin keskustan kannalta on se, että puolueen puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen. Samalla puolue uhkaa jakaantua, koska tilanne koetaan jännitteiseksi, kun Väyrynen on jo ehtinyt perustaa oman puolueen. Jotkut maalailevat mahdollisena kehityskulkuna Perussuomalaisten kaltaisen hajoamisen, missä ministerit perustavat oman puolueen ja muu puolue irtaantuu omaksi puolueeksi.</p><p>Jännitteet ja jakautuminen puolueen sisällä voidaan välttää, jos synnytetään eheyttävä keskustelu puolueen linjasta. Yksi keskeinen keskustelunaihe on minusta juuri kysymys lokalisaatiosta ja globalisaatiosta ja keskustan linjasta näihin kysymyksiin liittyen. Suomen hallitukset ovat tähän asti edistäneet eriarvoisuutta lisäävää globalisaatiota. Minusta politiikassa pitäisi työskennellä käänteen ja suunnanmuutoksen eteen. Haluaisin, että keskusta ryhtyisi kanavoimaan rakentavalla tavalla lokalisaation poliittista voimaa.</p><p>En ole vielä huomannut, että kumpikaan keskustan puheenjohtajaehdokkaista olisi esittänyt keinoja lokalisaation voimien rakentavalle kanavoimiselle. Sipilä on johtanut uusliberalistista hallitusta, joka on tiukasti asemoitunut globalisaation edistäjäksi. Väyrynen on tehnyt suuria kompromisseja muukalaisvihamielisten populistien kanssa.</p><p>Toivon, että keskustan piirijärjestöt ja paikallisjärjestöt&nbsp;kautta maan voivat järjestää kevään aikana rakentavia keskustelutilaisuuksia, jotka sivuavat edellä muotoilemaani kysymystä globalisaatiosta ja lokalisaatiosta. Keskustelua ei pidä liikaa henkilöidä keneenkään vaan jokaisen pitäisi voida muodostaa kysymykseen oma kanta ja tuoda sitä rakentavasti esille toisia kunnioittaen ja toisia kuunnellen. Kysymykseen ei ole yhtä totuutta emmekä löydä ketään auktoriteettia ratkaisemaan vaikeaa kysymystä omasta puolestamme.</p><p>Puolue tarvitsee puheenjohtajan ja puolue tarvitsee yhtenäisyyttä. Vielä enemmän se tarvitsee johdonmukaisen poliittisen linjan, jonka avulla tuhoisat, jännitteitä luovat voimat kanavoidaan paremman tulevaisuuden rakentamisen aineksiksi. Tämä kysymys koskettaa keskustaa puolueena, mutta se koskettaa myös kaikkia suomalaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin aiemmin tässä blogissa, kuinka aikamme tärkein poliittinen kysymys koskee globalisaatiota ja lokalisaatiota. 1980-luvulta asti globalisaatio on pikku hiljaa muuttunut finansialisaatioksi, joka on synnyttänyt valtavan kuplan reaalitalouden päälle. Kupla uhkaa puhjeta ja levitä veronmaksajien käsiin tasaisin väliajoin. Samalla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Rikkaille on veroparatiisitalous, köyhille aktiivimalli ja työmarkkinoiden ja julkisen sektorin kurjistuminen.

Lokalisaatio taas on poliittinen voima, joka nyt vielä muotoutuu varsin irrationaalisesti ja kanavoituu äärioikeistolaisten, muukalaisvihamielisten populistien kautta. Aiemmassa blogissani kirjoitin, että tämä voima pitää kanavoida rakentavasti. Tällä hetkellä kuljemme tuhon suuntaa ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret.

Viime viikon suuri uutinen ainakin keskustan kannalta on se, että puolueen puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen. Samalla puolue uhkaa jakaantua, koska tilanne koetaan jännitteiseksi, kun Väyrynen on jo ehtinyt perustaa oman puolueen. Jotkut maalailevat mahdollisena kehityskulkuna Perussuomalaisten kaltaisen hajoamisen, missä ministerit perustavat oman puolueen ja muu puolue irtaantuu omaksi puolueeksi.

