Tasavallan presidentti http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133449/all Tue, 28 May 2019 09:38:00 +0300 fi Suomen tasavallan seuraava presidentti? http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276640-suomen-tasavallan-seuraava-presidentti <p>Kenestä siis seuraava presidentti Tammi-Helmikuussa 2024? Kuka suurista lähtee liikenteeseen naisehdokkaalla? Huhtikuussa 2023 järjestetään eduskuntavaalit, jotka voivat vaikuttaa ratkaisevasti tai sitten ei. Laadukkaista kandidaateista taitaa olla pulaa... Luulisi, että työt asian tiimoilla on jo aloitettu.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Eero Heinäluoma?</strong></p> <p>Teki kovan tuloksen ja &quot;koeponnistuksen&quot; valtakunnallisessa europarlamenttivaaleissa. Selkeästi polkunsa voi johtaa presidentivaaleihin 2024. Heinäluoma on liikkeellä oikeaan aikaan. Demareista kukaan ei ole ainakaan petaamassa paikkaansa yhtä vahvasti kuin Heinäluoma. Toki luu voi jäädä käteen komissaarin viran osalta, ja se olisi mutka matkaan. Ehtoopäivän sosialidemokraattisen puolueen mahdollisuudet presidentin vakanssiin heikkenevät myös vuosi vuodelta. Vuoteen 2024 on demareilla pitkä matka kannatuksen osalta. Demareilla voi olla paine ja valttikortti tuoda kisaan nainen.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Pekka Haavisto</strong></p> <p>&quot;Vanha Koi&quot; Vihreiden virallinen vanhempi herrasmies tulee todennäköisesti olemaan puolueensa ykköshevonen 2024 presidenttikisassa. Yrittänee vielä kerran, ja on helposti kolmen kärjessä kisassa jo nyt ennustaen. Sitten ehkä katsellaan naisehdokasta vihreiden naisedustajien joukosta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kokoomuksen hevonen?</strong></p> <p>Ikävän vähän ollut presidenttispekulaatiota. Kokoomuksella kuitenkin on varmasti jo joukoissaan jonkinlaista suunnitelmaa Saulin seuraajaksi. Tylsä ennustus on myös se, että kokoomuksen ehdokas tulee olemaan vahvoilla kilvassa seuraamaan Niinistön jalanjälkiä. Voisi melki ennustaa, että Kokoomus on finaalissa jo nyt ilman tieto ehdokkaasta.&nbsp;<strong>Ilkka Kanerva</strong> on merinoitunut ulkomaanpolitiikassa - niinistömäinen jatkumo. <strong>Alexander Stubb</strong> on vahva kv-ympyröissä ja nostattamaan hypeä - Obaman tyylinen. Orpo saati Vapaavuori eivät taida olla tässä kisassa, mutta kuka näistä tietää. Löytyykö Kokoomuksesta naista?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Keskustan hevonen?</strong></p> <p>Keskustan edellinen ehdokas oli Vanhanen, jolla ei järin hyvin mennyt. Peli on Keskustalla aika levällään. Keskustalla myös kello tikittää. Jotain tarttis tehdä, ja löytää puolueelle uudet kasvot.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Perussuomalaisten hevonen?</strong></p> <p>Laura Huhtasaari oli markkinoimassa puoluetta viime vaaleissa ja onnistui hommassaan. Kriittisen populistipuolueen menestys voi olla kiven alla, vaikka kilpailijoiden peli olisi kuinka levällään. Halla-aholla ei ole kiinnostusta presidenttiehdokkuutta kohtaan, vaikka voisi saada suhteellisen hyvän kannatuksenkin. Olisi silti kuriositeettina hienoa nähdä Halla-aho ehdolla. Kannattajansa voisivat vaikka kiusallaan kerätä valitsijayhdistyksen hänen taakseen, jolla painostaa Jussi ehdolle ja laittaa muille painetta. Jos saa puolueen kannattajat taakseen pärjää hyvin.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Väyrynen</strong></p> <p>Vielä kerran? Eiköhän kannattajat saa vielä kerättyä. Menestyksen luulisi olevan heikko.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Nainen?</strong></p> <p>Kuka lähtee kunnon kamppanjan siivittämänä liikenteeseen naisella? RKP:n Rehn pääsi finaaliin ja Halonen voitti finaalin 2000. Naisasialiikkeellä on tarve saada varteenotettava naisehdokas liikkeelle ihan ajan hengessäkin. Periaatteessa tässä kohtaa nainen voi tulla vähän sivustakin kunhan taustavoimat ovat kunnossa. Lienenkö vain sokea, mutta ei nyt mieleeni tule selkeää naista ainakaan puolueista, joka voisi olla kova presidenttikandidaatti jo vuonna 2024.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>..............</p> <p>&nbsp;</p> <p>Huomioida tulee se, että tulevissa presidentivaaleissa ei ole niin kovaa hevosta kuin Sauli oli viime vaaleissa. Eli jo ehdolla olleiden mahdollisuudet seuraavissa vaaleissa kasvavat, kun pelikenttä on tasaisempi. Kuka lähtee keräämään Saulin lailla valitsijayhdistyksen taakseen? Se olisi mielestäni oikea lähtökohta kisan kärkihevoselle se, ja asiallinen presidenttiperintö Niinistöltä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>PS. Eli ennustus on se, että presidentiivaalien top 3 on Kokoomuksen ehdokas, Pekka Haavisto ja joku. Halla-aho voisi saada omansa taakseen tehokkaastikin, ja päästä kolmannelle sijalle. Nainen kolmosena on siinä ja siinä, mikäli naisväki ei asemoidu Pekan taakse.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kenestä siis seuraava presidentti Tammi-Helmikuussa 2024? Kuka suurista lähtee liikenteeseen naisehdokkaalla? Huhtikuussa 2023 järjestetään eduskuntavaalit, jotka voivat vaikuttaa ratkaisevasti tai sitten ei. Laadukkaista kandidaateista taitaa olla pulaa... Luulisi, että työt asian tiimoilla on jo aloitettu.

 

Eero Heinäluoma?

Teki kovan tuloksen ja "koeponnistuksen" valtakunnallisessa europarlamenttivaaleissa. Selkeästi polkunsa voi johtaa presidentivaaleihin 2024. Heinäluoma on liikkeellä oikeaan aikaan. Demareista kukaan ei ole ainakaan petaamassa paikkaansa yhtä vahvasti kuin Heinäluoma. Toki luu voi jäädä käteen komissaarin viran osalta, ja se olisi mutka matkaan. Ehtoopäivän sosialidemokraattisen puolueen mahdollisuudet presidentin vakanssiin heikkenevät myös vuosi vuodelta. Vuoteen 2024 on demareilla pitkä matka kannatuksen osalta. Demareilla voi olla paine ja valttikortti tuoda kisaan nainen.

 

Pekka Haavisto

"Vanha Koi" Vihreiden virallinen vanhempi herrasmies tulee todennäköisesti olemaan puolueensa ykköshevonen 2024 presidenttikisassa. Yrittänee vielä kerran, ja on helposti kolmen kärjessä kisassa jo nyt ennustaen. Sitten ehkä katsellaan naisehdokasta vihreiden naisedustajien joukosta.

 

Kokoomuksen hevonen?

Ikävän vähän ollut presidenttispekulaatiota. Kokoomuksella kuitenkin on varmasti jo joukoissaan jonkinlaista suunnitelmaa Saulin seuraajaksi. Tylsä ennustus on myös se, että kokoomuksen ehdokas tulee olemaan vahvoilla kilvassa seuraamaan Niinistön jalanjälkiä. Voisi melki ennustaa, että Kokoomus on finaalissa jo nyt ilman tieto ehdokkaasta. Ilkka Kanerva on merinoitunut ulkomaanpolitiikassa - niinistömäinen jatkumo. Alexander Stubb on vahva kv-ympyröissä ja nostattamaan hypeä - Obaman tyylinen. Orpo saati Vapaavuori eivät taida olla tässä kisassa, mutta kuka näistä tietää. Löytyykö Kokoomuksesta naista? 

 

Keskustan hevonen?

Keskustan edellinen ehdokas oli Vanhanen, jolla ei järin hyvin mennyt. Peli on Keskustalla aika levällään. Keskustalla myös kello tikittää. Jotain tarttis tehdä, ja löytää puolueelle uudet kasvot.

 

Perussuomalaisten hevonen?

Laura Huhtasaari oli markkinoimassa puoluetta viime vaaleissa ja onnistui hommassaan. Kriittisen populistipuolueen menestys voi olla kiven alla, vaikka kilpailijoiden peli olisi kuinka levällään. Halla-aholla ei ole kiinnostusta presidenttiehdokkuutta kohtaan, vaikka voisi saada suhteellisen hyvän kannatuksenkin. Olisi silti kuriositeettina hienoa nähdä Halla-aho ehdolla. Kannattajansa voisivat vaikka kiusallaan kerätä valitsijayhdistyksen hänen taakseen, jolla painostaa Jussi ehdolle ja laittaa muille painetta. Jos saa puolueen kannattajat taakseen pärjää hyvin.

 

Väyrynen

Vielä kerran? Eiköhän kannattajat saa vielä kerättyä. Menestyksen luulisi olevan heikko.

 

Nainen?

Kuka lähtee kunnon kamppanjan siivittämänä liikenteeseen naisella? RKP:n Rehn pääsi finaaliin ja Halonen voitti finaalin 2000. Naisasialiikkeellä on tarve saada varteenotettava naisehdokas liikkeelle ihan ajan hengessäkin. Periaatteessa tässä kohtaa nainen voi tulla vähän sivustakin kunhan taustavoimat ovat kunnossa. Lienenkö vain sokea, mutta ei nyt mieleeni tule selkeää naista ainakaan puolueista, joka voisi olla kova presidenttikandidaatti jo vuonna 2024. 

 

..............

 

Huomioida tulee se, että tulevissa presidentivaaleissa ei ole niin kovaa hevosta kuin Sauli oli viime vaaleissa. Eli jo ehdolla olleiden mahdollisuudet seuraavissa vaaleissa kasvavat, kun pelikenttä on tasaisempi. Kuka lähtee keräämään Saulin lailla valitsijayhdistyksen taakseen? Se olisi mielestäni oikea lähtökohta kisan kärkihevoselle se, ja asiallinen presidenttiperintö Niinistöltä. 

 

 

PS. Eli ennustus on se, että presidentiivaalien top 3 on Kokoomuksen ehdokas, Pekka Haavisto ja joku. Halla-aho voisi saada omansa taakseen tehokkaastikin, ja päästä kolmannelle sijalle. Nainen kolmosena on siinä ja siinä, mikäli naisväki ei asemoidu Pekan taakse.

]]>
2 http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276640-suomen-tasavallan-seuraava-presidentti#comments Presidentivaalit Presidentivaalit 2024 Tasavallan presidentti Tue, 28 May 2019 06:38:00 +0000 Miikka Satama http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276640-suomen-tasavallan-seuraava-presidentti
Avoin sähköpostiviesti Tasavallan Presidentille http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkopostiviesti-tasavallan-presidentille <p>Herra Tasavallan Presidentti!</p><p>Suomi-konepistoolin, niin sanotun Emma-pikakiväärin ja Lahti-Saloranta-pikakiväärin lippaille tarkoitettua poikkeusta ei saatu korjattua eduskuntakäsittelyissä.</p><p>Eduskunnan hyväksymän aselakiesitys HE 179/2018 vp:n perusteluissa on sellaista vääräksi osoittamaani tietoa esityksen lakitekstiksi tarkoitetusta osasta, että se ei luvanvaraistaisi kyseisiä niin sanottuja latauslaitteita.</p><p>Todellisuudessa sarjatuliasemallien joiden valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 lippaille tarkoitettu kohta sisältää sivulauseen, &rdquo;ja joka ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen&rdquo; mikä mitätöisi käytännössä koko poikkeuksen.</p><p>Todistusaineistoksi siitä että on olemassa Suomi-konepistoolin, Lahti-Saloranta-pikakiväärin ja Degtjarev DP 27-pikakiväärin lippaita käyttäviä keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita ja lippaallisia kertatuliaseita esitän seuraavat linkit.</p><p><a href="https://www.tnwfirearms.com/product-p/m31s-cplt-0009-bkxx-stxx.html" title="https://www.tnwfirearms.com/product-p/m31s-cplt-0009-bkxx-stxx.html">https://www.tnwfirearms.com/product-p/m31s-cplt-0009-bkxx-stxx.html</a> <a href="https://www.thefirearmblog.com/blog/2013/10/23/degtyaryov-dp28-semi-auto-versions-sale/" title="https://www.thefirearmblog.com/blog/2013/10/23/degtyaryov-dp28-semi-auto-versions-sale/">https://www.thefirearmblog.com/blog/2013/10/23/degtyaryov-dp28-semi-auto...</a> <a href="http://www.oulunasepaja.fi/muutos21.jpg" title="http://www.oulunasepaja.fi/muutos21.jpg">http://www.oulunasepaja.fi/muutos21.jpg</a></p><p><a href="https://www.rockislandauction.com/detail/2019/414/tnw-m31-suomi-semiautomatic-rifle" title="https://www.rockislandauction.com/detail/2019/414/tnw-m31-suomi-semiautomatic-rifle">https://www.rockislandauction.com/detail/2019/414/tnw-m31-suomi-semiauto...</a> <a href="https://forums.gunboards.com/showthread.php?265231-20-Round-Mosin-Nagant-Fabrication-Plan-Review" title="https://forums.gunboards.com/showthread.php?265231-20-Round-Mosin-Nagant-Fabrication-Plan-Review">https://forums.gunboards.com/showthread.php?265231-20-Round-Mosin-Nagant...</a></p><p><a href="https://www.sdsguns.com/products/rifles-wiselite-312-73243d8a-cc71-4892-a923-4d755956e04a" title="https://www.sdsguns.com/products/rifles-wiselite-312-73243d8a-cc71-4892-a923-4d755956e04a">https://www.sdsguns.com/products/rifles-wiselite-312-73243d8a-cc71-4892-...</a> <a href="http://www.aseseppa.fi/index.php/ase/metsaestysaseet/204-l-s-26-itselataava-kertatuli-kivaari" title="http://www.aseseppa.fi/index.php/ase/metsaestysaseet/204-l-s-26-itselataava-kertatuli-kivaari">http://www.aseseppa.fi/index.php/ase/metsaestysaseet/204-l-s-26-itselata...</a></p><p>Vaikka jonkun tietyn sarjatuliasemallin lippaat eivät vielä sopisi asennettavaksi mihinkään itselataavaan tai lippaalliseen kertatuliaseeseen niin sellainen ase on mahdollista valmistaa.</p><p>Jos lakiteksti on ristiriidassa lakitekstin perusteluiden kanssa, niin ensisijaisesti sovelletaan lakitekstiä. Tässä asiassa ne ovat poikkeuksellisen yksiselitteisesti ristiriidassa toistensa kanssa.</p><p>Pyydän teitä olemaan luottamatta kyseisessä asiassa sisäministeriöön ja Poliisihallitukseen.</p><p>Mielestäni hallituspuolueet ovat antaneet vallan kolmijako-opin vastaisesti Poliisihallituksen osallistua ampuma-aselain valmisteluun.</p><p>Uuden aselain voimaantulopäivämäärän on syytä olla niin myöhään, että ehditään saada asetukset hyvissä ajoin ennen sitä valmiiksi ja tiedotettua asiasta laajalti.</p><p>Edellä mainitsemastani syystä asetukseen tarvitaan sopivia menetelmiä Suomi-konepistoolin rumpulippaiden ja Emman lautaslippaiden toimintakelvottomiksi ja pienikapasiteettisiksi tekemistä varten.</p><p>Valitettavasti valtamedia ja valtiovalta näyttävät vakavasti laiminlyöneen asedirektiivi- ja aselakiasiasta tiedottamisen.</p><p>Myöskin lakiin olisi syytä tehdä korjauksia ennen kuin sen kuuden kuukauden siirtymäaika päättyy. Todennäköisesti useimmat Suomessa olevista mahdollisesti miljoonista ampuma-aseiden lippaista olisi parasta tehdä toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi asetuksen sallimilla tavoilla ennen kyseisen siirtymäajan päättymistä, etteivät ne muuttuisi laittomiksi. Koska siirtymäsäädöksissä ei selvästi kuitenkaan lue mahdollisuutta aseiden osiksi luokiteltavien ns. latauslaitteiden lupavapaiksi muuntamiseen, niin se olisi yksiselitteisimmin laillista tehdä ennen lain voimaan tuloa ja siksi asetusten sitä varten olisi hyvä olla valmiina paljon ennen sitä.</p><p>Vaikka Suomessa ei ole mitenkään erityisen paljon tuliaseita niin arvelen, että kaikille sallituista esineistä pääsääntöisesti kielletyiksi aseiden osiksi määriteltäviä lippaita on Suomessa henkilöä kohti enemmän kuin missään muussa maassa. Mm. Puolustusvoimat on myynyt noin 1,5-2 miljoonaa lipasta. <a href="http://www.suomensotilas.fi/esitys-eun-asedirektiivin-taytantoonpanosta-suomessa-on-fiasko/" title="http://www.suomensotilas.fi/esitys-eun-asedirektiivin-taytantoonpanosta-suomessa-on-fiasko/">http://www.suomensotilas.fi/esitys-eun-asedirektiivin-taytantoonpanosta-...</a> <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10273106" title="https://yle.fi/uutiset/3-10273106">https://yle.fi/uutiset/3-10273106</a> (Tosin epämääräisen ampuma-aseen määritelmän laajennuksen takia laittomien aseiden määrä on epämääräinen.)</p><p>Tässä on vielä juttu aselakiasiasta. Eräs henkilö joutuisi suomalaisten virkamiesten tekemän lisäyksen takia mahdollisesti luopumaan tuhansien eurojen arvoisesta harrastusvälineestään saamatta asianmukaista korvausta. <a href="http://akusaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272373-nain-menetan-tuhansien-eurojen-harrastusvalineen-valtiolle" title="http://akusaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272373-nain-menetan-tuhansien-eurojen-harrastusvalineen-valtiolle">http://akusaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272373-nain-menetan-tuhan...</a></p><p>Mielestäni paras lausunto kyseisestä aselakiesityksestä on Asehistorian liiton lausunto puolustusvaliokunnalle. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-227306.pdf" title="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-227306.pdf">https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-A...</a> Siinä on selitetty miten esitys rikkoisi omaisuuden suojaa.</p><p>Olen kirjoittanut tästä aiheesta paljon omalla nimelläni internetiin.</p><p>Kirjoituksiani löytyy mm. seuraavista osoitteista.</p><p><a href="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi" title="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi">http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi</a></p><p><a href="http://asepolitiikka.blogspot.com/" title="http://asepolitiikka.blogspot.com/">http://asepolitiikka.blogspot.com/</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/asepolitiikka/" title="https://www.facebook.com/asepolitiikka/">https://www.facebook.com/asepolitiikka/</a></p><p>Youtube-kanavani osoite on <a href="https://www.youtube.com/channel/UCj9Ol-DuG9xzRJzkKDK94Xw" title="https://www.youtube.com/channel/UCj9Ol-DuG9xzRJzkKDK94Xw">https://www.youtube.com/channel/UCj9Ol-DuG9xzRJzkKDK94Xw</a> .</p><p>Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta <a href="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkopostiviesti-tasavallan-presidentille" title="http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkopostiviesti-tasavallan-presidentille">http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkoposti...</a> .</p><p>Parhain terveisin,</p><p>Aaro Kustaanheimo</p><p>+358468436279</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Herra Tasavallan Presidentti!

Suomi-konepistoolin, niin sanotun Emma-pikakiväärin ja Lahti-Saloranta-pikakiväärin lippaille tarkoitettua poikkeusta ei saatu korjattua eduskuntakäsittelyissä.

Eduskunnan hyväksymän aselakiesitys HE 179/2018 vp:n perusteluissa on sellaista vääräksi osoittamaani tietoa esityksen lakitekstiksi tarkoitetusta osasta, että se ei luvanvaraistaisi kyseisiä niin sanottuja latauslaitteita.

Todellisuudessa sarjatuliasemallien joiden valmistus on aloitettu ennen vuotta 1946 lippaille tarkoitettu kohta sisältää sivulauseen, ”ja joka ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen” mikä mitätöisi käytännössä koko poikkeuksen.

Todistusaineistoksi siitä että on olemassa Suomi-konepistoolin, Lahti-Saloranta-pikakiväärin ja Degtjarev DP 27-pikakiväärin lippaita käyttäviä keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita ja lippaallisia kertatuliaseita esitän seuraavat linkit.

https://www.tnwfirearms.com/product-p/m31s-cplt-0009-bkxx-stxx.html https://www.thefirearmblog.com/blog/2013/10/23/degtyaryov-dp28-semi-auto-versions-sale/ http://www.oulunasepaja.fi/muutos21.jpg

https://www.rockislandauction.com/detail/2019/414/tnw-m31-suomi-semiautomatic-rifle https://forums.gunboards.com/showthread.php?265231-20-Round-Mosin-Nagant-Fabrication-Plan-Review

https://www.sdsguns.com/products/rifles-wiselite-312-73243d8a-cc71-4892-a923-4d755956e04a http://www.aseseppa.fi/index.php/ase/metsaestysaseet/204-l-s-26-itselataava-kertatuli-kivaari

Vaikka jonkun tietyn sarjatuliasemallin lippaat eivät vielä sopisi asennettavaksi mihinkään itselataavaan tai lippaalliseen kertatuliaseeseen niin sellainen ase on mahdollista valmistaa.

Jos lakiteksti on ristiriidassa lakitekstin perusteluiden kanssa, niin ensisijaisesti sovelletaan lakitekstiä. Tässä asiassa ne ovat poikkeuksellisen yksiselitteisesti ristiriidassa toistensa kanssa.

Pyydän teitä olemaan luottamatta kyseisessä asiassa sisäministeriöön ja Poliisihallitukseen.

Mielestäni hallituspuolueet ovat antaneet vallan kolmijako-opin vastaisesti Poliisihallituksen osallistua ampuma-aselain valmisteluun.

Uuden aselain voimaantulopäivämäärän on syytä olla niin myöhään, että ehditään saada asetukset hyvissä ajoin ennen sitä valmiiksi ja tiedotettua asiasta laajalti.

Edellä mainitsemastani syystä asetukseen tarvitaan sopivia menetelmiä Suomi-konepistoolin rumpulippaiden ja Emman lautaslippaiden toimintakelvottomiksi ja pienikapasiteettisiksi tekemistä varten.

Valitettavasti valtamedia ja valtiovalta näyttävät vakavasti laiminlyöneen asedirektiivi- ja aselakiasiasta tiedottamisen.

Myöskin lakiin olisi syytä tehdä korjauksia ennen kuin sen kuuden kuukauden siirtymäaika päättyy. Todennäköisesti useimmat Suomessa olevista mahdollisesti miljoonista ampuma-aseiden lippaista olisi parasta tehdä toimintakelvottomiksi tai pienikapasiteettisiksi asetuksen sallimilla tavoilla ennen kyseisen siirtymäajan päättymistä, etteivät ne muuttuisi laittomiksi. Koska siirtymäsäädöksissä ei selvästi kuitenkaan lue mahdollisuutta aseiden osiksi luokiteltavien ns. latauslaitteiden lupavapaiksi muuntamiseen, niin se olisi yksiselitteisimmin laillista tehdä ennen lain voimaan tuloa ja siksi asetusten sitä varten olisi hyvä olla valmiina paljon ennen sitä.