Jännitteet ja jakautuminen puolueen sisällä voidaan välttää, jos synnytetään eheyttävä keskustelu puolueen linjasta. Yksi keskeinen keskustelunaihe on minusta juuri kysymys lokalisaatiosta ja globalisaatiosta ja keskustan linjasta näihin kysymyksiin liittyen. Suomen hallitukset ovat tähän asti edistäneet eriarvoisuutta lisäävää globalisaatiota. Minusta politiikassa pitäisi työskennellä käänteen ja suunnanmuutoksen eteen. Haluaisin, että keskusta ryhtyisi kanavoimaan rakentavalla tavalla lokalisaation poliittista voimaa.

En ole vielä huomannut, että kumpikaan keskustan puheenjohtajaehdokkaista olisi esittänyt keinoja lokalisaation voimien rakentavalle kanavoimiselle. Sipilä on johtanut uusliberalistista hallitusta, joka on tiukasti asemoitunut globalisaation edistäjäksi. Väyrynen on tehnyt suuria kompromisseja muukalaisvihamielisten populistien kanssa.

Toivon, että keskustan piirijärjestöt ja paikallisjärjestöt kautta maan voivat järjestää kevään aikana rakentavia keskustelutilaisuuksia, jotka sivuavat edellä muotoilemaani kysymystä globalisaatiosta ja lokalisaatiosta. Keskustelua ei pidä liikaa henkilöidä keneenkään vaan jokaisen pitäisi voida muodostaa kysymykseen oma kanta ja tuoda sitä rakentavasti esille toisia kunnioittaen ja toisia kuunnellen. Kysymykseen ei ole yhtä totuutta emmekä löydä ketään auktoriteettia ratkaisemaan vaikeaa kysymystä omasta puolestamme.

Puolue tarvitsee puheenjohtajan ja puolue tarvitsee yhtenäisyyttä. Vielä enemmän se tarvitsee johdonmukaisen poliittisen linjan, jonka avulla tuhoisat, jännitteitä luovat voimat kanavoidaan paremman tulevaisuuden rakentamisen aineksiksi. Tämä kysymys koskettaa keskustaa puolueena, mutta se koskettaa myös kaikkia suomalaisia.

]]>
16 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan#comments globalisaatio Keskusta Lokalisaatio Paavo Väyrynen Mon, 05 Feb 2018 09:22:02 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan
Päättäjiemme vastuu kansallisen edun puolustajana http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250380-paattajiemme-vastuu-kansallisen-edun-puolustajana <p>Joutuu pakosta ihmettelemään kansalaisten kiinnostusta valitsemiensa politiikkojen vastuusta kansallisen eli veronmaksjien edun puolustajina, EU:n yhtenä jäsenmaana. Miksi aina äänestetään kokoomusta, keskustaa, demareita ja vihreitä, vaikka tiedossa on päätöksiä sekä puolueiden periaateohjelmia seuraamalla miten suuri tavoite onkaan puolueilla luoda Euroopan liittovaltio pitkällä tähtäimellä. Pikku hiljaa on yhä enemmän annettu päätösvaltaa EU:ssa suurille jäsenmaille, joita pienenä maana Suomi on seurannut perässä suurten maiden ennalta tekemiä keskinäisiä sopimuksia. Saksa ja Ranska kun ensin päättävät keskenään miten jäsenmaiden tulee edetä yhteisvastuun leveällä tiellä ja heidän maidensa etujen mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin on toimittu aina tähän päivään saakka. Tähän liittyy myös EU:ssa noudatettu maahanmuuttopolitiikka, josta tosin luistivat muutamat jäsenmaat kuten Unkari, Puola, eivätkä halua myöhemminkään noudattaa taakanjakopolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten tiedämme ja olemme havainneet Suomi kyllä vapaaehtoisesti on ottanut Dublin III asetuksen 17. artiklan &rdquo;Hartkintavaltalausekkeen&rdquo; käyttöön ottamalla tänne turvapaikkahakemusten käsittelyn&nbsp; ja vielä lisäksi vapaaehtoisesti taakanjakoon osallistumisen piirun tarkasti.&nbsp; Dublin III asetuksen 13 artiklan määräykset &quot;Maahantulo ja/tai oleskelu&quot;, jonka säädöksen perusteella Suomi olisi voinut 14 artiklaan &quot;Viisumivapaa maahantulo&quot; vedoten siirtää hakemuksen käsittelyn Ruotsin käsiteltäväksi heiltä, jotka sitä kautta tulivat.</p><p><a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/">http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/</a><a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013R0604" target="_blank">..</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuutosta on aiheutunut ja aiheutuu jatkossakin erittäin suuret miljardiluokan kustannukset veronmaksajille ja kuten edellä on Dublin III asetuksen soveltamisen kohdalla esitetty, on noita kustannuksia eduskunnan/hallituksen päätöksin otettu veronmaksajiemme harteille kohtuuttomasti välittämättä kansallisesta edusta eli veronmaksajista/äänestäjistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansalaisten tulisi vihdoin ajatella enemmän mistä heidän hyvinvointiinsa liittyen tehtyjen eduskuntapäätösten leikkaukset (indeksikorotusten jäädytykset, työttmyystuet, puhumattakaan ERVV ja EMV liittyvät päätökset jne) johttuvat. Ja ennen kaikkea mitkä tahot ovat noihin päätöksiin eniten vaikuttaneet . Mikä puolue on pääministeripuolueena ja sisäministerinä, jolle maahanmuutto pääasiassa kuuluu. Vastaukset ovat hyvin selvät vuoden 2015 tapahtuneet hallitsemattoman maahanmuuton kohdalla. Pääministeri Juha Sipilä jja sisäministerinä tuolloin Petteri Orpo. Sisäministeriöön kuuluu maahanmuuttoasiat.&nbsp; Sipilän hallitus toimii hänen oman ilmoituksensa mukaan päätöksiä tehdessään erimielisyys tapauksissa siten, että hän ratkaisee päätöksen.</p><p>Valtioneuvoston sivulla hallituksen kokoonpanosta sanotaan <em>&rdquo;Tasavallan presidentti nimitti 29. toukokuuta 2015&nbsp;pääministeri Juha Sipilän&nbsp;hallituksen, joka on itsenäisen Suomen 74. hallitus. Hallituksen muodostavat Suomen Keskusta, Sininen tulevaisuus ja&nbsp;Kansallinen Kokoomus.&nbsp;Sipilän&nbsp;hallituksessa on 17&nbsp;ministeriä. &rdquo; </em><a href="http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit">http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit</a></p><p>Siinä on vastuulliset ministerit esitetty ja heidän puolueensa, jotka enemmistöpuolueina päätökset runnovat läpi tällä hallituskaudella. Tähän vahvistettuun lakisäädöstöön kuuluu paljon porua ja lakon aikaan saanut aktiivi-malli. <a href="http://vnk.fi/documents/10616/4610410/Toimintasuunnitelma+H_5_2017+280417.pdf">http://vnk.fi/documents/10616/4610410/Toimintasuunnitelma+H_5_2017+280417.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>Itsestään selvää on, että kun vapaaehtoisesti otetaan vastattavaksi enemmän kustannuksia kuin olisi tarve, niin jostain on leikattava jottei paljon puhuttu budjetin velkakierre jatka kasvamistaan. Näinpä lisää on odotettavissa leikkauksia. Ehkäpä kokonaisuudistus sosiaaliturvatuista tuo mukanaan &rdquo;jättipotin&rdquo;, koskapa yritystukiin tuskin on lupa odottaa leikkauksia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joutuu pakosta ihmettelemään kansalaisten kiinnostusta valitsemiensa politiikkojen vastuusta kansallisen eli veronmaksjien edun puolustajina, EU:n yhtenä jäsenmaana. Miksi aina äänestetään kokoomusta, keskustaa, demareita ja vihreitä, vaikka tiedossa on päätöksiä sekä puolueiden periaateohjelmia seuraamalla miten suuri tavoite onkaan puolueilla luoda Euroopan liittovaltio pitkällä tähtäimellä. Pikku hiljaa on yhä enemmän annettu päätösvaltaa EU:ssa suurille jäsenmaille, joita pienenä maana Suomi on seurannut perässä suurten maiden ennalta tekemiä keskinäisiä sopimuksia. Saksa ja Ranska kun ensin päättävät keskenään miten jäsenmaiden tulee edetä yhteisvastuun leveällä tiellä ja heidän maidensa etujen mukaisesti.