Vaikka Suomessa ei ole mitenkään erityisen paljon tuliaseita niin arvelen, että kaikille sallituista esineistä pääsääntöisesti kielletyiksi aseiden osiksi määriteltäviä lippaita on Suomessa henkilöä kohti enemmän kuin missään muussa maassa. Mm. Puolustusvoimat on myynyt noin 1,5-2 miljoonaa lipasta. http://www.suomensotilas.fi/esitys-eun-asedirektiivin-taytantoonpanosta-suomessa-on-fiasko/ https://yle.fi/uutiset/3-10273106 (Tosin epämääräisen ampuma-aseen määritelmän laajennuksen takia laittomien aseiden määrä on epämääräinen.)

Tässä on vielä juttu aselakiasiasta. Eräs henkilö joutuisi suomalaisten virkamiesten tekemän lisäyksen takia mahdollisesti luopumaan tuhansien eurojen arvoisesta harrastusvälineestään saamatta asianmukaista korvausta. http://akusaarelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272373-nain-menetan-tuhansien-eurojen-harrastusvalineen-valtiolle

Mielestäni paras lausunto kyseisestä aselakiesityksestä on Asehistorian liiton lausunto puolustusvaliokunnalle. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-227306.pdf Siinä on selitetty miten esitys rikkoisi omaisuuden suojaa.

Olen kirjoittanut tästä aiheesta paljon omalla nimelläni internetiin.

Kirjoituksiani löytyy mm. seuraavista osoitteista.

http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi

http://asepolitiikka.blogspot.com/

https://www.facebook.com/asepolitiikka/

Youtube-kanavani osoite on https://www.youtube.com/channel/UCj9Ol-DuG9xzRJzkKDK94Xw .

Tämä viesti löytyy julkaistuna osoitteesta http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkopostiviesti-tasavallan-presidentille .

Parhain terveisin,

Aaro Kustaanheimo

+358468436279

]]>
2 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkopostiviesti-tasavallan-presidentille#comments Ampuma-aselaki Avoin kirje Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Sun, 24 Mar 2019 18:46:22 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272476-avoin-sahkopostiviesti-tasavallan-presidentille
Arctic Wolf - ei Fox http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268617-arctic-wolf-ei-fox <p>Puolustusministeri Jussi Niinistön junaileman kansainvälisen sotaharjoituksen alustavasta nimestä Arctic Fox noussut poru on ymmärrettävä - vaikkakaan ei ihan niin iso asia kuin poliittinen oppositiomme nyt vaahtoaa. Natsi-Saksasta ja Lapin sodasta muistuttava Arctic Fox kannattaa kuitenkin vaihtaa, ja yksi luonteva vaihtoehto on tällöin Arctic Wolf.</p><p>Mitä nopeammin Jussi Niinistö tuosta Foxista luopuu, sitä vähemmän asiasta tulee porua, mutta jos hän pitää jääräpäisesti siitä kiinni, asia leviää ja paisuu kohtuuttomuuksiin. Jo nyt mukaan on vedetty myös tasavallan presidentti, ja oppostio odottaa nyt vesi kielellä Niinistöjen kettusotaa moisesta asiasta.&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolustusministeri Jussi Niinistön junaileman kansainvälisen sotaharjoituksen alustavasta nimestä Arctic Fox noussut poru on ymmärrettävä - vaikkakaan ei ihan niin iso asia kuin poliittinen oppositiomme nyt vaahtoaa. Natsi-Saksasta ja Lapin sodasta muistuttava Arctic Fox kannattaa kuitenkin vaihtaa, ja yksi luonteva vaihtoehto on tällöin Arctic Wolf.

Mitä nopeammin Jussi Niinistö tuosta Foxista luopuu, sitä vähemmän asiasta tulee porua, mutta jos hän pitää jääräpäisesti siitä kiinni, asia leviää ja paisuu kohtuuttomuuksiin. Jo nyt mukaan on vedetty myös tasavallan presidentti, ja oppostio odottaa nyt vesi kielellä Niinistöjen kettusotaa moisesta asiasta.   

]]>
4 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268617-arctic-wolf-ei-fox#comments Jussi Niinistö Politiikka Sotaharjoitus Tasavallan presidentti Tue, 29 Jan 2019 10:47:23 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268617-arctic-wolf-ei-fox
Kiiski ja lohi http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259596-kiiski-ja-lohi <p>Tasavallan presidentti on jakanut meille runon, jossa kerrotaan pikkupojan onkeen tarttuneen kiiskenpoikasen muuttumisesta tarinoissa suuren suureksi loheksi.</p><p>Tarinat ovat mukavia, joten jatketaan.</p><p>Olipa kerran iso maa ja isossa maassa sen sotilasmahdin kannalta avainasemassa oleva yhtiö, joka halusi kerätä isännilleen rahaa rakentamalla ydinvoimaloita kaikkialle maailmaan. Länsimaat eivät moisia myllyjä halunneet ostaa, mutta oli sentään pienehkö naapurimaa, joka oli entisinä aikoina saatu sellaisia hankkimaan.</p><p>Ydinvoimalaa haluttiin naapurimaassa sen vuoksi, että sen uskottiin kykenevän tuottamaan omistajilleen halpaa energiaa vuosikymmenien ajan varmasti ja säävaihteluista riippumatta.</p><p>Voimalaa kuitenkin myös vastustettiin, ja siksi sovittiin että uuden omistuksen pitäisi sentään pysyä pääosin kotimaassa &ndash; tai yhteismarkkinalainsäädäntö huomioon ottaen edes EU:ssa.</p><p>Ratkaisu ongelmaan löydettiin nopeasti, mutta kun kiireellä ja vähän vasemmalla kädellä tehtiin, siitä ei tullut ollenkaan uskottavan näköistä.</p><p>Tämän jälkeen päätettiin puhua oikein ison veljen äänellä. Pienen maan elinkeinoministeri kutsuttiin ison maan pääkaupunkiin harjattavaksi, ja pienen maan presidentinkin kanssa puhuttiin. Tämän jälkeen löytyi naapurimaasta iso energiayhtiö, joka aiempien puheidensa vastaisesti ilmoitti lähtevänsä varmistamaan tarvittavan kotimaisen omistusosuuden. Heti sen jälkeen pienen maan parlamentti sai kokoon riittävän enemmistön periaateluvan myöntämiseksi voimalalle.</p><p>Ei hankkeen eteenpäinvieminen tuon jälkeenkään ole ollut helppoa muun muassa läntisten turvallisuusvaatimusten vuoksi. Eteenpäin kuitenkin mennään, tarvittaessa &rdquo;yleisten syiden&rdquo; auttamana.</p><p>Se nyt tietysti on vähän ongelmana, että uudet energiantuotannon teknologiat ovat kehittyneet niin, että voimalan aikanaan valmistuessa sen omistajat joutuvat todennäköisesti ostamaan vuosikymmenien ajan sen tuottamaa sähköä paljon markkinahintoja kalliimmalla. Omistuksesta ei pääse irtikään, sillä kuka nykymaailmassa enää tuollaiseen hankkeeseen lähtisi vapaaehtoisesti?</p><p>Voimalan toimittamisesta maksettavat rahat virtaavat kuitenkin ison maan yhtiön tilille. Siellä niille löytyykin kunnon käyttöä, esittelihän maan presidentti muutama kuukausi sitten muhkean listan uusia yhtiön osaamiseen perustuvia superaseita, joilla hän uskoo voivansa kiristää naapureitaan ja koko muuta maailmaa vielä vuosikymmeniä eteenpäinkin.</p><p>Eli kyllä pienistä kiiskistä joskus aika suuriakin lohia voi kehkeytyä. Mutta kun kyse on vain tarinoista, niihin voi joko uskoa tai olla uskomatta.</p> Tasavallan presidentti on jakanut meille runon, jossa kerrotaan pikkupojan onkeen tarttuneen kiiskenpoikasen muuttumisesta tarinoissa suuren suureksi loheksi.

Tarinat ovat mukavia, joten jatketaan.

Olipa kerran iso maa ja isossa maassa sen sotilasmahdin kannalta avainasemassa oleva yhtiö, joka halusi kerätä isännilleen rahaa rakentamalla ydinvoimaloita kaikkialle maailmaan. Länsimaat eivät moisia myllyjä halunneet ostaa, mutta oli sentään pienehkö naapurimaa, joka oli entisinä aikoina saatu sellaisia hankkimaan.

Ydinvoimalaa haluttiin naapurimaassa sen vuoksi, että sen uskottiin kykenevän tuottamaan omistajilleen halpaa energiaa vuosikymmenien ajan varmasti ja säävaihteluista riippumatta.

Voimalaa kuitenkin myös vastustettiin, ja siksi sovittiin että uuden omistuksen pitäisi sentään pysyä pääosin kotimaassa – tai yhteismarkkinalainsäädäntö huomioon ottaen edes EU:ssa.

Ratkaisu ongelmaan löydettiin nopeasti, mutta kun kiireellä ja vähän vasemmalla kädellä tehtiin, siitä ei tullut ollenkaan uskottavan näköistä.

Tämän jälkeen päätettiin puhua oikein ison veljen äänellä. Pienen maan elinkeinoministeri kutsuttiin ison maan pääkaupunkiin harjattavaksi, ja pienen maan presidentinkin kanssa puhuttiin. Tämän jälkeen löytyi naapurimaasta iso energiayhtiö, joka aiempien puheidensa vastaisesti ilmoitti lähtevänsä varmistamaan tarvittavan kotimaisen omistusosuuden. Heti sen jälkeen pienen maan parlamentti sai kokoon riittävän enemmistön periaateluvan myöntämiseksi voimalalle.

Ei hankkeen eteenpäinvieminen tuon jälkeenkään ole ollut helppoa muun muassa läntisten turvallisuusvaatimusten vuoksi. Eteenpäin kuitenkin mennään, tarvittaessa ”yleisten syiden” auttamana.

Se nyt tietysti on vähän ongelmana, että uudet energiantuotannon teknologiat ovat kehittyneet niin, että voimalan aikanaan valmistuessa sen omistajat joutuvat todennäköisesti ostamaan vuosikymmenien ajan sen tuottamaa sähköä paljon markkinahintoja kalliimmalla. Omistuksesta ei pääse irtikään, sillä kuka nykymaailmassa enää tuollaiseen hankkeeseen lähtisi vapaaehtoisesti?

Voimalan toimittamisesta maksettavat rahat virtaavat kuitenkin ison maan yhtiön tilille. Siellä niille löytyykin kunnon käyttöä, esittelihän maan presidentti muutama kuukausi sitten muhkean listan uusia yhtiön osaamiseen perustuvia superaseita, joilla hän uskoo voivansa kiristää naapureitaan ja koko muuta maailmaa vielä vuosikymmeniä eteenpäinkin.

Eli kyllä pienistä kiiskistä joskus aika suuriakin lohia voi kehkeytyä. Mutta kun kyse on vain tarinoista, niihin voi joko uskoa tai olla uskomatta.

]]>
9 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259596-kiiski-ja-lohi#comments Kotimaa Fennovoima Fortum Tasavallan presidentti Fri, 17 Aug 2018 05:46:37 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259596-kiiski-ja-lohi
Onko Suomi rikki, kun kaikki halutaan uudistaa kerralla? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259335-onko-suomi-rikki-kun-kaikki-halutaan-uudistaa-kerralla <p>&nbsp;</p><p><strong>Tasavallan presidentti vahvisti 10.8.2018 seuraavat lait: </strong></p><p>Laki turvatoimista Maahanmuuttovirastossa ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 83 &sect;:n muuttamisesta (HE 32/2018 vp). Lailla on tarkoitus suojata Maahanmuuttovirastossa työskenteleviä henkilöitä erilaisilta vaaratekijöiltä, turvata työskentelyolosuhteita sekä suojata viraston omaisuutta. Laissa säädetään Maahanmuuttoviraston käytössä olevissa tiloissa turvatehtävissä työskentelevien turvatarkastajien toimivaltuuksista. Toimivaltuudet liittyvät henkilöllisyyden tarkistamiseen, turvatarkastukseen, henkilöntarkastukseen, esineiden haltuunottoon, pääsyn estämiseen, henkilön poistamiseen ja henkilön kiinniottamiseen. Lait tulevat voimaan 20.8.2018. (SM johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)</p><p>Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a ja 3 c &sect;:n muuttamisesta, laki lapsilisälain 1 a &sect;:n muuttamisesta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 &sect;:n muuttamisesta, laki kansanterveyslain 14 &sect;:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain 3 &sect;:n muuttamisesta, laki aravarajoituslain 4 &sect;:n muuttamisesta, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 &sect;:n muuttamisesta ja laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 10 &sect;:n muuttamisesta (HE 21/2018 vp). Uudella lailla pannaan täytäntöön tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskeva direktiivi. Direktiivi pannaan täytäntöön tutkijoiden, opiskelijoiden, työharjoittelijoiden ja vapaaehtoisten osalta. Uudessa laissa säädetään maahantulon ehdoista, myönnettävistä oleskeluluvista ja oikeuksista maassaolon aikana. Laissa säädetään lisäksi tutkijoiden ja heidän perheenjäsentensä sekä opiskelijoiden oikeudesta liikkua toisen jäsenvaltion myöntämällä oleskeluluvalla Suomeen. Ulkomaalaislaissa säädetään direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta. Keskeisen sisällön muodostaa direktiivin tarkoittama kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu Suomen kansalaisten kanssa. Sen toteuttamiseksi tehdään useita muutoksia sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa koskevaan lainsäädäntöön. Samalla otetaan käyttöön direktiivissä sallitut poikkeukset yhdenvertaisesta kohtelusta. Lait tulevat voimaan 1.9.2018. (SM johtava asiaintuntija Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)</p><p>Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 41/2018 vp). Uusi lukiolaki säädetään. Lukiokoulutus on edelleen kolmivuotinen koulutus, jota järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Opintojen rakenteesta ja laajuuksista säädettään valtioneuvoston asetuksella. Oppiaineita ja niihin kuuluvien opintojen määrää tai pakollisuutta ei muuteta nykytilaan nähden, mutta koulutuksen järjestäjä päättää pääosin minkä laajuisina opintojaksoina opinnot järjestetään. Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Ohjausta annetaan myös opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa, sekä henkilöille, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Laissa säädetään oppimisen tuesta lukiokoulutuksessa. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta säädetään laissa. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opetus on lisäksi järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Lisäksi muutetaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovutaan ja koulutuksen järjestäjille säädetään velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Voimassa olevaan lukiolakiin sisältyvät ylioppilastutkintoa ja ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset siirretään ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan ehdotetuista laeista koulutuksen järjestäjille aiheutuvien uusien kustannusten korvaamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.8.2019. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosien 2019-2020 aikana ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2021 alkavassa lukiokoulutuksessa. Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ylioppilastutkinnon kokeiden rajoituksettomien uusimisien vaikutuksia. (OKM hallitussihteeri Matti Sillanmäki 0295 330 193)</p><p>Tieliikennelaki, laki ajoneuvolain muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain VI osan 2 luvun muuttamisesta, laki rikoslain 2 a luvun 3 &sect;:n muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta, laki ajokorttilain muuttamisesta, laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain 21 &sect;:n kumoamisesta, laki rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetun lain kumoamisesta, laki tieliikenteen turvaamisesta liikennemerkein eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta, laki ajoneuvoverolain 2 ja 35 &sect;:n muuttamisesta, laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 2 ja 4 &sect;:n muuttamisesta, laki poliisin hallinnosta annetun lain 15 b &sect;:n muuttamisesta, laki ratalain 18 ja 89 &sect;:n muuttamisesta ja laki hallinto-oikeuslain 12 b &sect;:n muuttamisesta (HE 180/2017 vp). Tieliikennelainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Laeilla poistetaan tieliikennelainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia sekä saatetaan lainsäädäntö johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Uusi tieliikennelaki kokoaa yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskevan lainsäädännön. Laissa säädetään liikenteen yleisistä periaatteista, liikennesäännöistä ja ajoneuvojen käyttämisestä tiellä, liikenteenohjauksesta sekä liikenteenohjauksessa käytettävistä laitteista ja merkeistä. Sen lisäksi säädetään lain rikkomisesta määrättävästä liikennevirhemaksusta ja sen järjestelmästä. Toistuvien rikkomusten perusteella määrättäviä ajokieltoja ajokorttilaissa uudistetaan samalla kertaa. Lait tulevat voimaan 1.6.2020. Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että uuden tieliikennelain uudistuksista tiedotetaan tiellä liikkujia tehokkaasti ja kattavasti, ja että lain vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset. (LVM liikenneneuvos Kimmo Kiiski 0295 342 304)</p><p>Liikesalaisuuslaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta, laki työsopimuslain 3 luvun 4 ja 5 &sect;:n muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 &sect;:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta, laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 b &sect;:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta, laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 &sect;:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 30 luvun muuttamisesta, laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 14 &sect;:n muuttamisesta, laki merityösopimuslain 4 luvun 4 ja 5 &sect;:n muuttamisesta, laki työriitojen sovittelusta annetun lain 18 &sect;:n muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 57 &sect;:n muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain 43 &sect;:n muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 43 &sect;:n muuttamisesta, laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 12 &sect;:n muuttamisesta, laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 31 &sect;:n muuttamisesta, laki henkilöstörahastolain 61 &sect;:n muuttamisesta, laki siviilipalveluslain 25 &sect;:n muuttamisesta, laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain 10 &sect;:n muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 33 &sect;:n muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain 133 &sect;:n muuttamisesta, laki turvallisuusselvityslain 22 ja 36 &sect;:n muuttamisesta, laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 27 &sect;:n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 30 luvun 1 &sect;:n muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 11 luvun 29 &sect;:n muuttamisesta, laki konttilain 19 &sect;:n muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 165 &sect;:n muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 14 &sect;:n muuttamisesta, laki vakuutusedustuksesta annetun lain 44 &sect;:n muuttamisesta, laki maksulaitoslain 37 &sect;:n muuttamisesta, laki tilastolain 10 ja 22 &sect;:n muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain IV osan 1 luvun 2 ja 4 &sect;:n muuttamisesta, laki kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 2 &sect;:n muuttamisesta, laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 &sect;:n muuttamisesta, laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 11 &sect;:n muuttamisesta, laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 1 &sect;:n muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 79 &sect;:n muuttamisesta, laki panttilainauslaitoksista annetun lain 33 &sect;:n muuttamisesta, laki asianajajista annetun lain 5 c &sect;:n muuttamisesta, laki eläinten lääkitsemisestä annetun lain 40 &sect;:n muuttamisesta, laki rautatielain 94 &sect;:n muuttamisesta, laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 ja 6 &sect;:n muuttamisesta, laki tartuntatautilain 18 &sect;:n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain 132 &sect;:n muuttamisesta, laki sijoituspalvelulain 12 luvun 1 &sect;:n muuttamisesta, laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain 7 &sect;:n muuttamisesta, laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 9 &sect;:n muuttamisesta, laki joukkorahoituslain 19 &sect;:n muuttamisesta, laki asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 14 &sect;:n muuttamisesta, laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain 13 &sect;:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 5 &sect;:n muuttamisesta, laki rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 4 &sect;:n muuttamisesta, laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain 4 &sect;:n muuttamisesta, laki valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja annetun lain 4 &sect;:n muuttamisesta, laki liikennevahinkolautakunnasta annetun lain 10 &sect;:n muuttamisesta, laki kemikaalilain muuttamisesta, laki säteilylain 68 &sect;:n muuttamisesta, laki pelastuslain 86 &sect;:n muuttamisesta, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 32 &sect;:n muuttamisesta, laki lääkelain 25 a ja 90 &sect;:n muuttamisesta, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 40 a &sect;:n muuttamisesta, laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 53 &sect;:n muuttamisesta, laki kirjanpitolain 8 luvun 3 &sect;:n muuttamisesta, laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 17 &sect;:n muuttamisesta, laki terveydensuojelulain 59 &sect;:n muuttamisesta, laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 21 &sect;:n muuttamisesta, laki eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain 24 &sect;:n muuttamisesta, laki eläinsuojelulain 62 &sect;:n muuttamisesta, laki vesihuoltolain 35 &sect;:n muuttamisesta, laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 15 &sect;:n muuttamisesta, laki lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain 23 &sect;:n muuttamisesta, laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 7 &sect;:n muuttamisesta, laki alkoholilain 64 &sect;:n muuttamisesta, laki metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain 22 ja 23 &sect;:n muuttamisesta, laki taimiaineistolain 9 &sect;:n muuttamisesta, laki kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 24 &sect;:n muuttamisesta, laki painelaitelain 80 &sect;:n muuttamisesta, laki sähköturvallisuuslain 90 &sect;:n muuttamisesta, laki hukkakauran torjunnasta annetun lain 16 &sect;:n muuttamisesta, laki konkurssilain 14 luvun 13 &sect;:n muuttamisesta, laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 16 &sect;:n muuttamisesta, laki eläinlääkintähuoltolain 36 &sect;:n muuttamisesta, laki kasvinsuojeluaineista annetun lain 32 &sect;:n muuttamisesta, laki hevoskilpailulain 14 &sect;:n muuttamisesta, laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 23 &sect;:n muuttamisesta, laki jätelain 146 &sect;:n muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain 210 &sect;:n muuttamisesta, laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain 43 &sect;:n muuttamisesta, laki eläinten kuljetuksesta annetun lain 33 &sect;:n muuttamisesta, laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 57 &sect;:n muuttamisesta, laki lannoitevalmistelain 27 &sect;:n muuttamisesta, laki elintarvikelain 81 &sect;:n muuttamisesta, laki hissiturvallisuuslain 74 &sect;:n muuttamisesta, laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 13 &sect;:n muuttamisesta, laki jalometallituotteista annetun lain 15 &sect;:n muuttamisesta, laki eräiden riskin aiheuttavien tuotteiden markkinavalvontaan liittyvien tietojen ilmoittamisesta Euroopan komissiolle annetun lain 5 &sect;:n muuttamisesta, laki siemenkauppalain 26 &sect;:n muuttamisesta, laki kosmeettisista valmisteista annetun lain 16 &sect;:n muuttamisesta, laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain 15 &sect;:n muuttamisesta, laki tupakkalain muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain 16 luvun 10 &sect;:n muuttamisesta, laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 16 &sect;:n muuttamisesta, laki ajoneuvolain 39 &sect;:n muuttamisesta, laki rahankeräyslain 28 &sect;:n muuttamisesta, laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain 5 &sect;:n muuttamisesta, laki hallintolainkäyttölain 39 b &sect;:n muuttamisesta, laki erikoiskasvien markkinoimismaksuista annetun lain 22 &sect;:n muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 2 &sect;:n muuttamisesta ja laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 &sect;:n muuttamisesta (HE 49/2018 vp). Laissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumotaan ja voimassa oleva sääntely siirretään eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Työsopimuslakia muutetaan. Lakia täsmennetään ja siihen lisätään viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, koska työsopimuslain liikesalaisuuksia koskeva säännös saa sisältönsä myös liikesalaisuuslaista. Käräjäoikeudella ja markkinaoikeudella on osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuksien loukkauksia koskevissa riita-asioissa. Oikeuspaikkasäännös edellyttää tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen sekä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutetaan myös siten, että liikesalaisuuksia koskevat kiellot käsitellään markkinaoikeudessa teollis-ja tekijänoikeudellisina asioina. Vähäisiä tarkistuksia tehdään myös todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan siten, että lainsäädännössä käytetään johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 &sect;:n muuttamisesta tulemaan voimaan 1.10.2018 sekä muut eduskunnan vastaukseen sisältyvät lait tulevat voimaan 15.8.2018. (TEM lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen 0295 048 067)</p><p>Tasavallan presidentti hyväksyi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ja vahvisti lain Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (HE 149/2017 vp) sekä määräsi eduskunnan lausuman merkittäväksi pöytäkirjaan ja ryhtymään lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Sopimuksen tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen sekä Maailman kauppajärjestön säännösten ja velvoitteiden mukainen kaupan vapauttaminen olennaisilta osin kaiken tavara- ja palvelukaupan osalta. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäväksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 0295 351 700)</p><p><strong>KANSAINVÄLISET ASIAT </strong></p><p>Tasavallan presidentti päätti 10.8.2018 seuraavat kansainväliset asiat:</p><p>Tasavallan presidentti hyväksyi Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa 18.5.2018 hyväksytyt toimenpiteet. Suomi on Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivinen osapuoli, mistä syystä sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa hyväksytyt toimenpiteet edellyttävät Suomessa kansallista hyväksymistä. Toimenpiteet 1(2018)-6(2018) tulee hyväksyä 16.8.2018 mennessä. Toimenpiteet ovat luonteeltaan teknisiä. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)</p><p>(jatkuu alla)</p><p><strong>Lähde: </strong></p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tasavallan-presidentin-esittely-10-8-2018" title="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tasavallan-presidentin-esittely-10-8-2018">https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tasavallan-p...</a></p><p>---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Samaan aikaa meillä on valmistelussa mm. genomilaki, genomikeskuslaki, toisiolaki, kansallinen tietosuojalainsäädäntö, sote-tietovarantolupaviranomainen, LUOVA-virasto, kaikki sote- ja maakuntauudistuksen lait, mm. asiakasmaksu- ja potilaslaki ym... ym...</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähteitä:</strong></p><p>Hallituksen esitys eduskunnalle Digi- ja väestötietovirastoa koskevaksi lainsäädännöksi sekä laeiksi eräiden rekisterihallintoa koskevien lakien muuttamisesta (VM082:00/2018 Säädösvalmistelu)</p><p><a href="https://vm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=VM082%3A00%2F2018" title="https://vm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=VM082%3A00%2F2018">https://vm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=VM082%3A00%2F2018</a></p><p><a href="https://alueuudistus.fi/documents/1477425/7168024/11+Tiivistelm%C3%A4+maakunta-+ja+sote-uudistuksen+keskeisist%C3%A4+lakiesityksist%C3%A4_3_2018.pdf/b4cb6e1a-e55f-47ac-b089-4df2a9782031/11+Tiivistelm%C3%A4+maakunta-+ja+sote-uudistuksen+keskeisist%C3%A4+lakiesityksist%C3%A4_3_2018.pdf.pdf" title="https://alueuudistus.fi/documents/1477425/7168024/11+Tiivistelm%C3%A4+maakunta-+ja+sote-uudistuksen+keskeisist%C3%A4+lakiesityksist%C3%A4_3_2018.pdf/b4cb6e1a-e55f-47ac-b089-4df2a9782031/11+Tiivistelm%C3%A4+maakunta-+ja+sote-uudistuksen+keskeisist%C3%A4+lakiesityksist%C3%A4_3_2018.pdf.pdf">https://alueuudistus.fi/documents/1477425/7168024/11+Tiivistelm%C3%A4+ma...</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /></strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Onko Suomi ollut näin rikki, kun kaikki halutaan uudistaa kerralla? Tuntuisi, että mikään ei ole entisellään näiden kaikkien uudistusten jälkeen.</strong></p><p><strong>Minua ainakin hirvittää, miten näiden kaikkien uudistusten ja lakimuutosten &quot;jalkauttaminen&quot; tulee onnistumaan. </strong></p><p><strong>Tuntuisi, että nyt viimeistään pitäisi pistää jäitä hattuun, jos uudistukset aiotaan saada joskus hallitusti maaliin. </strong></p><p><strong>Missä on nähtävänä hallituksen kokonaisstrategia, jolla tämä onnistuu?&nbsp; <img alt="yes" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/thumbs_up.png" title="yes" width="23" /></strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp; </strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tasavallan presidentti vahvisti 10.8.2018 seuraavat lait:

Laki turvatoimista Maahanmuuttovirastossa ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 83 §:n muuttamisesta (HE 32/2018 vp). Lailla on tarkoitus suojata Maahanmuuttovirastossa työskenteleviä henkilöitä erilaisilta vaaratekijöiltä, turvata työskentelyolosuhteita sekä suojata viraston omaisuutta. Laissa säädetään Maahanmuuttoviraston käytössä olevissa tiloissa turvatehtävissä työskentelevien turvatarkastajien toimivaltuuksista. Toimivaltuudet liittyvät henkilöllisyyden tarkistamiseen, turvatarkastukseen, henkilöntarkastukseen, esineiden haltuunottoon, pääsyn estämiseen, henkilön poistamiseen ja henkilön kiinniottamiseen. Lait tulevat voimaan 20.8.2018. (SM johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)

Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a ja 3 c §:n muuttamisesta, laki lapsilisälain 1 a §:n muuttamisesta, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain 3 §:n muuttamisesta, laki aravarajoituslain 4 §:n muuttamisesta, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta ja laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 21/2018 vp). Uudella lailla pannaan täytäntöön tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskeva direktiivi. Direktiivi pannaan täytäntöön tutkijoiden, opiskelijoiden, työharjoittelijoiden ja vapaaehtoisten osalta. Uudessa laissa säädetään maahantulon ehdoista, myönnettävistä oleskeluluvista ja oikeuksista maassaolon aikana. Laissa säädetään lisäksi tutkijoiden ja heidän perheenjäsentensä sekä opiskelijoiden oikeudesta liikkua toisen jäsenvaltion myöntämällä oleskeluluvalla Suomeen. Ulkomaalaislaissa säädetään direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta. Keskeisen sisällön muodostaa direktiivin tarkoittama kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu Suomen kansalaisten kanssa. Sen toteuttamiseksi tehdään useita muutoksia sosiaaliturvaa ja terveydenhoitoa koskevaan lainsäädäntöön. Samalla otetaan käyttöön direktiivissä sallitut poikkeukset yhdenvertaisesta kohtelusta. Lait tulevat voimaan 1.9.2018. (SM johtava asiaintuntija Jarmo Tiukkanen 0295 488 606)

Lukiolaki, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 41/2018 vp). Uusi lukiolaki säädetään. Lukiokoulutus on edelleen kolmivuotinen koulutus, jota järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Opintojen rakenteesta ja laajuuksista säädettään valtioneuvoston asetuksella. Oppiaineita ja niihin kuuluvien opintojen määrää tai pakollisuutta ei muuteta nykytilaan nähden, mutta koulutuksen järjestäjä päättää pääosin minkä laajuisina opintojaksoina opinnot järjestetään. Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Ohjausta annetaan myös opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa, sekä henkilöille, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Laissa säädetään oppimisen tuesta lukiokoulutuksessa. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta säädetään laissa. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opetus on lisäksi järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Lisäksi muutetaan ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettua lakia. Ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertoja koskevista rajoituksista luovutaan ja koulutuksen järjestäjille säädetään velvollisuus järjestää kokeet myös uusijoille ja tutkinnon täydentäjille. Voimassa olevaan lukiolakiin sisältyvät ylioppilastutkintoa ja ylioppilastutkintolautakuntaa koskevat säännökset siirretään ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan ehdotetuista laeista koulutuksen järjestäjille aiheutuvien uusien kustannusten korvaamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.8.2019. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosien 2019-2020 aikana ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2021 alkavassa lukiokoulutuksessa. Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ylioppilastutkinnon kokeiden rajoituksettomien uusimisien vaikutuksia. (OKM hallitussihteeri Matti Sillanmäki 0295 330 193)

Tieliikennelaki, laki ajoneuvolain muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain VI osan 2 luvun muuttamisesta, laki rikoslain 2 a luvun 3 §:n muuttamisesta, laki rikesakkorikkomuksista annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta, laki ajokorttilain muuttamisesta, laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain 21 §:n kumoamisesta, laki rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetun lain kumoamisesta, laki tieliikenteen turvaamisesta liikennemerkein eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta, laki ajoneuvoverolain 2 ja 35 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta, laki poliisin hallinnosta annetun lain 15 b §:n muuttamisesta, laki ratalain 18 ja 89 §:n muuttamisesta ja laki hallinto-oikeuslain 12 b §:n muuttamisesta (HE 180/2017 vp). Tieliikennelainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Laeilla poistetaan tieliikennelainsäädäntöä rasittavaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia sekä saatetaan lainsäädäntö johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Uusi tieliikennelaki kokoaa yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskevan lainsäädännön. Laissa säädetään liikenteen yleisistä periaatteista, liikennesäännöistä ja ajoneuvojen käyttämisestä tiellä, liikenteenohjauksesta sekä liikenteenohjauksessa käytettävistä laitteista ja merkeistä. Sen lisäksi säädetään lain rikkomisesta määrättävästä liikennevirhemaksusta ja sen järjestelmästä. Toistuvien rikkomusten perusteella määrättäviä ajokieltoja ajokorttilaissa uudistetaan samalla kertaa. Lait tulevat voimaan 1.6.2020. Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lausumat: 1. Eduskunta edellyttää, että uuden tieliikennelain uudistuksista tiedotetaan tiellä liikkujia tehokkaasti ja kattavasti, ja että lain vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset. (LVM liikenneneuvos Kimmo Kiiski 0295 342 304)

Liikesalaisuuslaki, laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta, laki työsopimuslain 3 luvun 4 ja 5 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta, laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 b §:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta, laki todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain 30 luvun muuttamisesta, laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki merityösopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:n muuttamisesta, laki työriitojen sovittelusta annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 57 §:n muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 31 §:n muuttamisesta, laki henkilöstörahastolain 61 §:n muuttamisesta, laki siviilipalveluslain 25 §:n muuttamisesta, laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 33 §:n muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain 133 §:n muuttamisesta, laki turvallisuusselvityslain 22 ja 36 §:n muuttamisesta, laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 27 §:n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 30 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 11 luvun 29 §:n muuttamisesta, laki konttilain 19 §:n muuttamisesta, laki vakuutuskassalain 165 §:n muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 14 §:n muuttamisesta, laki vakuutusedustuksesta annetun lain 44 §:n muuttamisesta, laki maksulaitoslain 37 §:n muuttamisesta, laki tilastolain 10 ja 22 §:n muuttamisesta, laki liikenteen palveluista annetun lain IV osan 1 luvun 2 ja 4 §:n muuttamisesta, laki kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 11 §:n muuttamisesta, laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 79 §:n muuttamisesta, laki panttilainauslaitoksista annetun lain 33 §:n muuttamisesta, laki asianajajista annetun lain 5 c §:n muuttamisesta, laki eläinten lääkitsemisestä annetun lain 40 §:n muuttamisesta, laki rautatielain 94 §:n muuttamisesta, laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta, laki tartuntatautilain 18 §:n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain 132 §:n muuttamisesta, laki sijoituspalvelulain 12 luvun 1 §:n muuttamisesta, laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki joukkorahoituslain 19 §:n muuttamisesta, laki asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki liikennevahinkolautakunnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta, laki kemikaalilain muuttamisesta, laki säteilylain 68 §:n muuttamisesta, laki pelastuslain 86 §:n muuttamisesta, laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 32 §:n muuttamisesta, laki lääkelain 25 a ja 90 §:n muuttamisesta, laki maatalouden rakennetuista annetun lain 40 a §:n muuttamisesta, laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 53 §:n muuttamisesta, laki kirjanpitolain 8 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki terveydensuojelulain 59 §:n muuttamisesta, laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 21 §:n muuttamisesta, laki eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki eläinsuojelulain 62 §:n muuttamisesta, laki vesihuoltolain 35 §:n muuttamisesta, laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta, laki alkoholilain 64 §:n muuttamisesta, laki metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain 22 ja 23 §:n muuttamisesta, laki taimiaineistolain 9 §:n muuttamisesta, laki kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki painelaitelain 80 §:n muuttamisesta, laki sähköturvallisuuslain 90 §:n muuttamisesta, laki hukkakauran torjunnasta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki konkurssilain 14 luvun 13 §:n muuttamisesta, laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki eläinlääkintähuoltolain 36 §:n muuttamisesta, laki kasvinsuojeluaineista annetun lain 32 §:n muuttamisesta, laki hevoskilpailulain 14 §:n muuttamisesta, laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki jätelain 146 §:n muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain 210 §:n muuttamisesta, laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain 43 §:n muuttamisesta, laki eläinten kuljetuksesta annetun lain 33 §:n muuttamisesta, laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 57 §:n muuttamisesta, laki lannoitevalmistelain 27 §:n muuttamisesta, laki elintarvikelain 81 §:n muuttamisesta, laki hissiturvallisuuslain 74 §:n muuttamisesta, laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki jalometallituotteista annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki eräiden riskin aiheuttavien tuotteiden markkinavalvontaan liittyvien tietojen ilmoittamisesta Euroopan komissiolle annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki siemenkauppalain 26 §:n muuttamisesta, laki kosmeettisista valmisteista annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki tupakkalain muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain 16 luvun 10 §:n muuttamisesta, laki julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvolain 39 §:n muuttamisesta, laki rahankeräyslain 28 §:n muuttamisesta, laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki hallintolainkäyttölain 39 b §:n muuttamisesta, laki erikoiskasvien markkinoimismaksuista annetun lain 22 §:n muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 2 §:n muuttamisesta ja laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 §:n muuttamisesta (HE 49/2018 vp). Laissa säädetään liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumotaan ja voimassa oleva sääntely siirretään eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Työsopimuslakia muutetaan. Lakia täsmennetään ja siihen lisätään viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, koska työsopimuslain liikesalaisuuksia koskeva säännös saa sisältönsä myös liikesalaisuuslaista. Käräjäoikeudella ja markkinaoikeudella on osin rinnakkaista toimivaltaa liikesalaisuuksien loukkauksia koskevissa riita-asioissa. Oikeuspaikkasäännös edellyttää tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen sekä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutetaan myös siten, että liikesalaisuuksia koskevat kiellot käsitellään markkinaoikeudessa teollis-ja tekijänoikeudellisina asioina. Vähäisiä tarkistuksia tehdään myös todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. Liikesalaisuuden osalta käytettävä käsitteistö yhdenmukaistetaan siten, että lainsäädännössä käytetään johdonmukaisesti käsitettä liikesalaisuus. Laki vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 79 §:n muuttamisesta tulemaan voimaan 1.10.2018 sekä muut eduskunnan vastaukseen sisältyvät lait tulevat voimaan 15.8.2018. (TEM lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen 0295 048 067)

Tasavallan presidentti hyväksyi Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen ja vahvisti lain Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdystä laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (HE 149/2017 vp) sekä määräsi eduskunnan lausuman merkittäväksi pöytäkirjaan ja ryhtymään lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Sopimuksen tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen sekä Maailman kauppajärjestön säännösten ja velvoitteiden mukainen kaupan vapauttaminen olennaisilta osin kaiken tavara- ja palvelukaupan osalta. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäväksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 0295 351 700)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 10.8.2018 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti hyväksyi Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa 18.5.2018 hyväksytyt toimenpiteet. Suomi on Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivinen osapuoli, mistä syystä sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa hyväksytyt toimenpiteet edellyttävät Suomessa kansallista hyväksymistä. Toimenpiteet 1(2018)-6(2018) tulee hyväksyä 16.8.2018 mennessä. Toimenpiteet ovat luonteeltaan teknisiä. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

(jatkuu alla)

Lähde:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tasavallan-presidentin-esittely-10-8-2018

---

 

Samaan aikaa meillä on valmistelussa mm. genomilaki, genomikeskuslaki, toisiolaki, kansallinen tietosuojalainsäädäntö, sote-tietovarantolupaviranomainen, LUOVA-virasto, kaikki sote- ja maakuntauudistuksen lait, mm. asiakasmaksu- ja potilaslaki ym... ym...

 

Lähteitä:

Hallituksen esitys eduskunnalle Digi- ja väestötietovirastoa koskevaksi lainsäädännöksi sekä laeiksi eräiden rekisterihallintoa koskevien lakien muuttamisesta (VM082:00/2018 Säädösvalmistelu)

https://vm.fi/hanke/-/hankesivu/hanke?tunnus=VM082%3A00%2F2018

https://alueuudistus.fi/documents/1477425/7168024/11+Tiivistelm%C3%A4+maakunta-+ja+sote-uudistuksen+keskeisist%C3%A4+lakiesityksist%C3%A4_3_2018.pdf/b4cb6e1a-e55f-47ac-b089-4df2a9782031/11+Tiivistelm%C3%A4+maakunta-+ja+sote-uudistuksen+keskeisist%C3%A4+lakiesityksist%C3%A4_3_2018.pdf.pdf

 

surprise

 

Onko Suomi ollut näin rikki, kun kaikki halutaan uudistaa kerralla? Tuntuisi, että mikään ei ole entisellään näiden kaikkien uudistusten jälkeen.

Minua ainakin hirvittää, miten näiden kaikkien uudistusten ja lakimuutosten "jalkauttaminen" tulee onnistumaan.

Tuntuisi, että nyt viimeistään pitäisi pistää jäitä hattuun, jos uudistukset aiotaan saada joskus hallitusti maaliin.

Missä on nähtävänä hallituksen kokonaisstrategia, jolla tämä onnistuu?  yes

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
12 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259335-onko-suomi-rikki-kun-kaikki-halutaan-uudistaa-kerralla#comments Lakien säätäminen Sote- ja maakuntauudistus Tasavallan presidentti Sat, 11 Aug 2018 09:18:46 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259335-onko-suomi-rikki-kun-kaikki-halutaan-uudistaa-kerralla
Niinistön murskavoitto osin kokoomuksen ansiota http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250008-niiniston-murskavoitto-osin-kokoomuksen-ansiota <p>Sauli Niinistö voitti presidentivaalit kuten moni osasi ennakoida. Tuota tulostahan saattoi moni aavistella mielipidetutkimustenkin perusteella. Ulkomailla on hämmästelty sitä miten maassa jossa on näin sirpaleinen puoluejärjestelmä kuin Suomessa yksi henkilö voi saada ensimmäisellä kierroksella noin suuren äänimäärän.</p><p>Niinistön pitää kiittää suuresta äänimäärästään entistä(!) puoluettaan kokoomusta. Oli hänellä toki itselläänkin merkittävä osuus voittoon. Yksi ratkaiseva tekijä sen suhteen, että Niinistö voitti kisan jo ensimmäisellä kierroksella oli varmasti se, että Niinistö ei lähtenyt kisaan kokoomuksen vaan kansanliikkeen ehdokkaana.</p><p>Merkitystä Niinistön suosioon oli varmasti myös sillä, että kokoomus ei asettanut omaa ehdokastaan vaan oli &quot;melko hiljaa&quot; Niinistön takana. Siksi puoluepolitiikka jäi suurelta osin Niinistöä äänestäneiltä sivuseikaksi. Jättämällä ehdokkaan asettamatta kokoomus &quot;takasi&quot; Niinistölle valinnan ensimmäisellä kierroksella.</p><p>Itse asiassa lienee niin, että jos kokoomus olisi ehdokkaan asettanut niin vaarana olisi ollut, että tuon ehdokkaan saama äänimäärä olisi ollut tuolla yleisellä alle kuuden prosenti tasolla. Olisi se kuitenkin saattanut sitä tarkoittaa, että vaaleissa olisi jouduttu järjestämään toinen kierros.</p><p>Asiassa merkitystä oli varmasti myös sillä, että Niinistö ei lähtenyt presidenttiehdokkaaksi vielä silloin kun häntä ensimmäisen kerran ehdokkaaksi pyydettiin, oliko tuo 18 vuotta sitten. Hän lähti ensimmäisen kerran ehdolle <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_2006">vuonna 2006</a> ja suhtautui tuolloin tappioonsa hyvin. Ja tuli sitten valituksi Suomen presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana vuonna 2012. Valintansa jälkeen hän erosi puolueesta kuten Suomen presidentiksi valitulla on aina ollut tapana tehdä.</p><p>Onnittelut Sauli Niinistölle voitosta.</p><p>* * *</p><p>Onnitella pitää myös Laura Huhtasaarta joka pärjäsi hyvin ottaen huomioon, että hän on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Satakunnassa Laura oli selvä &quot;ykkönen&quot;, eli tuloslistan kakkonen, ennen Haavistoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sauli Niinistö voitti presidentivaalit kuten moni osasi ennakoida. Tuota tulostahan saattoi moni aavistella mielipidetutkimustenkin perusteella. Ulkomailla on hämmästelty sitä miten maassa jossa on näin sirpaleinen puoluejärjestelmä kuin Suomessa yksi henkilö voi saada ensimmäisellä kierroksella noin suuren äänimäärän.

Niinistön pitää kiittää suuresta äänimäärästään entistä(!) puoluettaan kokoomusta. Oli hänellä toki itselläänkin merkittävä osuus voittoon. Yksi ratkaiseva tekijä sen suhteen, että Niinistö voitti kisan jo ensimmäisellä kierroksella oli varmasti se, että Niinistö ei lähtenyt kisaan kokoomuksen vaan kansanliikkeen ehdokkaana.

Merkitystä Niinistön suosioon oli varmasti myös sillä, että kokoomus ei asettanut omaa ehdokastaan vaan oli "melko hiljaa" Niinistön takana. Siksi puoluepolitiikka jäi suurelta osin Niinistöä äänestäneiltä sivuseikaksi. Jättämällä ehdokkaan asettamatta kokoomus "takasi" Niinistölle valinnan ensimmäisellä kierroksella.

Itse asiassa lienee niin, että jos kokoomus olisi ehdokkaan asettanut niin vaarana olisi ollut, että tuon ehdokkaan saama äänimäärä olisi ollut tuolla yleisellä alle kuuden prosenti tasolla. Olisi se kuitenkin saattanut sitä tarkoittaa, että vaaleissa olisi jouduttu järjestämään toinen kierros.

Asiassa merkitystä oli varmasti myös sillä, että Niinistö ei lähtenyt presidenttiehdokkaaksi vielä silloin kun häntä ensimmäisen kerran ehdokkaaksi pyydettiin, oliko tuo 18 vuotta sitten. Hän lähti ensimmäisen kerran ehdolle vuonna 2006 ja suhtautui tuolloin tappioonsa hyvin. Ja tuli sitten valituksi Suomen presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana vuonna 2012. Valintansa jälkeen hän erosi puolueesta kuten Suomen presidentiksi valitulla on aina ollut tapana tehdä.

Onnittelut Sauli Niinistölle voitosta.