 

Näin on toimittu aina tähän päivään saakka. Tähän liittyy myös EU:ssa noudatettu maahanmuuttopolitiikka, josta tosin luistivat muutamat jäsenmaat kuten Unkari, Puola, eivätkä halua myöhemminkään noudattaa taakanjakopolitiikkaa.

 

Kuten tiedämme ja olemme havainneet Suomi kyllä vapaaehtoisesti on ottanut Dublin III asetuksen 17. artiklan ”Hartkintavaltalausekkeen” käyttöön ottamalla tänne turvapaikkahakemusten käsittelyn  ja vielä lisäksi vapaaehtoisesti taakanjakoon osallistumisen piirun tarkasti.  Dublin III asetuksen 13 artiklan määräykset "Maahantulo ja/tai oleskelu", jonka säädöksen perusteella Suomi olisi voinut 14 artiklaan "Viisumivapaa maahantulo" vedoten siirtää hakemuksen käsittelyn Ruotsin käsiteltäväksi heiltä, jotka sitä kautta tulivat.

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/...

 

Maahanmuutosta on aiheutunut ja aiheutuu jatkossakin erittäin suuret miljardiluokan kustannukset veronmaksajille ja kuten edellä on Dublin III asetuksen soveltamisen kohdalla esitetty, on noita kustannuksia eduskunnan/hallituksen päätöksin otettu veronmaksajiemme harteille kohtuuttomasti välittämättä kansallisesta edusta eli veronmaksajista/äänestäjistä.

 

Kansalaisten tulisi vihdoin ajatella enemmän mistä heidän hyvinvointiinsa liittyen tehtyjen eduskuntapäätösten leikkaukset (indeksikorotusten jäädytykset, työttmyystuet, puhumattakaan ERVV ja EMV liittyvät päätökset jne) johttuvat. Ja ennen kaikkea mitkä tahot ovat noihin päätöksiin eniten vaikuttaneet . Mikä puolue on pääministeripuolueena ja sisäministerinä, jolle maahanmuutto pääasiassa kuuluu. Vastaukset ovat hyvin selvät vuoden 2015 tapahtuneet hallitsemattoman maahanmuuton kohdalla. Pääministeri Juha Sipilä jja sisäministerinä tuolloin Petteri Orpo. Sisäministeriöön kuuluu maahanmuuttoasiat.  Sipilän hallitus toimii hänen oman ilmoituksensa mukaan päätöksiä tehdessään erimielisyys tapauksissa siten, että hän ratkaisee päätöksen.