* * *

Onnitella pitää myös Laura Huhtasaarta joka pärjäsi hyvin ottaen huomioon, että hän on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Satakunnassa Laura oli selvä "ykkönen", eli tuloslistan kakkonen, ennen Haavistoa.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250008-niiniston-murskavoitto-osin-kokoomuksen-ansiota#comments Murskavoitto Presidentinvaalit 2018 Presidentti Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Mon, 29 Jan 2018 07:21:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250008-niiniston-murskavoitto-osin-kokoomuksen-ansiota
Minä äänestin Lauraa, äänestä sinäkin http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249872-mina-aanestin-lauraa-aanesta-sinakin <p>Sunnuntaina 28.01.2018 käydään Suomen presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Tarjolla on yksi kansallismielinen vaihtoehto ja seitsemän jotain ihan muuta ajattelutapaa edustavaa ehdokasta. Lyhyestä virsi kaunis: Suomea ja suomalaisuutta arvossaan pitävälle kansallismieliselle äänestäjälle on vain yksi todellinen vaihtoehto: Laura Huhtasaari, numero 5.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hyvä esimerkki kehityksestä, jota Laura vastustaa, on Iltalehden (25.1.2018) kertoman uutisen tapahtumat Ruotsista. Joukko ei-kantaruotsalaisia miehiä syyllistyi tapahtumaketjuun, joka johti kolmen ihmisen murhaan. Murhattujen joukossa oli ensimäisen murhan todistaja ja tämän vaimo. Päätekijänä Solnan käräjäoikeus tuomitsi Fouad Saleh -nimisen miehen elinkautiseen ja muut eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Paljon puhuvana yksityiskohtana mainittakoon, että tämä ei-eurooppalaistaustainen henkilö kaiken tapahtuneen jälkeen oli kykenevä iloisesti kasvojaan peittelemättä näyttelemään kaksin käsin keskisormia häntä kuvanneille lehtimiehille.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Laura Huhtasaari on ainoa presidenttiehdokas joka on johdonmukaisesti ja uskottavasti puhunut maahanmuuton ongelmista jo vuosia. Hän on ainoa, joka ottaa nämä asiat oikeasti tosissaan. Lauran äänestäminen on näpäytys tämänhetkiselle eliitille siitä, että suomalaisten turvallisuutta ja tulevaisuutta itsenäisessä kansallisvaltiossa ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Lauran äänestäminen on vahva signaali siitä, että Ruotsin tien ei haluta olevan Suomen tie.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nyt jos koskaan on aika käyttää ääntäsi, mikäli et ole käyttänyt sitä vielä ennakkoäänestyksessä. Pahimmillaan seuraavan kerran näin hyvä ehdokas on tarjolla vasta kuuden vuoden päästä seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2024. Älä siis hukkaa tilaisuuttasi. Äänestäminen itsessään on hyvin vaivatonta. Paljon vaivattomampaa, kuin tämän kirjoituksen kirjoittaminen saati lukeminen. Minä äänestin Lauraa. Äänestä sinäkin.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sunnuntaina 28.01.2018 käydään Suomen presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Tarjolla on yksi kansallismielinen vaihtoehto ja seitsemän jotain ihan muuta ajattelutapaa edustavaa ehdokasta. Lyhyestä virsi kaunis: Suomea ja suomalaisuutta arvossaan pitävälle kansallismieliselle äänestäjälle on vain yksi todellinen vaihtoehto: Laura Huhtasaari, numero 5.

 

Hyvä esimerkki kehityksestä, jota Laura vastustaa, on Iltalehden (25.1.2018) kertoman uutisen tapahtumat Ruotsista. Joukko ei-kantaruotsalaisia miehiä syyllistyi tapahtumaketjuun, joka johti kolmen ihmisen murhaan. Murhattujen joukossa oli ensimäisen murhan todistaja ja tämän vaimo. Päätekijänä Solnan käräjäoikeus tuomitsi Fouad Saleh -nimisen miehen elinkautiseen ja muut eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Paljon puhuvana yksityiskohtana mainittakoon, että tämä ei-eurooppalaistaustainen henkilö kaiken tapahtuneen jälkeen oli kykenevä iloisesti kasvojaan peittelemättä näyttelemään kaksin käsin keskisormia häntä kuvanneille lehtimiehille.

 

Laura Huhtasaari on ainoa presidenttiehdokas joka on johdonmukaisesti ja uskottavasti puhunut maahanmuuton ongelmista jo vuosia. Hän on ainoa, joka ottaa nämä asiat oikeasti tosissaan. Lauran äänestäminen on näpäytys tämänhetkiselle eliitille siitä, että suomalaisten turvallisuutta ja tulevaisuutta itsenäisessä kansallisvaltiossa ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Lauran äänestäminen on vahva signaali siitä, että Ruotsin tien ei haluta olevan Suomen tie.

 

Nyt jos koskaan on aika käyttää ääntäsi, mikäli et ole käyttänyt sitä vielä ennakkoäänestyksessä. Pahimmillaan seuraavan kerran näin hyvä ehdokas on tarjolla vasta kuuden vuoden päästä seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2024. Älä siis hukkaa tilaisuuttasi. Äänestäminen itsessään on hyvin vaivatonta. Paljon vaivattomampaa, kuin tämän kirjoituksen kirjoittaminen saati lukeminen. Minä äänestin Lauraa. Äänestä sinäkin.

 

]]>
74 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249872-mina-aanestin-lauraa-aanesta-sinakin#comments Laura Huhtasaari Presidentinvaalit 2018 Ruotsi Suomi Tasavallan presidentti Sat, 27 Jan 2018 04:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249872-mina-aanestin-lauraa-aanesta-sinakin
Niinistö ei ole osoittanut aktiivista katumista http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248320-niinisto-ei-ole-osoittanut-aktiivista-katumista <p>Tasavallan presidentin tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessa kansalaisia kiinnostanee ensisijaisesti se, pitääkö puheen sama mies myös vuoden päästä. Itse kiinnostuin presidentinvaalikampanjoinnista postin mukana tulleen kansanvallan repaleen, eli äänioikeudesta kertovan ilmoituksen, myötä.</p><p>Mitään todellista vaalikampanjointia ei nähdä, sillä Sauli Niinistön kannatus näyttää vahvalta. Parlamentaaristen pääpuolueiden ehdokkaiksi on kertynyt pelkkiä rikkalapiopoliitikkoja valtiomiessarjaan kuuluvien haastajien kieltäydyttyä kaukaa viisaasti leikistä. Tai sitten heitä ei kyseisistä puolueista löydy.</p><p>Jos kansalaiset haluavat kuitenkin kaksiosaisen vaalin, he voivat taktikoida. Se tapahtuu seuraavasti. Mietitäänpä, miten tilanne muuttuisi, jos Niinistö ei olisikaan jostakin syystä käytettävissä. Kenellä ehdokkaista olisi todelliset mahdollisuudet nousta presidentiksi ja hoitaa virkaa menestyksekkäästi?</p><p>Mikäli politiikan nykylinjoista (EU-federalismi, maahanmuutto, rahaunionin pönkittäminen) eri mieltä olevat kansalaiset keskittäisivät äänensä tällaiselle henkilölle, tilanne muuttuisi täysin. Olen varma, että vain yhdellä ehdokkaalla on mahdollisuudet haastaa Niinistö, ja hän on kokemuksensa, akateemisen statuksensa ja kirjallisen tuotantonsa ansiosta muihin verrattuna täysin ylivoimainen, valtiomiessarjaa.</p><p>Henkilövaalin kyseessä ollessa yllätyksiä voi tulla. Niinistöä on helppo kehua pääsarkansa, eli ulkopolitiikan, hyvästä hoidosta. Tosin Venäjä-suhteiden kanssa ei ole kovin vaikeaa saavuttaa menestystä &ndash; riittää kunhan pysyy maltillisena eikä salli EU:n painostuksen johtaa Suomen kannalta kurjiin tuloksiin.</p><p>Mutta Niinistö on osoittanut täydellistä ymmärtämättömyyttä <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005414485.html">paheksuessaan</a> työyhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneiden näennäistä &rdquo;työhaluttomuutta&rdquo;, joka on johtunut vain siitä, että töitä ei ole. Pääsyy on ollut, että kaikkea arvotuotantoa ei voida ylipäänsä organisoida palkkatyöksi tai yrittäjätoiminnaksi.</p><p>Pitäisikö siis taide ja tiedekin lopettaa, kun suuri osa kyseisestä työstä tehdään käytännössä työyhteiskunnan ulkopuolella? <em>Ideologinen </em>olisi sellainen työyhteiskunta itse, eikä kyse ole mistään &rdquo;ideologisesta työttömyydestä&rdquo;, kuten muutamat työpolitiikan uhreiksi joutuneet ovat antautuneet <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710132200458044_u0.shtml">sanomaan</a> omissa itsemäärittelyn vaikeuksissaan.</p><p>Tämä on hyvä muistaa myös puhuttaessa työttömyysturvan aktiivimallista: on posketonta populismia patistella ihmisiä töihin, joita ei ole. Rankaiseminen tekisi uhreista syyllisiä, sillä ei ole ihmisten omassa vallassa päättää, saavatko he töitä vai eivät (aiheesta <a href="https://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/09/uhreista-syyllisia-tyopolitiikassa.html?m=0" target="_blank">tässä</a>).</p><p>Korjaamista olisi työväen presidentillä myös moralistisissa kannoissaan, joista <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56129-presidentti-niinisto-pisti-pahan-oleskeluyhteiskunta">kertoi</a> vuoden 2013 puhe &rdquo;oleskeluyhteiskunnasta&rdquo;. Ripitys toi mieleen ruoskan, ja avasin asiaa <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128604-niiniston-puhe-suomeksi" target="_blank">tässä</a> ja <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128972-asiaton-oleskelu-kielletty" target="_blank">tässä</a> kirjoituksessani. Siitä, miksi &rdquo;arvojohtaminen&rdquo; on asenteellista ja vaarallista, kirjoitin jo edellisten vaalien yhteydessä <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94432-arvojohtaminen-on-vaarallista" target="_blank">tässä</a>.</p><p>Niinistö ei ole myöskään osoittanut aktiivista katumista<em> </em>sen johdosta, että hän oli ministerinä johtamassa Suomea euron jäseneksi. Siinä mielessä hän on monia taloustieteilijöitä jäljessä, sillä melkein kaikki alkavat oikealta vasemmalle, <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228326-sixten-kuin-sixteen" target="_blank">Korkmanista</a> ja <a href="http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo" target="_blank">Kanniaisesta</a> <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9952899" target="_blank">Haaparantaan</a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8548928" target="_blank">Jänttiin</a>, tunnustaa, että euroon liittyminen oli virhe. Itse olen ollut tätä mieltä alun perinkin. Paavo Väyrynen on ollut oikeassa lähes kaikessa EU-kritiikissään ja rahaunionia koskevassa <a href="https://www.paavovayrynen.fi/2017/12/17/sauli-niiniston-on-vastattava-sanoistaan-ja-teoistaan/">arvostelussaan</a>, jota tosin rasittaa hieman se, ettei hänkään ollut täysin viaton, kun Suomea liitettiin Euroopan unioniin.</p><p>Ainakaan Nato-kanta ei luo eroa pääehdokkaiden välille, sillä Niinistö on taktisesti päättänyt, ettei kansalaisia kuumottavalla asialla kannata kilpailla. &rdquo;Nato-optiossa&rdquo; roikutaan yhteen ääneen kiinni, vaikka se ei takaa yhtään mitään, ja &rdquo;Suomen Nato-kannasta&rdquo; on tullut pelkkä<em> modus operandi:</em> ulkopolitiikan vaihteleva väline. Uskotellaan, että asema jätti junan, vaikka juna jätti aseman.</p><p>Presidentin tilannetta helpottaa, että hän ei päättäisi asiasta suinkaan yksin. Mutta ei päättäisi kansakaan, sillä kansanäänestystä ei Natosta ole missään maassa järjestetty asian agitaatiolle alttiuden vuoksi. Suomen Nato-kanta ja hakemuksen päivämäärä jätetään näköjään hyökkääjän päätettäväksi. Tämä zen-buddhalainen puolustuspolitiikka on alistuvaa mutta omalla tavallaan ovelaa ja toimivaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentin tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessa kansalaisia kiinnostanee ensisijaisesti se, pitääkö puheen sama mies myös vuoden päästä. Itse kiinnostuin presidentinvaalikampanjoinnista postin mukana tulleen kansanvallan repaleen, eli äänioikeudesta kertovan ilmoituksen, myötä.

Mitään todellista vaalikampanjointia ei nähdä, sillä Sauli Niinistön kannatus näyttää vahvalta. Parlamentaaristen pääpuolueiden ehdokkaiksi on kertynyt pelkkiä rikkalapiopoliitikkoja valtiomiessarjaan kuuluvien haastajien kieltäydyttyä kaukaa viisaasti leikistä. Tai sitten heitä ei kyseisistä puolueista löydy.

Jos kansalaiset haluavat kuitenkin kaksiosaisen vaalin, he voivat taktikoida. Se tapahtuu seuraavasti. Mietitäänpä, miten tilanne muuttuisi, jos Niinistö ei olisikaan jostakin syystä käytettävissä. Kenellä ehdokkaista olisi todelliset mahdollisuudet nousta presidentiksi ja hoitaa virkaa menestyksekkäästi?

Mikäli politiikan nykylinjoista (EU-federalismi, maahanmuutto, rahaunionin pönkittäminen) eri mieltä olevat kansalaiset keskittäisivät äänensä tällaiselle henkilölle, tilanne muuttuisi täysin. Olen varma, että vain yhdellä ehdokkaalla on mahdollisuudet haastaa Niinistö, ja hän on kokemuksensa, akateemisen statuksensa ja kirjallisen tuotantonsa ansiosta muihin verrattuna täysin ylivoimainen, valtiomiessarjaa.

Henkilövaalin kyseessä ollessa yllätyksiä voi tulla. Niinistöä on helppo kehua pääsarkansa, eli ulkopolitiikan, hyvästä hoidosta. Tosin Venäjä-suhteiden kanssa ei ole kovin vaikeaa saavuttaa menestystä – riittää kunhan pysyy maltillisena eikä salli EU:n painostuksen johtaa Suomen kannalta kurjiin tuloksiin.

Mutta Niinistö on osoittanut täydellistä ymmärtämättömyyttä paheksuessaan työyhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneiden näennäistä ”työhaluttomuutta”, joka on johtunut vain siitä, että töitä ei ole. Pääsyy on ollut, että kaikkea arvotuotantoa ei voida ylipäänsä organisoida palkkatyöksi tai yrittäjätoiminnaksi.

Pitäisikö siis taide ja tiedekin lopettaa, kun suuri osa kyseisestä työstä tehdään käytännössä työyhteiskunnan ulkopuolella? Ideologinen olisi sellainen työyhteiskunta itse, eikä kyse ole mistään ”ideologisesta työttömyydestä”, kuten muutamat työpolitiikan uhreiksi joutuneet ovat antautuneet sanomaan omissa itsemäärittelyn vaikeuksissaan.

Tämä on hyvä muistaa myös puhuttaessa työttömyysturvan aktiivimallista: on posketonta populismia patistella ihmisiä töihin, joita ei ole. Rankaiseminen tekisi uhreista syyllisiä, sillä ei ole ihmisten omassa vallassa päättää, saavatko he töitä vai eivät (aiheesta tässä).

Korjaamista olisi työväen presidentillä myös moralistisissa kannoissaan, joista kertoi vuoden 2013 puhe ”oleskeluyhteiskunnasta”. Ripitys toi mieleen ruoskan, ja avasin asiaa tässä ja tässä kirjoituksessani. Siitä, miksi ”arvojohtaminen” on asenteellista ja vaarallista, kirjoitin jo edellisten vaalien yhteydessä tässä.

Niinistö ei ole myöskään osoittanut aktiivista katumista sen johdosta, että hän oli ministerinä johtamassa Suomea euron jäseneksi. Siinä mielessä hän on monia taloustieteilijöitä jäljessä, sillä melkein kaikki alkavat oikealta vasemmalle, Korkmanista ja Kanniaisesta Haaparantaan ja Jänttiin, tunnustaa, että euroon liittyminen oli virhe. Itse olen ollut tätä mieltä alun perinkin. Paavo Väyrynen on ollut oikeassa lähes kaikessa EU-kritiikissään ja rahaunionia koskevassa arvostelussaan, jota tosin rasittaa hieman se, ettei hänkään ollut täysin viaton, kun Suomea liitettiin Euroopan unioniin.

Ainakaan Nato-kanta ei luo eroa pääehdokkaiden välille, sillä Niinistö on taktisesti päättänyt, ettei kansalaisia kuumottavalla asialla kannata kilpailla. ”Nato-optiossa” roikutaan yhteen ääneen kiinni, vaikka se ei takaa yhtään mitään, ja ”Suomen Nato-kannasta” on tullut pelkkä modus operandi: ulkopolitiikan vaihteleva väline. Uskotellaan, että asema jätti junan, vaikka juna jätti aseman.

Presidentin tilannetta helpottaa, että hän ei päättäisi asiasta suinkaan yksin. Mutta ei päättäisi kansakaan, sillä kansanäänestystä ei Natosta ole missään maassa järjestetty asian agitaatiolle alttiuden vuoksi. Suomen Nato-kanta ja hakemuksen päivämäärä jätetään näköjään hyökkääjän päätettäväksi. Tämä zen-buddhalainen puolustuspolitiikka on alistuvaa mutta omalla tavallaan ovelaa ja toimivaa.

]]>
4 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248320-niinisto-ei-ole-osoittanut-aktiivista-katumista#comments Presidentinvaalit 2018 Tasavallan presidentti Ulkopolitiikka Mon, 01 Jan 2018 09:00:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248320-niinisto-ei-ole-osoittanut-aktiivista-katumista
Kenestä SDP:n presidenttiehdokas? http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238030-kenesta-sdpn-presidenttiehdokas <p>Pitkän pohdinnan jälkeen Eero Heinäluoma liittyi eilen niiden sosialidemokraattien joukkoon, jotka ovat kieltäytyneet SDP:n presidenttiehdokkuudesta. Ristinkantajaa Golgatalle ei ole löytynyt mutta väkijuokko ympärillä on sitäkin äänekkäämmin huutamassa oman ehdokkaan perään. Kukaan vaan ei vielä tiedä kuka tuo ristinkantaja olisi. Viimeisimpänä SDP:n ulkopolitiikan <a href="http://tuomioja.org/">Grand Old Man Erkki Tuomioja </a>teki rationaalisen tilanneanalyysin ja kehoitti puoluetta vakavasti harkitsemaan Sauli Niinistön tukemista presidentiksi.</p><p>Presidentinvaaleihin on aikaa 236 päivää. Tuossa ajassa pitäisi suunnitella ja toteuttaa kampanja, joka on ehdokkaansa näköinen ja nostaisi hänet toiselle kierrokselle haastamaan Sauli Niinistön. Tämä luonnollisesti edellyttää uskottavaa ehdokasta. Presidenttiehdokkaan täytyy olla presidenttiyden mitat täyttävä. Näihin kuuluu tietämys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (en välttämättä tarkoita kokemusta) sekä sanavalmius- ja esiintymiskyky. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin presidentin persoonnallinen kyky johtaa arvojensa kautta kansakuntaa. Innostaa suomalaisia työskentelmään yhteisen isänmaan puolesta.</p><p>Ehdokkaan tulee myös pystyä tarjoamaan jotain uutta tai erilaista suhteessa jatkokaudelle pyrkivään Tasavallan Presidentiin. Ainakaan minulle ei ole kuitenkaan selvinnyt mitä uutta tai erilaista SDP:n ehdokas X tarjoaisi? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen Mäntyniemen nykyinen isäntä on aivan SDP:n linjoilla. Puoluejohto on usein kommentoinut miten Sauli Niinistö on lähempänä SDP:tä kuin aikaisempaa omaa poliittista viitekehystään eli Kokoomusta. Myöskään arvojohtajuudessa en löydä niin suuria eroja, jotka puhuisivat SDP:n oman ehdokkaan puolesta. Jos jätetään huomiotta Tasavallan Presidentin taannoiset kommentit turvapaikanhakijoista valtiopäivien avauspuheessaan niin muutoin hän ei ole sanonut tai tehnyt mitään sellaista, joka eroaisi SDP:n arvoista.</p><p>Nyt kuitenkin puoluejohto on hirttäytynyt mantraan &quot;SDP asettaa oman ehdokkaan.&quot; Oma ehdokas on siis pakko asettaa. Toki puheenjohtaja Rinne jätti tähän jo pienen raon ja totesi eilen YLEn haastattelussa, että <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9649581">&quot;SDP todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan.&quot; </a>Ykkösketju Liikanen, Urpilainen, Jaakonsaari, Tuomioja ja Heinäluoma ovat kieltäytyneet. Valtiomiesreservi on vähissä.</p><p>Osa jäsenkunnasta pitää puheenjohtajan velvollisuutena lähteä ehdolle jos ketään muutta ei löydy. Puheenjohtajalla ei ole tähän velvollisuuttta ja sen sanoo jo kuuluisa maalaisjärkikin. Puheenjohtajalla on kädet täynnä työtä puolueen- ja oppositiopolitiikan johtamisessa sekä tulevissa maakuntavaaleissa.</p><p>Niin sanotun &quot;kakkosketjun&quot; nimissä ei myöskään ole ammennettavaa sillä suurin osa heistä on myös kieltäytynyt. Potentiaalisinta olisi ryhtyä etsimään nopeasti ehdokasta puolueen ulkopuolelta. Heitä olisi tarjolla ainakin professori ja talousosaaja Sixten Korkman, piispa Irja Askola, professori ja ihmisoikeusasiantuntija Martti Koskennniemi. SDP:n ulkopuolelta vakavasti otettava ehdokas on myös Vihreiden asettama Pekka Haavisto</p><p>Niin, tai sitten voidaan SDP:n ehdokkaasi valita Sauli Niinistö.</p><p>P.S.</p><p>SDP:n asettautuminen Sauli Niinistön taakse ei olisi edes poikkeuksellista. Puolueella on ollut jo vuodesta 1968 lähtien linjana tukea istuvaa Tasavallan Presidenttiä jatkokaudelle, jos hän on vain päättänyt sellaiselle pyrkiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkän pohdinnan jälkeen Eero Heinäluoma liittyi eilen niiden sosialidemokraattien joukkoon, jotka ovat kieltäytyneet SDP:n presidenttiehdokkuudesta. Ristinkantajaa Golgatalle ei ole löytynyt mutta väkijuokko ympärillä on sitäkin äänekkäämmin huutamassa oman ehdokkaan perään. Kukaan vaan ei vielä tiedä kuka tuo ristinkantaja olisi. Viimeisimpänä SDP:n ulkopolitiikan Grand Old Man Erkki Tuomioja teki rationaalisen tilanneanalyysin ja kehoitti puoluetta vakavasti harkitsemaan Sauli Niinistön tukemista presidentiksi.

Presidentinvaaleihin on aikaa 236 päivää. Tuossa ajassa pitäisi suunnitella ja toteuttaa kampanja, joka on ehdokkaansa näköinen ja nostaisi hänet toiselle kierrokselle haastamaan Sauli Niinistön. Tämä luonnollisesti edellyttää uskottavaa ehdokasta. Presidenttiehdokkaan täytyy olla presidenttiyden mitat täyttävä. Näihin kuuluu tietämys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (en välttämättä tarkoita kokemusta) sekä sanavalmius- ja esiintymiskyky. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin presidentin persoonnallinen kyky johtaa arvojensa kautta kansakuntaa. Innostaa suomalaisia työskentelmään yhteisen isänmaan puolesta.

Ehdokkaan tulee myös pystyä tarjoamaan jotain uutta tai erilaista suhteessa jatkokaudelle pyrkivään Tasavallan Presidentiin. Ainakaan minulle ei ole kuitenkaan selvinnyt mitä uutta tai erilaista SDP:n ehdokas X tarjoaisi? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen Mäntyniemen nykyinen isäntä on aivan SDP:n linjoilla. Puoluejohto on usein kommentoinut miten Sauli Niinistö on lähempänä SDP:tä kuin aikaisempaa omaa poliittista viitekehystään eli Kokoomusta. Myöskään arvojohtajuudessa en löydä niin suuria eroja, jotka puhuisivat SDP:n oman ehdokkaan puolesta. Jos jätetään huomiotta Tasavallan Presidentin taannoiset kommentit turvapaikanhakijoista valtiopäivien avauspuheessaan niin muutoin hän ei ole sanonut tai tehnyt mitään sellaista, joka eroaisi SDP:n arvoista.

Nyt kuitenkin puoluejohto on hirttäytynyt mantraan "SDP asettaa oman ehdokkaan." Oma ehdokas on siis pakko asettaa. Toki puheenjohtaja Rinne jätti tähän jo pienen raon ja totesi eilen YLEn haastattelussa, että "SDP todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan." Ykkösketju Liikanen, Urpilainen, Jaakonsaari, Tuomioja ja Heinäluoma ovat kieltäytyneet. Valtiomiesreservi on vähissä.