Valtioneuvoston sivulla hallituksen kokoonpanosta sanotaan ”Tasavallan presidentti nimitti 29. toukokuuta 2015 pääministeri Juha Sipilän hallituksen, joka on itsenäisen Suomen 74. hallitus. Hallituksen muodostavat Suomen Keskusta, Sininen tulevaisuus ja Kansallinen Kokoomus. Sipilän hallituksessa on 17 ministeriä. ” http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/ministerit

Siinä on vastuulliset ministerit esitetty ja heidän puolueensa, jotka enemmistöpuolueina päätökset runnovat läpi tällä hallituskaudella. Tähän vahvistettuun lakisäädöstöön kuuluu paljon porua ja lakon aikaan saanut aktiivi-malli. http://vnk.fi/documents/10616/4610410/Toimintasuunnitelma+H_5_2017+280417.pdf

 

Itsestään selvää on, että kun vapaaehtoisesti otetaan vastattavaksi enemmän kustannuksia kuin olisi tarve, niin jostain on leikattava jottei paljon puhuttu budjetin velkakierre jatka kasvamistaan. Näinpä lisää on odotettavissa leikkauksia. Ehkäpä kokonaisuudistus sosiaaliturvatuista tuo mukanaan ”jättipotin”, koskapa yritystukiin tuskin on lupa odottaa leikkauksia.

 

]]>
6 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250380-paattajiemme-vastuu-kansallisen-edun-puolustajana#comments Keskusta Kokoomus Päättäjien vastuut Siniset puolue Sat, 03 Feb 2018 10:34:48 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250380-paattajiemme-vastuu-kansallisen-edun-puolustajana
Maataloustuen aktiivimalli http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250290-maataloustuen-aktiivimalli <p>Ehdotan Keskustavetoiselle hallitukselle kannustavan politiikkansa jatkoksi maataloustuen aktiivimallia. Nythän keskeisiä ongelmia työttömien aktiivimallissa on se, että aktiivisuudestaan ja yrittämisestään huolimatta työtöntä kohtaa sanktio mikäli hän ei onnistu saamaan työtä tai pääse työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteeksi.</p><p>Tätä kannustamisen kulttuuria voisi myös laajentaa maataloustukiin. Mikäli maatalousyrittäjä ei onnistu tavoitteissaan voitaisiin leikata hänen maataloustuestaan 4,65%. Näin kannustettaisiin häntä aktiivisesti pääsemään satotavoitteiseensa.</p><p>Satoon toki vaikuttaa vaikkapa sääolosuhteet, mutta toisaalta vaikuttaahan työttömän onnistumiseen vaikkapa hänen sijaintinsa ja paljonko siellä on mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin ehdot.</p><p>Hallituspuolueethan ovat perustelleet, että kyseessä ei ole leikkaus mikäli se ei kohdistu kaikkiin. Tämäkään ei siis olisi leikkaus, sillä sehän kohdistuu vain niihin viljelijöihin, jotka eivät onnistu.</p><p>Kuka ottaa kopin ehdotuksesta? Voisiko vaikka Mikko Kärnä ryhtyä ajamaan tätä eduskunnassa, jotta saataisiin aikaan aidosti &quot;kannustava&quot; malli myös maataloustukeen työttömyystuen lisäksi? <img alt="wink" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ehdotan Keskustavetoiselle hallitukselle kannustavan politiikkansa jatkoksi maataloustuen aktiivimallia. Nythän keskeisiä ongelmia työttömien aktiivimallissa on se, että aktiivisuudestaan ja yrittämisestään huolimatta työtöntä kohtaa sanktio mikäli hän ei onnistu saamaan työtä tai pääse työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteeksi.

Tätä kannustamisen kulttuuria voisi myös laajentaa maataloustukiin. Mikäli maatalousyrittäjä ei onnistu tavoitteissaan voitaisiin leikata hänen maataloustuestaan 4,65%. Näin kannustettaisiin häntä aktiivisesti pääsemään satotavoitteiseensa.

Satoon toki vaikuttaa vaikkapa sääolosuhteet, mutta toisaalta vaikuttaahan työttömän onnistumiseen vaikkapa hänen sijaintinsa ja paljonko siellä on mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin ehdot.

Hallituspuolueethan ovat perustelleet, että kyseessä ei ole leikkaus mikäli se ei kohdistu kaikkiin. Tämäkään ei siis olisi leikkaus, sillä sehän kohdistuu vain niihin viljelijöihin, jotka eivät onnistu.

Kuka ottaa kopin ehdotuksesta? Voisiko vaikka Mikko Kärnä ryhtyä ajamaan tätä eduskunnassa, jotta saataisiin aikaan aidosti "kannustava" malli myös maataloustukeen työttömyystuen lisäksi? wink

]]>
26 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250290-maataloustuen-aktiivimalli#comments Aktiivimalli Epäoikeudenmukaisuus Juha Sipilän hallitus Keskusta Työttömyys Fri, 02 Feb 2018 06:56:35 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250290-maataloustuen-aktiivimalli
Väyrynen ja politiikan kenttä muutoksen kourissa http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250265-vayrynen-ja-politiikan-kentan-muutoksen-kourissa <p>&nbsp;</p><p>Väyrynen osoitti tämän päiväisellä ilmoituksella olevansa suomalaisen politiikan saralla omanlaisensa peluri jota suomalainen politiikan historia ei ole kohdannut sitten Kekkosen ajan.</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrynen pyrkii Keskustan puheenjohtajaksi tavalla joka panee Sipillän johtajan taidot koetukselle. Pelissä Sipilällä on puheenjohtajan paikan lisäksi myös hallituksen kohtalo sillä mikäli Väyrynen pääsee Keskustan puheenjohtajaksi, mahdollisuus Keskustan eduskuntaryhmän hajoamiseen on todellinen ja tämä johtaisi ennenaikaisiin vaaleihin koska hallitus ei voi jatkaa toimintaansa mikäli kaksi sen kolme puolueen eduskuntaryhmän olisi hajonnut kahtia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli Väyrystä ei valita puheenjohtajaksi, Keskustan eduskuntaryhmän hajoaminen ei ole todennäköistä tai se ei ole merkittävää hallituksen toiminnan kannalta.&nbsp; Joka tapauksessa on selvää että eduskunnan loppujakso&nbsp; tulee olemaan vaikeaa ja hankalaa Sipilän kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Väyrysen ilmoitus on merkittävä myös sen kannalta että vanhojen poliittisten puolueiden valta ja niiden rakenteet on alkaneet hajoamaan ja tämä näkyy pakan hajoamisen ennenkaikkia poliittisen kentän keskellä ja sen vasemmalla puolella jonnen on nousemassa uusia tekijöitä pienpuolueiden toimesta. On mahdollista että Keskusta ja SDP poliittisina puolueina tulevat katoamaan osan muodostaessa oman puoleen ääripäiden siirtyessä oikealle ja vasemmalle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Väyrynen osoitti tämän päiväisellä ilmoituksella olevansa suomalaisen politiikan saralla omanlaisensa peluri jota suomalainen politiikan historia ei ole kohdannut sitten Kekkosen ajan.

 

Väyrynen pyrkii Keskustan puheenjohtajaksi tavalla joka panee Sipillän johtajan taidot koetukselle. Pelissä Sipilällä on puheenjohtajan paikan lisäksi myös hallituksen kohtalo sillä mikäli Väyrynen pääsee Keskustan puheenjohtajaksi, mahdollisuus Keskustan eduskuntaryhmän hajoamiseen on todellinen ja tämä johtaisi ennenaikaisiin vaaleihin koska hallitus ei voi jatkaa toimintaansa mikäli kaksi sen kolme puolueen eduskuntaryhmän olisi hajonnut kahtia. 

 

Mikäli Väyrystä ei valita puheenjohtajaksi, Keskustan eduskuntaryhmän hajoaminen ei ole todennäköistä tai se ei ole merkittävää hallituksen toiminnan kannalta.  Joka tapauksessa on selvää että eduskunnan loppujakso  tulee olemaan vaikeaa ja hankalaa Sipilän kannalta.