Osa jäsenkunnasta pitää puheenjohtajan velvollisuutena lähteä ehdolle jos ketään muutta ei löydy. Puheenjohtajalla ei ole tähän velvollisuuttta ja sen sanoo jo kuuluisa maalaisjärkikin. Puheenjohtajalla on kädet täynnä työtä puolueen- ja oppositiopolitiikan johtamisessa sekä tulevissa maakuntavaaleissa.

Niin sanotun "kakkosketjun" nimissä ei myöskään ole ammennettavaa sillä suurin osa heistä on myös kieltäytynyt. Potentiaalisinta olisi ryhtyä etsimään nopeasti ehdokasta puolueen ulkopuolelta. Heitä olisi tarjolla ainakin professori ja talousosaaja Sixten Korkman, piispa Irja Askola, professori ja ihmisoikeusasiantuntija Martti Koskennniemi. SDP:n ulkopuolelta vakavasti otettava ehdokas on myös Vihreiden asettama Pekka Haavisto

Niin, tai sitten voidaan SDP:n ehdokkaasi valita Sauli Niinistö.

P.S.

SDP:n asettautuminen Sauli Niinistön taakse ei olisi edes poikkeuksellista. Puolueella on ollut jo vuodesta 1968 lähtien linjana tukea istuvaa Tasavallan Presidenttiä jatkokaudelle, jos hän on vain päättänyt sellaiselle pyrkiä.

]]>
20 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238030-kenesta-sdpn-presidenttiehdokas#comments Eero Heinäluoma Presidentinvaalit Sauli Niinistö SDP Tasavallan presidentti Tue, 06 Jun 2017 08:21:59 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238030-kenesta-sdpn-presidenttiehdokas
Onnellisten aikojen presidentti – Muistikuvia Mauno Koiviston Suomesta http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236939-onnellisten-aikojen-presidentti-muistikuvia-mauno-koiviston-ajasta <p>Menehtyessään <a href="http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?contentid=361853&amp;nodeid=44807&amp;culture=fi-FI" target="_blank">eilen</a>, J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä, Mauno Koivisto oli vanhimmaksi elänyt Suomen tasavallan presidentti. Samalla hän oli toiseksi pisimpään presidentin virkaa hoitanut ja hallussaan pitänyt henkilö.</p><p>Koiviston valinta presidentiksi kävi kansanliikkeen kautta. Presidentin tehtävät olivat siirtyneet pääministeri Koivistolle jo vuoden 1981 syksyllä, jolloin Urho Kekkosen sairauslomaa seurasi eroilmoitus tunnetun dramaattisissa tilanteissa.</p><p>Vallan vaihtumista enteili niin sanottu presidenttipeli, jota käytiin saman vuoden keväällä. Kekkosen lähipiirinä tunnettu K-linja oli oivaltanut, että pääministerinä ja presidentin mahdollisena viransijaisena Koivistolla olisi etulyöntiasema seuraavassa presidentinvaalissa, joten Keskustapuolueen intresseissä oli syrjäyttää Koivisto pääministerin paikalta joko tehtävien siirrolla tai hallituksen erottamisella, joka sisältyi presidentin tuolloisiin valtaoikeuksiin.</p><p><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Gq4-2ji__wc/WRZxUlcTN1I/AAAAAAAAAvg/YbfXvIwJtvsj2t5ojKbDRrt2huMqSGEHQCLcB/s1600/Kekkonen%2Bja%2BKoivisto.jpg"><img height="515" src="https://1.bp.blogspot.com/-Gq4-2ji__wc/WRZxUlcTN1I/AAAAAAAAAvg/YbfXvIwJtvsj2t5ojKbDRrt2huMqSGEHQCLcB/s640/Kekkonen%2Bja%2BKoivisto.jpg" width="640" /></a>Kekkosen ja Koiviston rintakuvat Presidentinlinnassa. Valokuva &copy; Jukka Hankamäki.</p><p>Kekkosen ja niin sanotun K-linjan suureksi pettymykseksi Koivisto kuitenkin ilmoitti eroavansa vain koko hallituksen tai hänen itsensä saadessa epäluottamuslauseen eduskunnalta. Tämä nosti Koiviston kansansuosion puoluerajat ylittäviin lukemiin, sillä Suomessa oli totuttu ja jokseenkin kyllästytty Kekkosen tahdittamiin hallitusten erottamisiin. Sen merkiksi 1970-luvun aikana maassamme toimi kaikkiaan 11 eri hallitusta.</p><p>Lisäksi ei ollut mikään salaisuus, että K-linjan presidentiksi ajama Ahti Karjalainen oli Moskovan suosikki, ja hänen huhuttiin kärsivän alkoholismista. Muistan, kuinka Suomessa koettiin eräänlaista helpotusta, kun ennenaikaisissa presidentinvaaleissa keväällä 1982 virkaan valittiin keskustan juonittelusta huolimatta Mauno Koivisto. On syytä muistaa, että K-linjan takana olivat muiden muassa sellaiset nykypolitiikassakin vaikutusvaltaiset henkilöt kuin Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sisäpolitiikan uusjako</strong></p><p>Suurten ja omavaltaisten johtajien jälkeen tulee yleensä matalamman profiilin aika, ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiinkin Koiviston aloitteesta ja suostumuksella. Harvasanaisena ja vaatimattomana pidetty Koivisto osoitti kuitenkin sisäpoliittisen johtamiskykynsä nimittämällä vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen hallitustunnustelijaksi kokoomuslaisen Harri Holkerin ja tekemällä siten lopun Kokoomuksen yli kaksi vuosikymmentä jatkuneesta hallituspaitsiosta, jota Kekkonen oli pitänyt yllä idänkorttia käyttäen.</p><p>Ratkaisuun vaikutti tosin taaskin Keskustapuolueen juonittelu, jonka paljastuminen oli saanut Koiviston hermostumaan. Keskustan, Kokoomuksen ja Rkp:n välinen kassakaappisopimus, jossa lähinnä Keskustapuolueen aloitteesta oli etukäteen sovittu tulevasta hallituskoalitiosta, johti Koiviston sivuuttamaan vaalit voittaneen Keskustapuolueen hallituksesta kokonaan ja antamaan hallituksen muodostajan tehtävät Suomen Pankin ajoilta tuntemalleen Harri Holkerille.</p><p>Näin päädyttiin demarien ja kokoomuksen sinipunahallitukseen. Puolueiden etukäteissopimusta voidaan arvostella lähinnä muotoseikasta, eli presidentin kiertämisestä tai omien hihojen polttamisesta, kun taas presidentin toiminta jäi suuren yleisön muistiin arvovaltakiistana. Sen tuloksena presidentti junaili hallitukseen oman puolueensa Sdp:n tilanteessa, jossa maahan olisi muutoin perustettu oikeistohallitus Keskustan, Kokoomuksen ja Rkp:n kesken.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ulkopolitiikan kaukopartiomies</strong></p><p>Ulkopolitiikassa Koivisto oli selvästi suuntautunut länteen, vaikka tietty varovaisuus varjosti länsimaille ominaisten normaalien suhteiden luomista itään. Koiviston toisella kaudella irtisanottiin YYA-sopimus ja purettiin Pariisin rauhansopimuksen aserajoitukset, ja Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen sekä Euroopan neuvoston jäsen.</p><p>Myös jäsenhakemus Euroopan unioniin jätettiin Koiviston presidenttikaudella. Yhtäkään näistä ulkopolitiikan muutoksista ei tosin voida kirjata sen enempää presidentin nimenomaiseksi ansioksi kuin dismeriitiksikään, sillä asioihin vaikuttivat enemmän maailmanpoliittiset tapahtumat kuin niin sanottu &rdquo;manuaalinen ohjaus&rdquo;.</p><p>Neuvostoliiton romahdettua Koivistoa arvosteltiin siitä, että hän ei tarttunut Boris Jeltsinin tarjoukseen luovuttaa sodassa menetetty Karjala takaisin Suomelle. Häntä kritisoitiin myös viivyttelystä Viron itsenäisyyden tunnustamisessa. Viimeksi mainittua on usein selitetty pois sillä, että Suomi ei ole koskaan Viron itsenäisyyttä kieltänytkään, vaikka Neuvostoliitto miehitti maan vuosikymmeniksi. Pidättyvyys Karjalan takaisin tavoittelussa puolestaan saattoi olla viisasta Venäjän horjuvan tilanteen vuoksi, ja myöhempinä nykyaikoina alueen liittäminen takaisin Suomeen olisi voinut osoittautua jälleen hyvin ongelmalliseksi.</p><p>Koivisto menetteli kaiken kaikkiaan neuvokkaasti suhteessa meitä useasti neuvoneeseen liittoon, Neuvostoliittoon. Häntä pidettiin Yhdysvalloissa yhtenä Neuvostoliiton ja Venäjän oloja parhaiten tuntevana läntisenä valtionpäämiehenä. George H. W. Bushin ja Mihail Gorbatšovin vieraillessa tasavallan presidentin linnassa 1990 Koivisto ilmaisi heille huolensa ydintuhon mahdollisuudesta ja ihmiskunnan tulevaisuudesta, vaikka tuolloin elettiinkin jo glasnostin aikakautta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Minkä sortin sosialisti?</strong></p><p>Mauno Koivisto oli toistaiseksi viimeisin tieteellisen tutkijankoulutuksen hankkinut presidentti. Hän väitteli tohtoriksi Turun sataman sosiaalisia suhteita käsittelevällä väitöskirjalla 1956. On vertauskuvallista, että hänen virkakaudellaan sosiaalinen edistys täydellistyi, ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittyi kukoistukseensa, jollaista tulevaisuudessa ei taida enää olla tarjolla. Hän oli suurten myönteisten mullistusten ja onnellisten aikojen presidentti.</p><p>Winston Churchillilta tunnetaan lause, että jos nuorena ei ole idealisti, ei ole sydäntä, ja jos ei vanhana ole realisti, ei ole järkeä. Sodan karaisema Koivisto oli sellainen järkevä sosiaalidemokraatti, joka olisi katsonut myöhempien sukupolvien kitinöitä varmaankin melko karsaasti. Toiminta sodassa oli karsinut hänestä tarpeettoman idealismin.&nbsp;</p><p>En ole koskaan innostunut sosialistisiin tai kommunistisiin ajatussuuntiin liittyvästä rabulismista sen enempää kuin yltiöpäisestä ihanteellisuudestakaan, jotka usein vievät aatteita harhaan. Ilmoittaessaan edustavansa sosiaalidemokraattisen liikkeen &rdquo;bernsteinilaista&rdquo; suuntausta Koivisto oli luullakseni samoilla linjoilla.</p><p>Saksalainen Eduard Bernstein (1850&ndash;1932) oli uudistusmielinen sosiaalidemokraatti, jolta tunnetaan lause &rdquo;päämäärä ei merkitse minulle mitään vaan liike [<em>das Endziel ist mir nichts, die Bewegung ist mir alles</em>]&rdquo;. Tämä ajatus on usein ymmärretty väärin niin, että sen on katsottu edustavan jonkinlaista kulttuuri- tai talousrelativismia ja harhailua vailla poliittisia tavoitteita.</p><p>Tosiasiassa lause viittaa luopumiseen vallankumouksen ja sosialismin päämääristä sekä deterministisestä kurjistumis- ja luhistumisteoriasta. Myös omistuksen keskittymisen sijasta oli tapahtunut hajautumista. Koiviston kohdalla hänen bernsteinilaisuudessaan oli kyse enemmänkin luottamisesta sosiaaliliberalismin tavoitteisiin ja pyrkimisestä ihmisten vapauden alan laajentamiseen kuin sosiaalidemokraattisesta puolueideologiasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Väärää politiikkaa?</strong></p><p>Koivisto tunnettiin myös asioita fundeeraavana intellektuellina, joka poliitikkojen kaaderissa muodostaa usein poikkeuksen. Sen merkiksi hänellä oli kirjallinen tuotanto. Muistan lukeneeni kouluaikoinani hänen teoksensa <em>Väärää politiikkaa</em>, jonka mukaan kaikki politiikka on väärää, ja siksi pitää tehdä sitä politiikkaa, joka on vähiten väärää.</p><p>Tämä sopisi ohjenuoraksi myös nykyisessä tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat vähissä, ja voi olla tyytyväinen, jos ylipäänsä on vaihtoehtoja. Mahdollista on sekin, että ei ole vaihtoehtoja lainkaan.</p><p>Koiviston persoonaa varjostivat hänelle ominaiset synkkyys ja pessimismi. Hänen mielestään Suomen kaikki merkittävät valinnat olivat tehdyt jo 1980-luvulla. Harva intellektuelli yleensä on optimistinen, mutta Koivisto tuskin osasi arvata, kuinka paljon valintoja vielä oli tekemättä, osa niistä täysin virheellisiä, kuten liittyminen Euroopan rahaunioniin. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä pankkimiehenäkin toiminut Koivisto lopulta ajatteli siitä.</p><p><a href="https://3.bp.blogspot.com/-XMK2IQ_BNdo/WRZx9IDgfXI/AAAAAAAAAvo/Vb1-iM509tIQfKXiJnyId8a5G3c9vL9RwCLcB/s1600/Presidentin%2Bty%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4.JPG"><img height="360" src="https://3.bp.blogspot.com/-XMK2IQ_BNdo/WRZx9IDgfXI/AAAAAAAAAvo/Vb1-iM509tIQfKXiJnyId8a5G3c9vL9RwCLcB/s640/Presidentin%2Bty%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4.JPG" width="640" /></a>Koivistonkin käyttämä työpöytä tasavallan presidentin linnassa. Valokuva &copy; Jukka Hankamäki.</p><p>Kuolema keskellä kevättä on diametriaalinen tapahtuma, sillä se ikään kuin vastustaa luonnon heräämistä ja puhkeamista kukkaan. Samalla elämä tuntuu jatkuvan kaikessa olevaisessa. Ehkä parasta Koivistossa oli tietty vaatimattomuus, kansanomaisuus ja nöyryys, jolla tullaan lähtökohtia suuremmaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Menehtyessään eilen, J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä, Mauno Koivisto oli vanhimmaksi elänyt Suomen tasavallan presidentti. Samalla hän oli toiseksi pisimpään presidentin virkaa hoitanut ja hallussaan pitänyt henkilö.

Koiviston valinta presidentiksi kävi kansanliikkeen kautta. Presidentin tehtävät olivat siirtyneet pääministeri Koivistolle jo vuoden 1981 syksyllä, jolloin Urho Kekkosen sairauslomaa seurasi eroilmoitus tunnetun dramaattisissa tilanteissa.

Vallan vaihtumista enteili niin sanottu presidenttipeli, jota käytiin saman vuoden keväällä. Kekkosen lähipiirinä tunnettu K-linja oli oivaltanut, että pääministerinä ja presidentin mahdollisena viransijaisena Koivistolla olisi etulyöntiasema seuraavassa presidentinvaalissa, joten Keskustapuolueen intresseissä oli syrjäyttää Koivisto pääministerin paikalta joko tehtävien siirrolla tai hallituksen erottamisella, joka sisältyi presidentin tuolloisiin valtaoikeuksiin.

Kekkosen ja Koiviston rintakuvat Presidentinlinnassa. Valokuva © Jukka Hankamäki.

Kekkosen ja niin sanotun K-linjan suureksi pettymykseksi Koivisto kuitenkin ilmoitti eroavansa vain koko hallituksen tai hänen itsensä saadessa epäluottamuslauseen eduskunnalta. Tämä nosti Koiviston kansansuosion puoluerajat ylittäviin lukemiin, sillä Suomessa oli totuttu ja jokseenkin kyllästytty Kekkosen tahdittamiin hallitusten erottamisiin. Sen merkiksi 1970-luvun aikana maassamme toimi kaikkiaan 11 eri hallitusta.

Lisäksi ei ollut mikään salaisuus, että K-linjan presidentiksi ajama Ahti Karjalainen oli Moskovan suosikki, ja hänen huhuttiin kärsivän alkoholismista. Muistan, kuinka Suomessa koettiin eräänlaista helpotusta, kun ennenaikaisissa presidentinvaaleissa keväällä 1982 virkaan valittiin keskustan juonittelusta huolimatta Mauno Koivisto. On syytä muistaa, että K-linjan takana olivat muiden muassa sellaiset nykypolitiikassakin vaikutusvaltaiset henkilöt kuin Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen.

 

Sisäpolitiikan uusjako

Suurten ja omavaltaisten johtajien jälkeen tulee yleensä matalamman profiilin aika, ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiinkin Koiviston aloitteesta ja suostumuksella. Harvasanaisena ja vaatimattomana pidetty Koivisto osoitti kuitenkin sisäpoliittisen johtamiskykynsä nimittämällä vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen hallitustunnustelijaksi kokoomuslaisen Harri Holkerin ja tekemällä siten lopun Kokoomuksen yli kaksi vuosikymmentä jatkuneesta hallituspaitsiosta, jota Kekkonen oli pitänyt yllä idänkorttia käyttäen.

Ratkaisuun vaikutti tosin taaskin Keskustapuolueen juonittelu, jonka paljastuminen oli saanut Koiviston hermostumaan. Keskustan, Kokoomuksen ja Rkp:n välinen kassakaappisopimus, jossa lähinnä Keskustapuolueen aloitteesta oli etukäteen sovittu tulevasta hallituskoalitiosta, johti Koiviston sivuuttamaan vaalit voittaneen Keskustapuolueen hallituksesta kokonaan ja antamaan hallituksen muodostajan tehtävät Suomen Pankin ajoilta tuntemalleen Harri Holkerille.

Näin päädyttiin demarien ja kokoomuksen sinipunahallitukseen. Puolueiden etukäteissopimusta voidaan arvostella lähinnä muotoseikasta, eli presidentin kiertämisestä tai omien hihojen polttamisesta, kun taas presidentin toiminta jäi suuren yleisön muistiin arvovaltakiistana. Sen tuloksena presidentti junaili hallitukseen oman puolueensa Sdp:n tilanteessa, jossa maahan olisi muutoin perustettu oikeistohallitus Keskustan, Kokoomuksen ja Rkp:n kesken.

 

Ulkopolitiikan kaukopartiomies

Ulkopolitiikassa Koivisto oli selvästi suuntautunut länteen, vaikka tietty varovaisuus varjosti länsimaille ominaisten normaalien suhteiden luomista itään. Koiviston toisella kaudella irtisanottiin YYA-sopimus ja purettiin Pariisin rauhansopimuksen aserajoitukset, ja Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen sekä Euroopan neuvoston jäsen.

Myös jäsenhakemus Euroopan unioniin jätettiin Koiviston presidenttikaudella. Yhtäkään näistä ulkopolitiikan muutoksista ei tosin voida kirjata sen enempää presidentin nimenomaiseksi ansioksi kuin dismeriitiksikään, sillä asioihin vaikuttivat enemmän maailmanpoliittiset tapahtumat kuin niin sanottu ”manuaalinen ohjaus”.

Neuvostoliiton romahdettua Koivistoa arvosteltiin siitä, että hän ei tarttunut Boris Jeltsinin tarjoukseen luovuttaa sodassa menetetty Karjala takaisin Suomelle. Häntä kritisoitiin myös viivyttelystä Viron itsenäisyyden tunnustamisessa. Viimeksi mainittua on usein selitetty pois sillä, että Suomi ei ole koskaan Viron itsenäisyyttä kieltänytkään, vaikka Neuvostoliitto miehitti maan vuosikymmeniksi. Pidättyvyys Karjalan takaisin tavoittelussa puolestaan saattoi olla viisasta Venäjän horjuvan tilanteen vuoksi, ja myöhempinä nykyaikoina alueen liittäminen takaisin Suomeen olisi voinut osoittautua jälleen hyvin ongelmalliseksi.

Koivisto menetteli kaiken kaikkiaan neuvokkaasti suhteessa meitä useasti neuvoneeseen liittoon, Neuvostoliittoon. Häntä pidettiin Yhdysvalloissa yhtenä Neuvostoliiton ja Venäjän oloja parhaiten tuntevana läntisenä valtionpäämiehenä. George H. W. Bushin ja Mihail Gorbatšovin vieraillessa tasavallan presidentin linnassa 1990 Koivisto ilmaisi heille huolensa ydintuhon mahdollisuudesta ja ihmiskunnan tulevaisuudesta, vaikka tuolloin elettiinkin jo glasnostin aikakautta.

 

Minkä sortin sosialisti?

Mauno Koivisto oli toistaiseksi viimeisin tieteellisen tutkijankoulutuksen hankkinut presidentti. Hän väitteli tohtoriksi Turun sataman sosiaalisia suhteita käsittelevällä väitöskirjalla 1956. On vertauskuvallista, että hänen virkakaudellaan sosiaalinen edistys täydellistyi, ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittyi kukoistukseensa, jollaista tulevaisuudessa ei taida enää olla tarjolla. Hän oli suurten myönteisten mullistusten ja onnellisten aikojen presidentti.

Winston Churchillilta tunnetaan lause, että jos nuorena ei ole idealisti, ei ole sydäntä, ja jos ei vanhana ole realisti, ei ole järkeä. Sodan karaisema Koivisto oli sellainen järkevä sosiaalidemokraatti, joka olisi katsonut myöhempien sukupolvien kitinöitä varmaankin melko karsaasti. Toiminta sodassa oli karsinut hänestä tarpeettoman idealismin. 

En ole koskaan innostunut sosialistisiin tai kommunistisiin ajatussuuntiin liittyvästä rabulismista sen enempää kuin yltiöpäisestä ihanteellisuudestakaan, jotka usein vievät aatteita harhaan. Ilmoittaessaan edustavansa sosiaalidemokraattisen liikkeen ”bernsteinilaista” suuntausta Koivisto oli luullakseni samoilla linjoilla.

Saksalainen Eduard Bernstein (1850–1932) oli uudistusmielinen sosiaalidemokraatti, jolta tunnetaan lause ”päämäärä ei merkitse minulle mitään vaan liike [das Endziel ist mir nichts, die Bewegung ist mir alles]”. Tämä ajatus on usein ymmärretty väärin niin, että sen on katsottu edustavan jonkinlaista kulttuuri- tai talousrelativismia ja harhailua vailla poliittisia tavoitteita.

Tosiasiassa lause viittaa luopumiseen vallankumouksen ja sosialismin päämääristä sekä deterministisestä kurjistumis- ja luhistumisteoriasta. Myös omistuksen keskittymisen sijasta oli tapahtunut hajautumista. Koiviston kohdalla hänen bernsteinilaisuudessaan oli kyse enemmänkin luottamisesta sosiaaliliberalismin tavoitteisiin ja pyrkimisestä ihmisten vapauden alan laajentamiseen kuin sosiaalidemokraattisesta puolueideologiasta.

 

Väärää politiikkaa?

Koivisto tunnettiin myös asioita fundeeraavana intellektuellina, joka poliitikkojen kaaderissa muodostaa usein poikkeuksen. Sen merkiksi hänellä oli kirjallinen tuotanto. Muistan lukeneeni kouluaikoinani hänen teoksensa Väärää politiikkaa, jonka mukaan kaikki politiikka on väärää, ja siksi pitää tehdä sitä politiikkaa, joka on vähiten väärää.

Tämä sopisi ohjenuoraksi myös nykyisessä tilanteessa, jossa vaihtoehdot ovat vähissä, ja voi olla tyytyväinen, jos ylipäänsä on vaihtoehtoja. Mahdollista on sekin, että ei ole vaihtoehtoja lainkaan.

Koiviston persoonaa varjostivat hänelle ominaiset synkkyys ja pessimismi. Hänen mielestään Suomen kaikki merkittävät valinnat olivat tehdyt jo 1980-luvulla. Harva intellektuelli yleensä on optimistinen, mutta Koivisto tuskin osasi arvata, kuinka paljon valintoja vielä oli tekemättä, osa niistä täysin virheellisiä, kuten liittyminen Euroopan rahaunioniin. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä pankkimiehenäkin toiminut Koivisto lopulta ajatteli siitä.