 

Väyrysen ilmoitus on merkittävä myös sen kannalta että vanhojen poliittisten puolueiden valta ja niiden rakenteet on alkaneet hajoamaan ja tämä näkyy pakan hajoamisen ennenkaikkia poliittisen kentän keskellä ja sen vasemmalla puolella jonnen on nousemassa uusia tekijöitä pienpuolueiden toimesta. On mahdollista että Keskusta ja SDP poliittisina puolueina tulevat katoamaan osan muodostaessa oman puoleen ääripäiden siirtyessä oikealle ja vasemmalle.

 

 

]]>
3 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250265-vayrynen-ja-politiikan-kentan-muutoksen-kourissa#comments Keskusta Keskustra Populismi Väyrynen Thu, 01 Feb 2018 18:27:12 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250265-vayrynen-ja-politiikan-kentan-muutoksen-kourissa
Vanhanen romahti - jatkaako keskusta Sipilän/Bernerin oikeistolaisella linjalla http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250012-vanhanen-romahti-jatkaako-keskusta-sipilanbernerin-oikeistolaisella-linjalla <p>Keskusta teki presidentinvaaleissa taktisen virheen. Keskusta kävi vaalikampanjaa Paavo Väyrystä vastaan, kun sen olisi pitänyt haastaa Sauli Niinistöä. Taktiikka johti erittäin huonoon vaalitulokseen. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen sai 4,1 prosenttia äänistä.</p><p>Kampanjassa tehtiin muitakin virheitä. Vanhanen valittiin ehdokkaaksi 1,5 vuotta ennen vaalia. Pahat kielet sanovat, että näin sen vuoksi, ettei Väyrynen ehdi pyrkimään keskustan ehdokkaaksi. Pesäpallossa lukkarille joskus tulee lautaskammo, keskustalle tuli Väyrys-kammo. Ehdokasvalinnan jälkeen Vanhanen siirrettiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikalle. Myös se oli virhe, koska tuo asema entisestään vaikeutti Niinistön haastamista.</p><p>Politiikassa on yksi hyväksi havaittu toimintaohje. Asioita ei sidota toisiinsa julkisissa lausunnoissa. Politiikan tutkijat hämmästelivät pääministeri Juha Sipilän (kesk) tapaa sitoa oma asemansa ja jopa jatkonsa puoluejohtajana Matti Vanhasen vaalitulokseen. Äänestäjä pääsi äänestämään muustakin kuin presidentistä. Tämä tieto houkutti antamaan ääneen jollekin muulle kuin Vanhaselle.</p><p>Nykykeskusta on eriseurainen puolue. Puolueessa on sote- ja maakuntauudistuksen kannattajia ja vastustajia. On punamullan kannattajia ja kokoomusyhteistyön kannattajia. Jakolinjaa syventää hyvin erilainen arvopohja. Puolueen porukkaan mahtuu vanhoihin perusarvoihin nojautuvia vanhamaalaisliittolaisia ja uuden ajan arvoihin nojautuvia liberaaleja. Presidentinvaalikampanjan aikana muutamat keskustakonkarit keksivät, että eriseuraisella puolueella pitää olla yhteinen vihollinen. Väyrystä ruvettiin moittimaan lehtien palstoilla, mutta tämäkään taktiikka ei toiminut.</p><p>Joku keskustakonkari kirjoitti, että Väyrysen ääni on kuin yksinäisen suden ulvonta korvessa. Sananvapaus sallii värikkäät ilmaisut, mutta Väyrysen mustamaalaaminen ei ratkaise keskustan ongelmia. Kyseiset konkarit ja muutkin voisivat pohtia mitä pitäisi tehdä, ettei keskusta koe rökäletappiota vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.</p><p>Keskusta on liiaksi tuudittautunut ajatukseen, että sillä on suuri peruskannattajakunta, jonka äänet se voi korvamerkitä itselleen. Näin ei enää ole. Entistä suurempi määrä äänistä on joka vaalissa voitettava uudelleen. Suomessa on tilaa alkiolaiselle puolueelle, joka ajaa pienituloisten asiaa, puolustaa perusturvaa ja on vastavoimana keskittämispolitiikalle. Jää nähtäväksi, miten keskusta käsittelee presidentinvaalien surkean tuloksen. Jatkaako se oikeistolaista politiikkaa vai palaako se alkiolaisille juurilleen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta teki presidentinvaaleissa taktisen virheen. Keskusta kävi vaalikampanjaa Paavo Väyrystä vastaan, kun sen olisi pitänyt haastaa Sauli Niinistöä. Taktiikka johti erittäin huonoon vaalitulokseen. Keskustan ehdokas Matti Vanhanen sai 4,1 prosenttia äänistä.