Koivistonkin käyttämä työpöytä tasavallan presidentin linnassa. Valokuva © Jukka Hankamäki.

Kuolema keskellä kevättä on diametriaalinen tapahtuma, sillä se ikään kuin vastustaa luonnon heräämistä ja puhkeamista kukkaan. Samalla elämä tuntuu jatkuvan kaikessa olevaisessa. Ehkä parasta Koivistossa oli tietty vaatimattomuus, kansanomaisuus ja nöyryys, jolla tullaan lähtökohtia suuremmaksi.

]]>
22 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236939-onnellisten-aikojen-presidentti-muistikuvia-mauno-koiviston-ajasta#comments Kotimaa Kuolema Mauno Koivisto Poliittinen historia Suomi Tasavallan presidentti Sat, 13 May 2017 04:30:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236939-onnellisten-aikojen-presidentti-muistikuvia-mauno-koiviston-ajasta
Mihin presidenttimme pyrkii? http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236885-mihin-presidenttimme-pyrkii <p>Presidentti <em>Niinistö</em> on MTV:n kirjeenvaihtajan mukaan korostanut Berliinissä, kuinka tärkeää Suomelle on Venäjän turvallisuuspoliittisten intressien huomioonottaminen. Tämän nojalla hän muistutti Suomen päättävän itse, käytetäänkö ilmatilaamme tai aluettamme esimerkiksi Viron tai Baltian maiden puolustamiseen. Suomi ei voi olla maa, joka antaa muille sotilaallista apua saamatta sitä itse.</p><p>Samassa yhteydessä presidentti sanoutui irti EU:n yhteisvastuun kasvattamisesta ja euromaiden yhteisistä joukkolainoista, jotka ovat nousseet ajankohtaisiksi Ranskan presidentinvaalin tuloksen selvittyä.</p><p>Väkisinkin jää miettimään, miten kansainvälisen tilanteen viimeaikainen kehitys vaikuttaa Suomen asemaan. FBI:n johtajan erottaminen on paljastunut lopullisesti, miten vahvasti presidentti <em>Trump</em> nojautuu politiikassaan Venäjään. Se on iso voitto Kremlin pyrkimyksille saada Washingtonin hyväksyntä omille etupiiripyrkimyksilleen &ndash; aina siihen saakka, kunnes kongressin republikaanit saavat pelistä tarpeekseen ja suostuvat asettamaan Trumpin hallintoineen vastuuseen tekemisistään.</p><p>Tällaisessa tilanteessa luulisi olevan Suomen edun mukaista vahvistaa kaikin keinoin läntisen Euroopan poliittista, sotilaallista ja taloudellista yhteistyötä. Suomen tulisi vakuuttaa olevansa valmis kantamaan oman vastuunsa avun antamisesta kumppaneille, joiden asema on syystä tai toisesta joutumassa uhatuksi. Vain näin toimien Suomi voi vastaavasti odottaa vaikean paikan tullen saavansa apua muilta.</p><p>Kriittisintä vaihetta eletään juuri nyt presidentti Trumpin käynnistettyä Kremlin tukemana hyökkäyksen oman maansa keskeisiä instituutioita vastaan. Tilanne jatkuu epävakaana siihen saakka, kunnes Yhdysvallat löytää jonkinlaisen ratkaisun nykyiseen johtamiskriisiinsä.</p><p>Tämä ei ole sellainen ajankohta, jolloin Suomen asiana on erikseen julistaa herkkäkorvaisuuttaan Kremlin toiveille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Niinistö on MTV:n kirjeenvaihtajan mukaan korostanut Berliinissä, kuinka tärkeää Suomelle on Venäjän turvallisuuspoliittisten intressien huomioonottaminen. Tämän nojalla hän muistutti Suomen päättävän itse, käytetäänkö ilmatilaamme tai aluettamme esimerkiksi Viron tai Baltian maiden puolustamiseen. Suomi ei voi olla maa, joka antaa muille sotilaallista apua saamatta sitä itse.

Samassa yhteydessä presidentti sanoutui irti EU:n yhteisvastuun kasvattamisesta ja euromaiden yhteisistä joukkolainoista, jotka ovat nousseet ajankohtaisiksi Ranskan presidentinvaalin tuloksen selvittyä.

Väkisinkin jää miettimään, miten kansainvälisen tilanteen viimeaikainen kehitys vaikuttaa Suomen asemaan. FBI:n johtajan erottaminen on paljastunut lopullisesti, miten vahvasti presidentti Trump nojautuu politiikassaan Venäjään. Se on iso voitto Kremlin pyrkimyksille saada Washingtonin hyväksyntä omille etupiiripyrkimyksilleen – aina siihen saakka, kunnes kongressin republikaanit saavat pelistä tarpeekseen ja suostuvat asettamaan Trumpin hallintoineen vastuuseen tekemisistään.

Tällaisessa tilanteessa luulisi olevan Suomen edun mukaista vahvistaa kaikin keinoin läntisen Euroopan poliittista, sotilaallista ja taloudellista yhteistyötä. Suomen tulisi vakuuttaa olevansa valmis kantamaan oman vastuunsa avun antamisesta kumppaneille, joiden asema on syystä tai toisesta joutumassa uhatuksi. Vain näin toimien Suomi voi vastaavasti odottaa vaikean paikan tullen saavansa apua muilta.

Kriittisintä vaihetta eletään juuri nyt presidentti Trumpin käynnistettyä Kremlin tukemana hyökkäyksen oman maansa keskeisiä instituutioita vastaan. Tilanne jatkuu epävakaana siihen saakka, kunnes Yhdysvallat löytää jonkinlaisen ratkaisun nykyiseen johtamiskriisiinsä.

Tämä ei ole sellainen ajankohta, jolloin Suomen asiana on erikseen julistaa herkkäkorvaisuuttaan Kremlin toiveille.

]]>
21 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236885-mihin-presidenttimme-pyrkii#comments Suomen ulkopoliittinen asema Tasavallan presidentti Thu, 11 May 2017 19:30:35 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236885-mihin-presidenttimme-pyrkii
Eikö Presidentti tiedä, kenen asialla Sonta-Siion on? http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236649-eiko-presidentti-tieda-kenen-asialla-sonta-siion-on <p>Kansan nimitykset KOK-KEP-medialle osuvat: <em>Mullikka</em>, <em>Sonta-Siion</em>. Media nostaa epädemokraattisesti valtaan KOKn, KEPn, PSn, VIHn, KDn ja porvaripresidentin. Keinot ovat samat kuin Presidentin veljespuolueissa eli Trumpilla ja Putinilla: pöty, valhe, emävalhe, vääristely, valeuutiset. Raha aseistaa roskamedian.</p><p>Outoa, jos Presidentti ei tunne presidentin- ja kansanedustajantekijää Olli Ainolaa ym. roskamediaa ja tämän tarkoitusperiä. Ainola on ahkerimpia toimijoita Taantuvien Maakuntien Suomessa ja sen kokoomus- ja kepuvetoisessa mediassa. Presidentti pitää Ainolan kirjoitusta käsittämättömänä. Eikö hän tiedä Ainolan taustoja, palkanmaksajia, aiempia Ainolan roskakirjoitusten kohteita ja hänen aikaansaannoksiaan?</p><p>Sonta-Siion eli KEP-KOK-rahan omistama media hallitsee, eriarvoistaa, tyhmistää ja riistää Suomea vuosisadasta toiseen yhdessä pseudotiedemaailman, kirkon ja kirjallisuusinstituution eli Suomen Siionin, vuonna 2017 jo yliopistonkin &nbsp;ja niiden rahoitusjärjestelmän kanssa. <em>Aku Ankan</em> lukijakin sen tiennee?</p><p>---</p><p><a href="http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?contentid=361568&amp;culture=fi-FI">Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä</a>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansan nimitykset KOK-KEP-medialle osuvat: Mullikka, Sonta-Siion. Media nostaa epädemokraattisesti valtaan KOKn, KEPn, PSn, VIHn, KDn ja porvaripresidentin. Keinot ovat samat kuin Presidentin veljespuolueissa eli Trumpilla ja Putinilla: pöty, valhe, emävalhe, vääristely, valeuutiset. Raha aseistaa roskamedian.

Outoa, jos Presidentti ei tunne presidentin- ja kansanedustajantekijää Olli Ainolaa ym. roskamediaa ja tämän tarkoitusperiä. Ainola on ahkerimpia toimijoita Taantuvien Maakuntien Suomessa ja sen kokoomus- ja kepuvetoisessa mediassa. Presidentti pitää Ainolan kirjoitusta käsittämättömänä. Eikö hän tiedä Ainolan taustoja, palkanmaksajia, aiempia Ainolan roskakirjoitusten kohteita ja hänen aikaansaannoksiaan?

Sonta-Siion eli KEP-KOK-rahan omistama media hallitsee, eriarvoistaa, tyhmistää ja riistää Suomea vuosisadasta toiseen yhdessä pseudotiedemaailman, kirkon ja kirjallisuusinstituution eli Suomen Siionin, vuonna 2017 jo yliopistonkin  ja niiden rahoitusjärjestelmän kanssa. Aku Ankan lukijakin sen tiennee?

---

Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä 

]]>
10 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236649-eiko-presidentti-tieda-kenen-asialla-sonta-siion-on#comments Diktatuurimaiden keinot Keskusta Kokoomus Lehdistö Tasavallan presidentti Sun, 07 May 2017 06:26:26 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236649-eiko-presidentti-tieda-kenen-asialla-sonta-siion-on
Avoin synttärikortti Pekka Haavistolle http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234054-avoin-synttarikortti-pekka-haavistolle <p>Onneksi olkoon tänään 59-vuotissyntymäpäivänäsi, Pekka!</p><p>Sinulla ei ole nyt pyöreä vuosipäivä, mutta meillä kahdella, Sinulla ja minulla, on &ndash; parikin! Tänä keväänä tulet olleeksi osana elämääni 40 vuotta. Enimmän aikaa olet saanut olla autuaan tietämätön siitä. Ja voit olla edelleenkin, jos jätät lukematta seuraavan tarinan &rdquo;yhteisestä taipaleestamme&rdquo;.</p><p><strong>1970-luku</strong></p><p>En muista tarkkaan, milloin ja mistä mediasta huomasin, että joku nuorimies oli kirjoittanut interrail-junareissujensa pohjalta opaskirjan muille reilaajille. Ainakaan ei ollut kyse liikkuvasta kuvasta, joten tietolähde oli joko radio tai printtilehti. Kirjoittaja oli jo vuotta aiemmin 18-vuotiaana julkaissut ensimmäisen laitoksen &rdquo;Inter-rail-oppaastaan&rdquo; omakustanteena, mutta silloin keväällä 1977 sen oli julkaissut WSOY-kustantamo, jos oikein muistan. Netistä löysin nyt tiedon vain vuoden 1978 painoksesta, mutta se lienee jo toinen, täydennetty laitos. Tasan 40 vuotta sitten siis sain tiedon siitä, että olet.</p><p>Vuoden 1978 syksyllä sain miellyttävän tilaisuuden lainata työkaverini omistaman opaskirjasi, jota kukaan ei ollut talvea vasten lähdössä Euroopan raiteilla mukanaan kuljettamaan. Aloin lukea illalla sängyssä, ja muutaman sivun jälkeen tuumasin: &rdquo;Tää jätkähän kirjottaa tosi kivasti! Mikäs sen nimi olikaan?&rdquo;. Minuun teki vaikutuksen tekstisi lämmin ja ymmärtäväinen huumori. Käänsin näkyviin kirjan kannen ja kai takakannenkin, jossa oli kuvasi. Enpä tainnut vielä siitä alkaa muistaa nimeäsi, kun sellaiset eivät päässäni tuppaa pysymään. Seuraavana keväänä 1979 raportoit Koijärven tapahtumista &ndash; jälkeenpäin lukemani mukaan vain lehden toimittajan ominaisuudessa, mihinkään laittomaan itse siellä(kään) sekaantumatta. Siitä nousi julkisuuteen vihreä liike, ja Sinä tulit eräänä sen aktiivisimmista toimijoista monen muun ohella niin tutuksi, ettet enää unohtunut.</p><p><strong>1980-luku</strong></p><p>Et vielä heti vihreyteen hurahdettuani kohonnut mielessäni muita suuresti ihailemiani vihreitä kummemmaksi. Heidi Hautala oli ensimmäinen &rdquo;number one&rdquo; minulle vihreiden joukossa, aina kanssani yhtä mieltä &ndash; sitä &rdquo;oikeaa&rdquo; &ndash; olevana. Fanitin kaikkia teitä &rdquo;viherpipertäjiä&rdquo; kaukaa television välityksellä &ndash; mutta kantojanne seuratessani petyin välillä siihen, että vaikuttikin siltä kuin te ette olisi aina tajunneet myös ihmisen tarvitsevan lajinmukaisia olosuhteita voidakseen hyvin, suostuitte kurjistamaan yhteiskunnan heikoimpien elämää vastoin hienoja periaatteitanne. Siksi jäin pyörimään politiikassa punavihreän kuplan sisälle löytämättä yhtä &rdquo;parasta&rdquo; puoluetta itselleni.</p><p>Vihreitä pääsi eduskuntaan lisää joka vaaleissa vuoden 1983 kahdesta kansanedustajasta, Kalle Könkkölästä ja Ville Komsista, alkaen. Vuoden 1987 eduskuntavaalien TV1:n suureen vaalikeskusteluun sunnuntain äänestyspäivää edeltävänä torstaina valmistauduin tavalliseen, nettiä edeltävän ajan tapaani, keittämällä puoli pannua kahvia, tekemällä voileipiä ja tuomalla sohvapöydälle myös ostamaani herkkupullaa, suklaata ja hedelmiä. Kun eri puolueiden edustajat esiteltiin, vihreitä olitkin edustamassa Sinä, eikä todennäköisemmin odotettu Osmo Soininvaara. Ajattelin, että onpa kiinnostavaa kuulla, mitä Sinä sanot, kun Oden edesottamukset olisi osannutkin aika lailla arvata.</p><p>Tv-debatin käynnistyttyä Sinä yllätit kuin syystuulen riepottamien, puista pudonneiden nuutuneiden lehtien keskeltä esiin putkahtanut auringonkeltainen leskenlehden kukka. Et ladellut poliittista jargonia, joka kuulostaa rationaaliselta, mutta on vailla todellista merkityssisältöä. Otit asiaan kuin asiaan kantaa suoraan ja arkisesti, väänsit ikään kuin rautalangasta selkeästi nähtäville. että meidän ihmisten elämässä voidaan käyttää tervettä järkeä ja arvioida avoimesti ratkaisujen vaikutuksia, ei tarvitse piiloutua fundamentalististen poliittisten ideologioiden tai &rdquo;ainoiden mahdollisten vaihtoehtojen&rdquo; tekopyhien lumemuurien taakse.</p><p>Muistan, kuinka tuijotin Sinua kuin taivaallista ilmestystä: tuolla telkkarissani muiden puhuvien päiden, sukupuoleen katsomatta &rdquo;pönöttävien pukumiesten&rdquo;, keskellä on aito ihminen! Pekka Haavisto kirkkaana helmenä, hohtaen älyn vapaata virtaamista ja kahlitsematonta sydämen lämpöä! Sinun kaltaisiasi pitäisi olla vallan kukkuloilla kaikkien, jotka päättävät muiden asioista, oikeasti vastuun ottavia, kaikkia näkökulmia tarkastelevia, rehellisiä ja vuoropuhelukykyisiä. Voi, miksi minä uusmaalainen en saa äänestää Sinua!</p><p>Eduskuntavaalien 1987 jälkeen</p><p>Kolmekymmentä vuotta sitten, torstai-iltana 12.3.1987, Sinä, Pekka, otit paikan ykköspoliitikkonani, täydellisen luotettavana, vain tosiasioihin kantasi perustavana, tinkimättömän oikeudenmukaisena ja kaikilla ihmisillä saman ihmisarvon näkevänä &ndash; sekä sen ymmärtävänä, että ihminen eläimenä muiden joukossa tarvitsee lajilleen sopivan elinympäristön. Sellaisen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle edullisen ympäristön, jossa ei tarvitse pelätä pahaa muiden ihmisten taholta ja jossa on mahdollista elää ja ajatella vapaasti joutumatta toimimaan vastoin omaatuntoaan toimeentulonsa hankkimisessa tai muussa elämässään. Toisin sanoen: oikeuden ihmisen lajityypilliseen käyttäytymiseen!</p><p><strong>1990-luku </strong></p><p>Tulit valituksi ensi kertaa eduskuntaan kolmen muun vihreän kanssa, mutta toimit kansanedustajan työn ohella myös YK:n tehtävissä rauhansovittelijana ja sodan ympäristötuhojen tutkijana. Arvostukseni Sinua kohtaan kasvoi kasvamistaan.</p><p>Pudotin Sinut kansanedustajan paikalta vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Olin muuttanut Helsinkiin edellisenä syksynä ja olin mielissäni, ettei minun tarvitsisi uhrata ajatustakaan kevään vaaleille, sen kun painelen äänestyskoppiin kirjoittamaan lappuun Sinun numerosi. Pysähdyin vihreiden vaalijulisteen eteen katsomaan valmiiksi äänestysnumeroasi &ndash; ja näin Kalle Könkkölän olevan pyrkimässä takaisin eduskuntaan. Silloin funtsailin, että kyllä Sinä tulet valituksi muiden kannattajiesi äänin ilman minuakin, enhän ennenkään ole ollut Sinua äänestämässä, mutta Kallella voi olla pienestä kiinni. Niinpä kirjoitin hänen numeronsa. Et saanutkaan jatkopaikkaa eduskunnassa. Ilmeisesti muutaman muunkin äänestäjän aivoitukset kulkivat samaa rataa kuin minun. Eivät kuitenkaan riittävän suurelta osin Kallen hyväksi, koska hänestäkään ei tullut uudestaan kansanedustajaa.</p><p>Olit silloin Vihreän liiton puheenjohtaja, mutta jätit sen pestin ruvettuasi Paavo Lipposen ykköshallituksen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi vaalikaudeksi 1995&ndash;1999. Suomi oli liittynyt vuoden alusta Euroopan unionin jäseneksi, ja Suomessakin oli toteutettava Natura-luonnonsuojeludirektiiviä, jota vastustettiin äänekkäästi. Toit turvallisuudentunnetta ja tulevaisuudenuskoa puhuessasi televisiossa Suomen velvollisuudesta huolehtia EU:n jäsenmaana luontonsa ekologisesta kestävyydestä ja monimuotoisten luontoalueiden suojelun järkevyydestä koko planeettamme kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi. Mediaraportit ulkomaanmatkoistasi lisäsivät luottamusta heikostikin ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökohtia huomioon ottavien valtioiden mahdollisuuksiin toimia kestävien periaatteiden mukaisesti ja kohentaa maansa luonnon tilaa sekä asukkaidensa yhdenvertaisuutta ja kansalaisvapauksia.</p><p><strong>2000-luku </strong></p><p>Eräänä tavallisen tylsänä arkipäivänä vuonna 2002 tulin töistä kotiin, otin syötävää eteeni keittiönpöydälle ja selasin bussimatkan varrelta poimimaani ilmaislehteä nähdäkseni, oliko siitä jotain vielä lukematta. Erään uuden sivun ylälaidassa näin Sinun hymyilevän kuvassa nuoren miehen kanssa. Ensi ajatukseni oli, missä lienetkään taas saanut sovinnon aikaan, kun noin iloisin ilmein ollaan &ndash; ja samalla kummastelin, että jos on joidenkin sotaisten osapuolten välille sopu saatu, miksi kuvassa on vain yksi muu lisäksesi. Silloin olin jo ehtinyt lukea tekstistä, että Pekka Haavisto rekisteröi parisuhteensa Antonio Floresin kanssa. Eipä ollutkaan ihme, että pariskunta oli kovin tyytyväisen näköinen! Tajusin myös, etten ollut kai koskaan tullut miettineeksi, millainen puoliso Sinulla kenties on. En muutenkaan tahdo muistaa, kuka julkkiksista on kenenkin kanssa, ja tuohan usein vaihteleekin ajan mittaan vähän kuin Kauniissa ja Rohkeissa&hellip;</p><p>Oli mainiota saada tietää, että olit voinut vanhan avioliittolain rinnalle vasta voimaan tulleen, epätasa-arvoisen, samaa sukupuolta olevien parisuhdelain nojalla mennä naimisiin. Vaikka olisi ollut herttaisen yksinkertaista vain poistaa yhdestä avioliittolaista turha maininta miehestä ja naisesta! Mietin hetken, leikkaisinko artikkelin talteen, mutta sitten arvelin, että teistä kahdesta kyllä media tulee kertomaan vastakin, loin vielä silmäyksen kuvaanne toivotellen mielessäni onnea yhteiselle tiellenne ja taitoin sitten aviisin kierrätykseen. Kymmenisen vuotta myöhemmin olisi ollut makeaa kaivaa kellastumaan alkanut lehtileike esiin.</p><p>Eduskuntavaalit 2007</p><p>Olin asunut välillä muualla Uudellamaalla, mutta palannut sopivasti Helsingin vaalipiirin äänestäjäksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Taas Kalle Könkkölä oli ehdokkaana, ja äänestin häntä. Eikä Kalle silloinkaan päässyt eduskuntaan. Sinä palasit kansanedustajaksi ja aloit parantaa oman lainsäädäntömme virheitä ja puutteellisuuksia, yhä syvällisemmin ja laajakatseisemmin ihmiskunnan asioita oivaltavana ja eduskuntatyön ohessa rauhaa milloin missäkin hierovana. Minä rakastin Sinua ja toimiasi median välityksellä, ja äänestelin vihreitä ja vasemmistolaisia sen mukaan kuin missäkin vaaleissa parhaalta tuntui.</p><p>Eduskuntavaalit 2011</p><p>Perussuomalaiset saivat jytkyvoiton eduskuntavaaleissa 2011 ja suuren määrän kansanedustajia. Olin uskonut kestävän kehityksen idean jo läpäisseen kansan tietoisuuden ja odotin vihreiden pärjäävän mainiosti vaaleissa. Vihreiltä meni kolmannes kannatuksesta, kansanedustajien määrä tipahti viidestätoista kymmeneen. Tyrmistyin tietenkin. Vasemmistopuolueetkaan eivät juhlineet. Olin seurannut ääntenlaskentaa ja ollut innoissani persujen menestyksestä, kun luulin olevan tulossa uuden heräämisen vaikuttamaan ja vaatimaan päättäjiltä kansan elämän sujumisesta huolehtimista, mutta vihreiden tappio oli käsittämätön. Lohduttauduin ajatuksella, että perussuomalaisten kannattajat lienevät juuri niitä perusihmisiä, jotka kokevat jääneensä heitteille kilpailukyky- ja kestävyysvajepuheissa. He voisivat äkkiä hoksata kestävän elämän ja solidaarisen hyvinvointipolitiikan arvon, tulla vihreiden tai punavihreiden puolelle seuraavalla kertaa. Sinä säilyit eduskunnassa sankarinani.</p><p>Eduskuntavaalit 2015</p><p>Enää ei siltä näytä, että kansalaisten mielipideilmasto selkenisi ja ihmiset tulisivat vastuuntuntoisiksi valinnoistaan. Otin jälleen kerran riskin ja jätin äänestämättä Sinua, Outi Alanko-Kahiluotoa tai muitakaan &rdquo;vanhoja&rdquo; vihreitä kansanedustajia. Uskomattoman tietäviä ja taitavia nuoria oli tulossa seuraanne, jotkut pääsivät.</p><p><strong>Presidentinvaalit 2012 </strong></p><p>Kohtasin Sinut, Pekka, elokuussa 2011, kun arkaillen uskaltauduin Kiasman terassille presidentinvaalikampanjasi avaustilaisuuteen, jossa Antonio oli mukana. Syksymmällä emmin hetken ennen enterin painallusta: kehtaanko ilmoittautua tukijaksesi, minunlaiseni osaamaton höpsö ämmähän voi aiheuttaa pikemminkin vahinkoa kuin edistää kampanjaasi? Sitten vakuuttelin itselleni, että enhän sitoudu muuhun kuin ottamaan vastaan sähköpostiviestejä sille listalle tullessani. Kävin joissakin vaalitilaisuuksissasi ja esitin joskus tyhmiä kysymyksiä. Olin oikein otettu, kun tulitte kerran yllättäen Antonion kanssa vastaani Sanomatalon kulmalla ja tervehditte minua kuin vanhaa tuttua.</p><p>Vuoden 2012 alussa huomasin olevani hakemassa esitteitäsi Helsingin Asema-aukion vaaliteltalta ja jakelevani niitä siellä täällä pieniä toveja kerrallaan, kun jalkani eivät pitkään kestä seisomista. Tutustuin vihreisiin aktiiveihin ja muihin innokkaisiin kannattajiisi, ja liityin juuri ennen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivää vihreiden jäseneksi. Löysin poliittisen kotini, vaikka yhä harmittelen joidenkin vihreiden tuntumista liian elitistisiltä ja kyvyttömiltä katsomaan asioita todellisen taviksen katutasolta tai tarvittaessa ojan pohjankin näkövinkkelistä. Tunnen nyt saavani olla pienenpienenä osasena mukana ihmisarvoisen, vihreän maailman rakentamisessa. Sinun kanssasi.</p><p>En voi väittää äänestäneeni Sinua kuin yhden ainoan kerran. Kun ensimmäisen presidentinvaalikierroksen ennakkoäänestys oli alkamassa tammikuussa 2012, koetin innoittaa eräässä sairaalavuoteessa makaavaa iäkästä potilasta tarttumaan tilaisuuteen, kun hänet vietäisiin helposti vaikka pyörätuolissa ennakkoäänestyspisteeseen sairaalassa. Hän oli kertonut, ettei ollut äänestänyt enää kahteenkymmeneen vuoteen, siis noin 70 vuoden iän jälkeen. Ensin vanhus huitaisi ehdotukseni pois siitä kiinnostumatta. Sain kuitenkin hänet kerran puhelimessa kysymään, keitä on ehdolla, ja selostin teidän kaikkien kahdeksan presidenttikandidaatin ansioita ja piirteitä. Tietenkin kehuin Sinua erityisesti. Kuulin, ettei potilas kuitenkaan mennyt äänestämään. Alkoi toinen vaalikierros. Olin alkanut huolestua, kun sairaalassa olijan vointi ei parantunut, vaan näytti peräti heikkenevän. En enää kiusannut häntä äänestyskehotuksilla. Erään kerran soittaessani hän sanoikin yllättäen kuin vahingoniloa äänessään: &rdquo;Tiedätkös, mitä &ndash; kävin äsken äänestämässä! Arvaat varmaan, kumpaa?&rdquo; Arvasin. Mihinkäs vanha homofoobikko karvoistaan pääsisi? Oli potilaalla puolisokin, jonka kanssa kait oli keskusteltu vaaleista. Niin, että jos en olisi hehkuttanut passivoituneelle äänestäjälle demokraattisen vaikuttamisen mielekkyyttä, en ehkä olisi tullut mitätöineeksi omaa ääntäni Sinulle, Pekka, toisella, ratkaisevalla vaalikierroksella.</p><p><strong>Vuotta 2018 kohti </strong></p><p>Siellä &rdquo;diggaushuipullani&rdquo; olet, Pekka, yhä vankasti. Luonnollisesti seurassasi ja seuraajinasi on lukuisa joukko muita rauhan ja demokratian edistäjiä, ihmisoikeuspuolustajia ja kestävän luonnon kiertokulun ymmärtäjiä, joita ihailen valtavasti. Ihmettelen, miksi teidän esimerkillinen toimintanne ei saa suuria kansanjoukkoja villiintymään mukavan ja ihmisarvoisen elämän ajatuksesta ja antamaan teille enemmistön kannatuksen valtakirjaa hoitaa meidän muiden asioita fiksusti, kestävästi ja ketään syrjimättä.</p><p>En edelleenkään käsitä, miksi on suuri joukko yhteiskunnallisia toimijoita, jotka puhuvat muuta kuin tahtovat, kaikkea hyvää ja kaunista, mutta pyrkivät tosiasiallisesti täysin päinvastaiseen. Vielä enemmän minua ihmetyttävät hiljattain eri puolilla maailmaa räikeästi esiin ja vallan huipullekin nousseet päättäjät, jotka puhuvat puuta heinää, eikä heillä näytä olevan mitään järjellistä tavoitetta, vain hillitön kiihko vaikeuttaa heikoimpien ja hauraimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Miksi heitä kannatetaan?</p><p>Viisi vuotta sitten maailma oli toinen kuin nyt. Oli paljon hirvittäviä kriisejä ja ihmisoikeusloukkauksia, tietenkin. Kokonaiskuvassa näytti kuitenkin olevan suuri yhteisymmärrys, että väkivaltaa ei haluta käyttää kuin viimeisenä keinona, kansainvälisesti asiasta sopien, ja että yhteisesti vahvistetut ihmisoikeus- ja muut sopimukset ovat hyviä ja tarpeellisia. Erilaisia kulttuurisia tulkintoja niistä toki oli, ja huomiotta jättämistä tai tietoista rikkomistakin. Vetoaminen &rdquo;kansainväliseen oikeuteen&rdquo; tai voimassa olevaan sopimukseen oli silti jotenkin toimiva vaikutuskeino. Nyt näyttää yhä useampi valtio haluavan irtautua inhimillisen etiikan yleisiksi miellettyihin sääntöihin perustuvista tulkinnoista ja käytännöistä. Siitä on myös EU-maissa pelottavia näyttöjä.</p><p>Presidentinvaalit 2018</p><p>&ndash; Viimeksi ja mitä sitten tapahtui? &ndash;</p><p>Kun katselin loppusyksystä 2011 vuoden 2012 vaalien presidenttiehdokkaita, ajattelin, että jokainen teistä olisi voinut ottaa Suomen tasavallan presidentin istuimen alleen ja hoitaa homman hienosti. Mietin, että juuri meidän presidenttimme paikka on miellyttävimpiä maailmassa &ndash; ei suoranaisesti &rdquo;helppo&rdquo; tietenkään, niin paljon on ristiriitoja ja ratkaisemattomia kiistakysymyksiä meillä ja muualla. Mutta meillä Suomessa ei ole juuri pelkoa väkivaltaisesta kapinoinnista kotimaassa tai konfliktista ulkomaiden kanssa. Presidenttimme voi avoimesti ja vankasti puolustaa yhteistä arvopohjaamme, jota kukaan merkittävä henkilö, organisaatio tai järjestö ei aseta kyseenalaiseksi. Ei Suomen presidentillä ole paljon varsinaista valtaa, mutta loistava mahdollisuus edistää diplomaattisella yhteydenpidolla tärkeimpiä arvojamme sielläkin, missä ne vielä ovat horjuvia ja hauraita. Takana on tukena myös koko EU:n perusta ja arvomaailma. Niin vaikutti silloin olevan.</p><p>Nyt Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 on aivan toisin. Meidän &rdquo;länsimaisen humanismimme&rdquo; arvot on haluttu hylätä käsittämättömän suurelta osin, erittäin &rdquo;korkeasti sivistyneissäkin&rdquo; piireissä. On täysin sivuutettu lapsuudessani ja nuoruudessani eittämättömänä pidetty määritelmä, että toisen asioista päättäessään on jokaisen pystyttävä pitämään tekemäänsä ratkaisua oikeudenmukaisena, jos se kohdistuisi häneen itseensä. Todettiin myös olevan kiistämättä sivistyksen mittana, miten maassa kohdellaan kaikkein huono-osaisimpia. Näistä ajatuskuluista kiinni pitämällä ei ketään jätettäisi aivan heitteille.</p><p>Kansainvälinen ilmapiiri meidän &rdquo;hyvisten&rdquo; länsimaailmassa on tänään kaikkea muuta kuin luottamuksellinen ja vakaa kuten vielä neljä tai viisi vuotta sitten. Minusta pelottavinta ei ole se, mitä on konkreettisesti tapahtunut &ndash; ei &rdquo;tapahtunut&rdquo;, vaan tehty, tarkoituksella päättäen, niinhän ihminen toimii &ndash; vaan se, miten ihmisten yhdenvertaisina kohtelu on häivytetty hyväksyttynä ja tavoiteltavana toimintana ja asenteena. Sama pätee ihmisyksilöiden kesken ja kansanryhmien tai valtioiden suhteissa. On kuin mahtavimmatkin maat pitäisivät arvolleen sopivana poukkoilla hetken mielijohteiden mukaan sinne tänne välittämättä voimassa olevista yhteisistä pelisäännöistä ja totutuista käytöstavoista, ottamatta huomioon muiden maiden oikeutettuja tarpeita ja vaatimuksia, pyrkimättä enää yleiseen ja yhteiseen etuun, joka antaisi kaikille tilaa kehittyä ja kukoistaa. Kuinka pienet ihmiset voisivat siinä mylläkässä säilyttää moraalisen selkärankansa?</p><p>Kuluva presidenttikausi Suomessa on ollut monin verroin rankempi tasavallan presidentillemme kuin olisin kuuna päivänä osannut kuvitella sen alkaessa maaliskuussa 2012. Presidentti Sauli Niinistö on ollut kovilla ja kantanut kunnialla maamme edustustehtävää ja perinteistä rauhanomaisen rinnakkaiselon eetosta, joka on ollut &rdquo;ulkopoliittinen linjamme&rdquo; elinaikaani kauemmin. Kansainvälisen tilanteen pikaisesta palautumisesta inhimillisen kulttuurin aikaisemmin vallinneeseen &rdquo;sivistyneempään&rdquo; vaiheeseen ei ole mitään takeita. &rdquo;Kekkosen aikaan&rdquo; puhuttiin liennytyksestä, rauhallisesta ja määrätietoisesta pyrkimisestä yhteisymmärrykseen ja kaikkien osapuolten kannalta hyväksyttävään kanssakäymiseen maiden välillä. Tällä hetkellä vastaavaa kaivataan kipeästi eri ihmisryhmien välille, valtioiden sisällä ja yli niiden rajojen.</p><p>Vihan ja väkivallan kierre on valmis. Miten meillä Suomessakin on voinut päästä kasvamaan sukupolvi tai useampi, joiden jäsenistä suurelle osalle ei ole opetettu yksinkertaisimpiakaan hyvän käytöksen sääntöjä? &rdquo;Kohtele toisia kuten toivot itseäsi kohdeltavan&rdquo; on selkeä normi. Sen kieltävä ottaa omiin käsiinsä &rdquo;vahvemman oikeuden&rdquo; tehdä muille pahaa. Samalla hän antaa implisiittisesti kaikille muille luvan kohdistaa itseensä samanlaista väärää kohtelua kuin tekee toisille.</p><p>&ndash; Seuravaksi ja mitä voi toivoa? &ndash;</p><p>Sinun vakuuttava, rauhallinen ja vahvasti argumentoitu viestisi ihmisten kyvystä elää ihmisiksi on parasta, mitä Suomi voi saada lääkkeeksi haavoihinsa. Lääkärinlaukkua olisi hyvä heilutella myös muualla. Ihanaa, että olet taas ehdolla! Vaikka maa ja maailma ovatkin pahemmassa jamassa kuin viimeksi. Ja vaikka toisaalta voi tuntua, että Sinua nyt tarvittaisiin paljon entistä kipeämmin ulkomailla tuomassa järkevän ja viisaan toiminnan mahdollisuuksia tietoon ahdistuneille ihmisille. Ei presidentin virka ole huono paikka edistää rauhaa ja rakkautta. Onnea kampanjallesi!</p><p>Vuoden päästä et ehkä kerkiäkään juuri juhlia kuusikymppisiäsi, Pekka. Missä ja mitä tahansa silloin teetkin, toimit oikeudenmukaisesti ja viisaasti. Ajatukseni seuraavat toimiasi etäältä ja edelleen suuresta ymmärryksestäsi ja vastuuntunnostasi vaikuttuen. Kiitos olemassaolostasi!</p><p>Laitan lopuksi tähän &rdquo;postikorttiini&rdquo; lorun, joka putkahti mieleeni naistenpäivän aamuna 8.3.2017 ja jonka julkaisin silloin selityksittä Facebookissa. Omistan sen nyt Sinulle, Pekka, ja toivotan hyvää jatkoa upealle ja ihmiskunnalle elinplaneettoineen välttämättömälle työlle, jota teet &ndash; sekä edelleen antoisaa yhteiselämää Sinulle ja Antoniolle!</p><p>_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _</p><p>&nbsp;</p><p>Sota on kesy eläin,<br />sen ei tarvitse pelätä purevan ruokkivaa kättä.</p><p>Sotaa kasvatetaan häkissä,<br />jossa se pystyy juuri ja juuri pyörimään<br />oman häntänsä perässä,<br />eikä sen päähän mahdu pälkähtämään ajatuskarkuruus.</p><p>Tuotantosodalle syötetään tarkkaan annostellen<br />geenimuunneltua viholliskuvaa.</p><p>Mielenliikkeiden puute aiheuttaa sodalle<br />usein vaikeita fyysisiä oireita ja virheasentoja.</p><p>Kesy sota on tiedotusilmastosta riippuvainen,<br />ei se selviä yksinään ilman kaltereita.</p><p>Sota ei löydä luonnollista ravintoa,<br />jos sen pitää perustella itsensä.</p><p>Jos sodan häkki yhtäkkiä avattaisiin<br />ja se tassuttelisi ulos, sen perisi pian hukka.</p><p>Sota haihtuisi kuin utuna ilmaan.</p><p>Jäljelle jäisi inhimillisten voimavarojen valtava kyky<br />rakentaa mielekästä elämää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onneksi olkoon tänään 59-vuotissyntymäpäivänäsi, Pekka!

Sinulla ei ole nyt pyöreä vuosipäivä, mutta meillä kahdella, Sinulla ja minulla, on – parikin! Tänä keväänä tulet olleeksi osana elämääni 40 vuotta. Enimmän aikaa olet saanut olla autuaan tietämätön siitä. Ja voit olla edelleenkin, jos jätät lukematta seuraavan tarinan ”yhteisestä taipaleestamme”.

1970-luku

En muista tarkkaan, milloin ja mistä mediasta huomasin, että joku nuorimies oli kirjoittanut interrail-junareissujensa pohjalta opaskirjan muille reilaajille. Ainakaan ei ollut kyse liikkuvasta kuvasta, joten tietolähde oli joko radio tai printtilehti. Kirjoittaja oli jo vuotta aiemmin 18-vuotiaana julkaissut ensimmäisen laitoksen ”Inter-rail-oppaastaan” omakustanteena, mutta silloin keväällä 1977 sen oli julkaissut WSOY-kustantamo, jos oikein muistan. Netistä löysin nyt tiedon vain vuoden 1978 painoksesta, mutta se lienee jo toinen, täydennetty laitos. Tasan 40 vuotta sitten siis sain tiedon siitä, että olet.

Vuoden 1978 syksyllä sain miellyttävän tilaisuuden lainata työkaverini omistaman opaskirjasi, jota kukaan ei ollut talvea vasten lähdössä Euroopan raiteilla mukanaan kuljettamaan. Aloin lukea illalla sängyssä, ja muutaman sivun jälkeen tuumasin: ”Tää jätkähän kirjottaa tosi kivasti! Mikäs sen nimi olikaan?”. Minuun teki vaikutuksen tekstisi lämmin ja ymmärtäväinen huumori. Käänsin näkyviin kirjan kannen ja kai takakannenkin, jossa oli kuvasi. Enpä tainnut vielä siitä alkaa muistaa nimeäsi, kun sellaiset eivät päässäni tuppaa pysymään. Seuraavana keväänä 1979 raportoit Koijärven tapahtumista – jälkeenpäin lukemani mukaan vain lehden toimittajan ominaisuudessa, mihinkään laittomaan itse siellä(kään) sekaantumatta. Siitä nousi julkisuuteen vihreä liike, ja Sinä tulit eräänä sen aktiivisimmista toimijoista monen muun ohella niin tutuksi, ettet enää unohtunut.

1980-luku

Et vielä heti vihreyteen hurahdettuani kohonnut mielessäni muita suuresti ihailemiani vihreitä kummemmaksi. Heidi Hautala oli ensimmäinen ”number one” minulle vihreiden joukossa, aina kanssani yhtä mieltä – sitä ”oikeaa” – olevana. Fanitin kaikkia teitä ”viherpipertäjiä” kaukaa television välityksellä – mutta kantojanne seuratessani petyin välillä siihen, että vaikuttikin siltä kuin te ette olisi aina tajunneet myös ihmisen tarvitsevan lajinmukaisia olosuhteita voidakseen hyvin, suostuitte kurjistamaan yhteiskunnan heikoimpien elämää vastoin hienoja periaatteitanne. Siksi jäin pyörimään politiikassa punavihreän kuplan sisälle löytämättä yhtä ”parasta” puoluetta itselleni.

Vihreitä pääsi eduskuntaan lisää joka vaaleissa vuoden 1983 kahdesta kansanedustajasta, Kalle Könkkölästä ja Ville Komsista, alkaen. Vuoden 1987 eduskuntavaalien TV1:n suureen vaalikeskusteluun sunnuntain äänestyspäivää edeltävänä torstaina valmistauduin tavalliseen, nettiä edeltävän ajan tapaani, keittämällä puoli pannua kahvia, tekemällä voileipiä ja tuomalla sohvapöydälle myös ostamaani herkkupullaa, suklaata ja hedelmiä. Kun eri puolueiden edustajat esiteltiin, vihreitä olitkin edustamassa Sinä, eikä todennäköisemmin odotettu Osmo Soininvaara. Ajattelin, että onpa kiinnostavaa kuulla, mitä Sinä sanot, kun Oden edesottamukset olisi osannutkin aika lailla arvata.

Tv-debatin käynnistyttyä Sinä yllätit kuin syystuulen riepottamien, puista pudonneiden nuutuneiden lehtien keskeltä esiin putkahtanut auringonkeltainen leskenlehden kukka. Et ladellut poliittista jargonia, joka kuulostaa rationaaliselta, mutta on vailla todellista merkityssisältöä. Otit asiaan kuin asiaan kantaa suoraan ja arkisesti, väänsit ikään kuin rautalangasta selkeästi nähtäville. että meidän ihmisten elämässä voidaan käyttää tervettä järkeä ja arvioida avoimesti ratkaisujen vaikutuksia, ei tarvitse piiloutua fundamentalististen poliittisten ideologioiden tai ”ainoiden mahdollisten vaihtoehtojen” tekopyhien lumemuurien taakse.

Muistan, kuinka tuijotin Sinua kuin taivaallista ilmestystä: tuolla telkkarissani muiden puhuvien päiden, sukupuoleen katsomatta ”pönöttävien pukumiesten”, keskellä on aito ihminen! Pekka Haavisto kirkkaana helmenä, hohtaen älyn vapaata virtaamista ja kahlitsematonta sydämen lämpöä! Sinun kaltaisiasi pitäisi olla vallan kukkuloilla kaikkien, jotka päättävät muiden asioista, oikeasti vastuun ottavia, kaikkia näkökulmia tarkastelevia, rehellisiä ja vuoropuhelukykyisiä. Voi, miksi minä uusmaalainen en saa äänestää Sinua!

Eduskuntavaalien 1987 jälkeen

Kolmekymmentä vuotta sitten, torstai-iltana 12.3.1987, Sinä, Pekka, otit paikan ykköspoliitikkonani, täydellisen luotettavana, vain tosiasioihin kantasi perustavana, tinkimättömän oikeudenmukaisena ja kaikilla ihmisillä saman ihmisarvon näkevänä – sekä sen ymmärtävänä, että ihminen eläimenä muiden joukossa tarvitsee lajilleen sopivan elinympäristön. Sellaisen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle edullisen ympäristön, jossa ei tarvitse pelätä pahaa muiden ihmisten taholta ja jossa on mahdollista elää ja ajatella vapaasti joutumatta toimimaan vastoin omaatuntoaan toimeentulonsa hankkimisessa tai muussa elämässään. Toisin sanoen: oikeuden ihmisen lajityypilliseen käyttäytymiseen!

1990-luku

Tulit valituksi ensi kertaa eduskuntaan kolmen muun vihreän kanssa, mutta toimit kansanedustajan työn ohella myös YK:n tehtävissä rauhansovittelijana ja sodan ympäristötuhojen tutkijana. Arvostukseni Sinua kohtaan kasvoi kasvamistaan.

Pudotin Sinut kansanedustajan paikalta vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Olin muuttanut Helsinkiin edellisenä syksynä ja olin mielissäni, ettei minun tarvitsisi uhrata ajatustakaan kevään vaaleille, sen kun painelen äänestyskoppiin kirjoittamaan lappuun Sinun numerosi. Pysähdyin vihreiden vaalijulisteen eteen katsomaan valmiiksi äänestysnumeroasi – ja näin Kalle Könkkölän olevan pyrkimässä takaisin eduskuntaan. Silloin funtsailin, että kyllä Sinä tulet valituksi muiden kannattajiesi äänin ilman minuakin, enhän ennenkään ole ollut Sinua äänestämässä, mutta Kallella voi olla pienestä kiinni. Niinpä kirjoitin hänen numeronsa. Et saanutkaan jatkopaikkaa eduskunnassa. Ilmeisesti muutaman muunkin äänestäjän aivoitukset kulkivat samaa rataa kuin minun. Eivät kuitenkaan riittävän suurelta osin Kallen hyväksi, koska hänestäkään ei tullut uudestaan kansanedustajaa.

Olit silloin Vihreän liiton puheenjohtaja, mutta jätit sen pestin ruvettuasi Paavo Lipposen ykköshallituksen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi vaalikaudeksi 1995–1999. Suomi oli liittynyt vuoden alusta Euroopan unionin jäseneksi, ja Suomessakin oli toteutettava Natura-luonnonsuojeludirektiiviä, jota vastustettiin äänekkäästi. Toit turvallisuudentunnetta ja tulevaisuudenuskoa puhuessasi televisiossa Suomen velvollisuudesta huolehtia EU:n jäsenmaana luontonsa ekologisesta kestävyydestä ja monimuotoisten luontoalueiden suojelun järkevyydestä koko planeettamme kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi. Mediaraportit ulkomaanmatkoistasi lisäsivät luottamusta heikostikin ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökohtia huomioon ottavien valtioiden mahdollisuuksiin toimia kestävien periaatteiden mukaisesti ja kohentaa maansa luonnon tilaa sekä asukkaidensa yhdenvertaisuutta ja kansalaisvapauksia.