Kampanjassa tehtiin muitakin virheitä. Vanhanen valittiin ehdokkaaksi 1,5 vuotta ennen vaalia. Pahat kielet sanovat, että näin sen vuoksi, ettei Väyrynen ehdi pyrkimään keskustan ehdokkaaksi. Pesäpallossa lukkarille joskus tulee lautaskammo, keskustalle tuli Väyrys-kammo. Ehdokasvalinnan jälkeen Vanhanen siirrettiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan paikalle. Myös se oli virhe, koska tuo asema entisestään vaikeutti Niinistön haastamista.

Politiikassa on yksi hyväksi havaittu toimintaohje. Asioita ei sidota toisiinsa julkisissa lausunnoissa. Politiikan tutkijat hämmästelivät pääministeri Juha Sipilän (kesk) tapaa sitoa oma asemansa ja jopa jatkonsa puoluejohtajana Matti Vanhasen vaalitulokseen. Äänestäjä pääsi äänestämään muustakin kuin presidentistä. Tämä tieto houkutti antamaan ääneen jollekin muulle kuin Vanhaselle.

Nykykeskusta on eriseurainen puolue. Puolueessa on sote- ja maakuntauudistuksen kannattajia ja vastustajia. On punamullan kannattajia ja kokoomusyhteistyön kannattajia. Jakolinjaa syventää hyvin erilainen arvopohja. Puolueen porukkaan mahtuu vanhoihin perusarvoihin nojautuvia vanhamaalaisliittolaisia ja uuden ajan arvoihin nojautuvia liberaaleja. Presidentinvaalikampanjan aikana muutamat keskustakonkarit keksivät, että eriseuraisella puolueella pitää olla yhteinen vihollinen. Väyrystä ruvettiin moittimaan lehtien palstoilla, mutta tämäkään taktiikka ei toiminut.

Joku keskustakonkari kirjoitti, että Väyrysen ääni on kuin yksinäisen suden ulvonta korvessa. Sananvapaus sallii värikkäät ilmaisut, mutta Väyrysen mustamaalaaminen ei ratkaise keskustan ongelmia. Kyseiset konkarit ja muutkin voisivat pohtia mitä pitäisi tehdä, ettei keskusta koe rökäletappiota vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Keskusta on liiaksi tuudittautunut ajatukseen, että sillä on suuri peruskannattajakunta, jonka äänet se voi korvamerkitä itselleen. Näin ei enää ole. Entistä suurempi määrä äänistä on joka vaalissa voitettava uudelleen. Suomessa on tilaa alkiolaiselle puolueelle, joka ajaa pienituloisten asiaa, puolustaa perusturvaa ja on vastavoimana keskittämispolitiikalle. Jää nähtäväksi, miten keskusta käsittelee presidentinvaalien surkean tuloksen. Jatkaako se oikeistolaista politiikkaa vai palaako se alkiolaisille juurilleen.

]]>
21 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250012-vanhanen-romahti-jatkaako-keskusta-sipilanbernerin-oikeistolaisella-linjalla#comments Juha Sipilä Keskusta Matti Vanhanen Paavo Väyrynen Presidentinvaali 2018 Mon, 29 Jan 2018 09:07:34 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250012-vanhanen-romahti-jatkaako-keskusta-sipilanbernerin-oikeistolaisella-linjalla