2000-luku

Eräänä tavallisen tylsänä arkipäivänä vuonna 2002 tulin töistä kotiin, otin syötävää eteeni keittiönpöydälle ja selasin bussimatkan varrelta poimimaani ilmaislehteä nähdäkseni, oliko siitä jotain vielä lukematta. Erään uuden sivun ylälaidassa näin Sinun hymyilevän kuvassa nuoren miehen kanssa. Ensi ajatukseni oli, missä lienetkään taas saanut sovinnon aikaan, kun noin iloisin ilmein ollaan – ja samalla kummastelin, että jos on joidenkin sotaisten osapuolten välille sopu saatu, miksi kuvassa on vain yksi muu lisäksesi. Silloin olin jo ehtinyt lukea tekstistä, että Pekka Haavisto rekisteröi parisuhteensa Antonio Floresin kanssa. Eipä ollutkaan ihme, että pariskunta oli kovin tyytyväisen näköinen! Tajusin myös, etten ollut kai koskaan tullut miettineeksi, millainen puoliso Sinulla kenties on. En muutenkaan tahdo muistaa, kuka julkkiksista on kenenkin kanssa, ja tuohan usein vaihteleekin ajan mittaan vähän kuin Kauniissa ja Rohkeissa…

Oli mainiota saada tietää, että olit voinut vanhan avioliittolain rinnalle vasta voimaan tulleen, epätasa-arvoisen, samaa sukupuolta olevien parisuhdelain nojalla mennä naimisiin. Vaikka olisi ollut herttaisen yksinkertaista vain poistaa yhdestä avioliittolaista turha maininta miehestä ja naisesta! Mietin hetken, leikkaisinko artikkelin talteen, mutta sitten arvelin, että teistä kahdesta kyllä media tulee kertomaan vastakin, loin vielä silmäyksen kuvaanne toivotellen mielessäni onnea yhteiselle tiellenne ja taitoin sitten aviisin kierrätykseen. Kymmenisen vuotta myöhemmin olisi ollut makeaa kaivaa kellastumaan alkanut lehtileike esiin.

Eduskuntavaalit 2007

Olin asunut välillä muualla Uudellamaalla, mutta palannut sopivasti Helsingin vaalipiirin äänestäjäksi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Taas Kalle Könkkölä oli ehdokkaana, ja äänestin häntä. Eikä Kalle silloinkaan päässyt eduskuntaan. Sinä palasit kansanedustajaksi ja aloit parantaa oman lainsäädäntömme virheitä ja puutteellisuuksia, yhä syvällisemmin ja laajakatseisemmin ihmiskunnan asioita oivaltavana ja eduskuntatyön ohessa rauhaa milloin missäkin hierovana. Minä rakastin Sinua ja toimiasi median välityksellä, ja äänestelin vihreitä ja vasemmistolaisia sen mukaan kuin missäkin vaaleissa parhaalta tuntui.

Eduskuntavaalit 2011

Perussuomalaiset saivat jytkyvoiton eduskuntavaaleissa 2011 ja suuren määrän kansanedustajia. Olin uskonut kestävän kehityksen idean jo läpäisseen kansan tietoisuuden ja odotin vihreiden pärjäävän mainiosti vaaleissa. Vihreiltä meni kolmannes kannatuksesta, kansanedustajien määrä tipahti viidestätoista kymmeneen. Tyrmistyin tietenkin. Vasemmistopuolueetkaan eivät juhlineet. Olin seurannut ääntenlaskentaa ja ollut innoissani persujen menestyksestä, kun luulin olevan tulossa uuden heräämisen vaikuttamaan ja vaatimaan päättäjiltä kansan elämän sujumisesta huolehtimista, mutta vihreiden tappio oli käsittämätön. Lohduttauduin ajatuksella, että perussuomalaisten kannattajat lienevät juuri niitä perusihmisiä, jotka kokevat jääneensä heitteille kilpailukyky- ja kestävyysvajepuheissa. He voisivat äkkiä hoksata kestävän elämän ja solidaarisen hyvinvointipolitiikan arvon, tulla vihreiden tai punavihreiden puolelle seuraavalla kertaa. Sinä säilyit eduskunnassa sankarinani.

Eduskuntavaalit 2015

Enää ei siltä näytä, että kansalaisten mielipideilmasto selkenisi ja ihmiset tulisivat vastuuntuntoisiksi valinnoistaan. Otin jälleen kerran riskin ja jätin äänestämättä Sinua, Outi Alanko-Kahiluotoa tai muitakaan ”vanhoja” vihreitä kansanedustajia. Uskomattoman tietäviä ja taitavia nuoria oli tulossa seuraanne, jotkut pääsivät.

Presidentinvaalit 2012

Kohtasin Sinut, Pekka, elokuussa 2011, kun arkaillen uskaltauduin Kiasman terassille presidentinvaalikampanjasi avaustilaisuuteen, jossa Antonio oli mukana. Syksymmällä emmin hetken ennen enterin painallusta: kehtaanko ilmoittautua tukijaksesi, minunlaiseni osaamaton höpsö ämmähän voi aiheuttaa pikemminkin vahinkoa kuin edistää kampanjaasi? Sitten vakuuttelin itselleni, että enhän sitoudu muuhun kuin ottamaan vastaan sähköpostiviestejä sille listalle tullessani. Kävin joissakin vaalitilaisuuksissasi ja esitin joskus tyhmiä kysymyksiä. Olin oikein otettu, kun tulitte kerran yllättäen Antonion kanssa vastaani Sanomatalon kulmalla ja tervehditte minua kuin vanhaa tuttua.

Vuoden 2012 alussa huomasin olevani hakemassa esitteitäsi Helsingin Asema-aukion vaaliteltalta ja jakelevani niitä siellä täällä pieniä toveja kerrallaan, kun jalkani eivät pitkään kestä seisomista. Tutustuin vihreisiin aktiiveihin ja muihin innokkaisiin kannattajiisi, ja liityin juuri ennen presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestyspäivää vihreiden jäseneksi. Löysin poliittisen kotini, vaikka yhä harmittelen joidenkin vihreiden tuntumista liian elitistisiltä ja kyvyttömiltä katsomaan asioita todellisen taviksen katutasolta tai tarvittaessa ojan pohjankin näkövinkkelistä. Tunnen nyt saavani olla pienenpienenä osasena mukana ihmisarvoisen, vihreän maailman rakentamisessa. Sinun kanssasi.

En voi väittää äänestäneeni Sinua kuin yhden ainoan kerran. Kun ensimmäisen presidentinvaalikierroksen ennakkoäänestys oli alkamassa tammikuussa 2012, koetin innoittaa eräässä sairaalavuoteessa makaavaa iäkästä potilasta tarttumaan tilaisuuteen, kun hänet vietäisiin helposti vaikka pyörätuolissa ennakkoäänestyspisteeseen sairaalassa. Hän oli kertonut, ettei ollut äänestänyt enää kahteenkymmeneen vuoteen, siis noin 70 vuoden iän jälkeen. Ensin vanhus huitaisi ehdotukseni pois siitä kiinnostumatta. Sain kuitenkin hänet kerran puhelimessa kysymään, keitä on ehdolla, ja selostin teidän kaikkien kahdeksan presidenttikandidaatin ansioita ja piirteitä. Tietenkin kehuin Sinua erityisesti. Kuulin, ettei potilas kuitenkaan mennyt äänestämään. Alkoi toinen vaalikierros. Olin alkanut huolestua, kun sairaalassa olijan vointi ei parantunut, vaan näytti peräti heikkenevän. En enää kiusannut häntä äänestyskehotuksilla. Erään kerran soittaessani hän sanoikin yllättäen kuin vahingoniloa äänessään: ”Tiedätkös, mitä – kävin äsken äänestämässä! Arvaat varmaan, kumpaa?” Arvasin. Mihinkäs vanha homofoobikko karvoistaan pääsisi? Oli potilaalla puolisokin, jonka kanssa kait oli keskusteltu vaaleista. Niin, että jos en olisi hehkuttanut passivoituneelle äänestäjälle demokraattisen vaikuttamisen mielekkyyttä, en ehkä olisi tullut mitätöineeksi omaa ääntäni Sinulle, Pekka, toisella, ratkaisevalla vaalikierroksella.

Vuotta 2018 kohti

Siellä ”diggaushuipullani” olet, Pekka, yhä vankasti. Luonnollisesti seurassasi ja seuraajinasi on lukuisa joukko muita rauhan ja demokratian edistäjiä, ihmisoikeuspuolustajia ja kestävän luonnon kiertokulun ymmärtäjiä, joita ihailen valtavasti. Ihmettelen, miksi teidän esimerkillinen toimintanne ei saa suuria kansanjoukkoja villiintymään mukavan ja ihmisarvoisen elämän ajatuksesta ja antamaan teille enemmistön kannatuksen valtakirjaa hoitaa meidän muiden asioita fiksusti, kestävästi ja ketään syrjimättä.

En edelleenkään käsitä, miksi on suuri joukko yhteiskunnallisia toimijoita, jotka puhuvat muuta kuin tahtovat, kaikkea hyvää ja kaunista, mutta pyrkivät tosiasiallisesti täysin päinvastaiseen. Vielä enemmän minua ihmetyttävät hiljattain eri puolilla maailmaa räikeästi esiin ja vallan huipullekin nousseet päättäjät, jotka puhuvat puuta heinää, eikä heillä näytä olevan mitään järjellistä tavoitetta, vain hillitön kiihko vaikeuttaa heikoimpien ja hauraimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Miksi heitä kannatetaan?

Viisi vuotta sitten maailma oli toinen kuin nyt. Oli paljon hirvittäviä kriisejä ja ihmisoikeusloukkauksia, tietenkin. Kokonaiskuvassa näytti kuitenkin olevan suuri yhteisymmärrys, että väkivaltaa ei haluta käyttää kuin viimeisenä keinona, kansainvälisesti asiasta sopien, ja että yhteisesti vahvistetut ihmisoikeus- ja muut sopimukset ovat hyviä ja tarpeellisia. Erilaisia kulttuurisia tulkintoja niistä toki oli, ja huomiotta jättämistä tai tietoista rikkomistakin. Vetoaminen ”kansainväliseen oikeuteen” tai voimassa olevaan sopimukseen oli silti jotenkin toimiva vaikutuskeino. Nyt näyttää yhä useampi valtio haluavan irtautua inhimillisen etiikan yleisiksi miellettyihin sääntöihin perustuvista tulkinnoista ja käytännöistä. Siitä on myös EU-maissa pelottavia näyttöjä.

Presidentinvaalit 2018

– Viimeksi ja mitä sitten tapahtui? –

Kun katselin loppusyksystä 2011 vuoden 2012 vaalien presidenttiehdokkaita, ajattelin, että jokainen teistä olisi voinut ottaa Suomen tasavallan presidentin istuimen alleen ja hoitaa homman hienosti. Mietin, että juuri meidän presidenttimme paikka on miellyttävimpiä maailmassa – ei suoranaisesti ”helppo” tietenkään, niin paljon on ristiriitoja ja ratkaisemattomia kiistakysymyksiä meillä ja muualla. Mutta meillä Suomessa ei ole juuri pelkoa väkivaltaisesta kapinoinnista kotimaassa tai konfliktista ulkomaiden kanssa. Presidenttimme voi avoimesti ja vankasti puolustaa yhteistä arvopohjaamme, jota kukaan merkittävä henkilö, organisaatio tai järjestö ei aseta kyseenalaiseksi. Ei Suomen presidentillä ole paljon varsinaista valtaa, mutta loistava mahdollisuus edistää diplomaattisella yhteydenpidolla tärkeimpiä arvojamme sielläkin, missä ne vielä ovat horjuvia ja hauraita. Takana on tukena myös koko EU:n perusta ja arvomaailma. Niin vaikutti silloin olevan.

Nyt Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 on aivan toisin. Meidän ”länsimaisen humanismimme” arvot on haluttu hylätä käsittämättömän suurelta osin, erittäin ”korkeasti sivistyneissäkin” piireissä. On täysin sivuutettu lapsuudessani ja nuoruudessani eittämättömänä pidetty määritelmä, että toisen asioista päättäessään on jokaisen pystyttävä pitämään tekemäänsä ratkaisua oikeudenmukaisena, jos se kohdistuisi häneen itseensä. Todettiin myös olevan kiistämättä sivistyksen mittana, miten maassa kohdellaan kaikkein huono-osaisimpia. Näistä ajatuskuluista kiinni pitämällä ei ketään jätettäisi aivan heitteille.

Kansainvälinen ilmapiiri meidän ”hyvisten” länsimaailmassa on tänään kaikkea muuta kuin luottamuksellinen ja vakaa kuten vielä neljä tai viisi vuotta sitten. Minusta pelottavinta ei ole se, mitä on konkreettisesti tapahtunut – ei ”tapahtunut”, vaan tehty, tarkoituksella päättäen, niinhän ihminen toimii – vaan se, miten ihmisten yhdenvertaisina kohtelu on häivytetty hyväksyttynä ja tavoiteltavana toimintana ja asenteena. Sama pätee ihmisyksilöiden kesken ja kansanryhmien tai valtioiden suhteissa. On kuin mahtavimmatkin maat pitäisivät arvolleen sopivana poukkoilla hetken mielijohteiden mukaan sinne tänne välittämättä voimassa olevista yhteisistä pelisäännöistä ja totutuista käytöstavoista, ottamatta huomioon muiden maiden oikeutettuja tarpeita ja vaatimuksia, pyrkimättä enää yleiseen ja yhteiseen etuun, joka antaisi kaikille tilaa kehittyä ja kukoistaa. Kuinka pienet ihmiset voisivat siinä mylläkässä säilyttää moraalisen selkärankansa?

Kuluva presidenttikausi Suomessa on ollut monin verroin rankempi tasavallan presidentillemme kuin olisin kuuna päivänä osannut kuvitella sen alkaessa maaliskuussa 2012. Presidentti Sauli Niinistö on ollut kovilla ja kantanut kunnialla maamme edustustehtävää ja perinteistä rauhanomaisen rinnakkaiselon eetosta, joka on ollut ”ulkopoliittinen linjamme” elinaikaani kauemmin. Kansainvälisen tilanteen pikaisesta palautumisesta inhimillisen kulttuurin aikaisemmin vallinneeseen ”sivistyneempään” vaiheeseen ei ole mitään takeita. ”Kekkosen aikaan” puhuttiin liennytyksestä, rauhallisesta ja määrätietoisesta pyrkimisestä yhteisymmärrykseen ja kaikkien osapuolten kannalta hyväksyttävään kanssakäymiseen maiden välillä. Tällä hetkellä vastaavaa kaivataan kipeästi eri ihmisryhmien välille, valtioiden sisällä ja yli niiden rajojen.

Vihan ja väkivallan kierre on valmis. Miten meillä Suomessakin on voinut päästä kasvamaan sukupolvi tai useampi, joiden jäsenistä suurelle osalle ei ole opetettu yksinkertaisimpiakaan hyvän käytöksen sääntöjä? ”Kohtele toisia kuten toivot itseäsi kohdeltavan” on selkeä normi. Sen kieltävä ottaa omiin käsiinsä ”vahvemman oikeuden” tehdä muille pahaa. Samalla hän antaa implisiittisesti kaikille muille luvan kohdistaa itseensä samanlaista väärää kohtelua kuin tekee toisille.

– Seuravaksi ja mitä voi toivoa? –

Sinun vakuuttava, rauhallinen ja vahvasti argumentoitu viestisi ihmisten kyvystä elää ihmisiksi on parasta, mitä Suomi voi saada lääkkeeksi haavoihinsa. Lääkärinlaukkua olisi hyvä heilutella myös muualla. Ihanaa, että olet taas ehdolla! Vaikka maa ja maailma ovatkin pahemmassa jamassa kuin viimeksi. Ja vaikka toisaalta voi tuntua, että Sinua nyt tarvittaisiin paljon entistä kipeämmin ulkomailla tuomassa järkevän ja viisaan toiminnan mahdollisuuksia tietoon ahdistuneille ihmisille. Ei presidentin virka ole huono paikka edistää rauhaa ja rakkautta. Onnea kampanjallesi!

Vuoden päästä et ehkä kerkiäkään juuri juhlia kuusikymppisiäsi, Pekka. Missä ja mitä tahansa silloin teetkin, toimit oikeudenmukaisesti ja viisaasti. Ajatukseni seuraavat toimiasi etäältä ja edelleen suuresta ymmärryksestäsi ja vastuuntunnostasi vaikuttuen. Kiitos olemassaolostasi!

Laitan lopuksi tähän ”postikorttiini” lorun, joka putkahti mieleeni naistenpäivän aamuna 8.3.2017 ja jonka julkaisin silloin selityksittä Facebookissa. Omistan sen nyt Sinulle, Pekka, ja toivotan hyvää jatkoa upealle ja ihmiskunnalle elinplaneettoineen välttämättömälle työlle, jota teet – sekä edelleen antoisaa yhteiselämää Sinulle ja Antoniolle!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

 

Sota on kesy eläin,
sen ei tarvitse pelätä purevan ruokkivaa kättä.

Sotaa kasvatetaan häkissä,
jossa se pystyy juuri ja juuri pyörimään
oman häntänsä perässä,
eikä sen päähän mahdu pälkähtämään ajatuskarkuruus.

Tuotantosodalle syötetään tarkkaan annostellen
geenimuunneltua viholliskuvaa.

Mielenliikkeiden puute aiheuttaa sodalle
usein vaikeita fyysisiä oireita ja virheasentoja.

Kesy sota on tiedotusilmastosta riippuvainen,
ei se selviä yksinään ilman kaltereita.

Sota ei löydä luonnollista ravintoa,
jos sen pitää perustella itsensä.

Jos sodan häkki yhtäkkiä avattaisiin
ja se tassuttelisi ulos, sen perisi pian hukka.

Sota haihtuisi kuin utuna ilmaan.

Jäljelle jäisi inhimillisten voimavarojen valtava kyky
rakentaa mielekästä elämää.

]]>
0 http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234054-avoin-synttarikortti-pekka-haavistolle#comments Pekka Haavisto Rakkaus Rauha Sota Tasavallan presidentti Thu, 23 Mar 2017 18:41:08 +0000 Marjatta Laiho http://marjattalaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234054-avoin-synttarikortti-pekka-haavistolle
”No niin” – suurlähettiläät Helsingissä – opin ja välittämisen tiellä http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221774-%E2%80%9Dno-niin%E2%80%9D-%E2%80%93-suurlahettilaat-helsingissa-%E2%80%93-opin-ja-valittamisen-tiella <p>(Media on innokkaasti uutisoinut vuotuisia suurlähettiläspäiviä|* Helsingissä. Kerran vuodessa nämä oikeastaan tasavaltamme presidentin lähettiläät kokoontuvat miettimään maailman syntyjä syviä, nykypäiviltään ja kuluneelta vuodelta. Eräs heistä on korvannut sanan &rdquo;kippis&rdquo; &ndash; <strong><em>no niin</em></strong> -tervehdyksellä |**)</p><p>[ &hellip; <em>arkikansalainen Erkki on usein miettinyt mitä nämä kuluerät maailmalla tekevät. Erkki ei huomaa lähetystöjen työtä olohuoneeseensa kuin silloin tällöin uutisina &ndash; nyt Tukholmasta, kun lähettilään arvellaan lähestyneen liian tuttavalliseksi </em>|1<em>, joidenkin mielestä</em> &hellip;</p><p>&nbsp;&hellip; <em>kansalainen Liisa sen sijaan tietää, että lähetystöissä edustetaan maatamme, ja perehdytään asemavaltion kulttuuriin, tapoihin ja historiaan &ndash; unohtamatta ruokatapoja, poliittista järjestystä/ epäjärjestystä, jotta osataan olla maassa maan tavalla &ndash; ikään kuin esimerkkeinä kohteliaisuudesta ja diplomatiasta vieraita kohtaan. Diplomatialla on toki arkinen puolensa &ndash; Liisakin pohtii kuluja saavutettuihin hyötyihin nähden</em> &hellip; ]</p><p>&hellip;</p><p>|* ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_terrorismi_ei_ole_mikaan_hallitsematon_luonnonvoima/9113698">http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_terrorismi_ei_ole_mikaan_hallitsematon_luonnonvoima/9113698</a> - [Yle]</p><p>|E ~ <a href="http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=349930&amp;nodeid=44807&amp;culture=fi-FI">http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=349930&amp;nodeid=44807&amp;culture=fi-FI</a> &ndash; [Presidentti Sauli Niinistö]</p><p>|** ~ suurlähettiläs Yle Aamu &ndash; TV:ssä 24.8.2016 &ndash; ruokakulttuurin merkitys diplomatiassa</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suurlähetystö on kuluerä, mutta tavoitteeltaan hyödyllinen menotili</strong></p><p>[ &hellip; <em>tungos diplomaattikutsuille</em> ~ <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/11/tungos-diplomaattikutsuilla-kasikirjoitus">http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/11/tungos-diplomaattikutsuilla-kasikirjoitus</a> - ]</p><p><strong>&nbsp;Lähetystöt edesauttavat suurlähettiläiden johtamina maamme esilläoloa. Liki 100 lähetystöä </strong><strong>|2 on paljon kokoisellemme valtiolle. Lähetystöt ja edustustot ovat työkirjoiltaan monipuolisia kansakuntamme edustajia. Tavoite on kirkas &ndash; tuotetaan mahdollisuuksia kaupallisesti, kulttuurillisesti &ndash; suhdetoiminnallisesti sekä poliittisesti, viemällä kohteliaan pidättyväisesti omia hyödyllisiksi arvioimiamme ominaisuuksia isäntämaalle ja kuuntelemalla isäntämaan ääntä herkällä korvalla. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi itsessään on erinomaisesti asemoitunut &ndash; olemme vedenjakajalla</strong></p><p>[ - <em>suomalaisuus kumpuaa niin idästä kuin lännestä, meidän itsemme ollen lännen ja idän vedenjakajalla</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/suomi-on-niin-idasta-kuin-lannesta-emme.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/suomi-on-niin-idasta-kuin-lannesta-emme.html</a> - ]</p><p>Asemamme idästä ulottuvan niemen kärjessä, meren rannalla on ikään kuin idän päätepiste, josta alkaa länsi. Tänään länsi ja itä mittelevät voimiaan &ndash; toistaiseksi onneksemme vain sanallisesti olotilassa, jossa pistimiä on kiinnitelty varmistettuihin aseisiin. Jossain kipinä on sytyttänyt leimahduksen, jonka ympärillä länsi ja itä asemoivat omaa kulttuuriaan puolustaen |3 edustamaansa arvomaailmaa |4, aivan loogisin ja historiallisin syin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi on erityisasemassa &ndash; olemme idän karhun kainalossa hapuillen läntisyyttä</strong></p><p>Kansalaiset ovat realisteja, ja joutunevat opastamaan |5 seuraavista vaaleista toistaiseksi vallassa olevia poliitikkoja roolistamme sitoutumattomana maana, joka ei halua toisten sotiin eikä konflikteihin. Myöskään meidän suurlähetystöt eivät voi esittää niin läntistä kuin itäistä roolimallia &hellip;</p><p>&nbsp;&hellip; me <em>edustamme suomalaisuutta</em>, jonka erityislaatuisuus esiintyi viimeisen kerran presidentti <strong>Urho Kekkosen</strong> mahtiaikana 1975 &ndash; ETYK &ndash; kokouksena |6, joka loi meille puolueettoman valtion statuksen. Kekkonen oli tältä osin tuolla kokouksen päättäneellä nuijan kopautuksellaan saavuttanut erään tavoitteensa &ndash; <em>irtautumisen idän syleilystä</em>. Olimme hyväksytyt asemaan, jota oli jo vahvistettu monin YK-rauhanturvaoperaatioiden osallistujana |7.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään asema on toinen &ndash; meidän johtajat unohtivat Kekkosen opit ja teesit</strong></p><p>[ &hellip; <em>me emme ole läntisen sotilasliiton jäseniä, emme voi hännystellä liikaa länttä, unohtamalla itää. Kansa on sanonut painavan sanansa väkivahvana natokielteisyytenä jo yli 10 vuoden ajan</em> &hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html</a> - ]</p><p>Suurlähettiläät edustavat Suomea, omaa ministeriötään ja tasavaltamme presidenttiä. Tämä on vaativa rooli. Suurlähettiläs on itse valtiomme ykkösedushenkilö isäntämaassaan ja joutuu myös ottamaan vastaan kiitokset ja moitteet &ndash; joskus jotkut ovat saaneet karkotuksen, tosin suomalaiset eivät.</p><p>Suurlähettiläs ja hänen lähetystönsä on pidättyväinen ja osaa olla <em>maassa maan tavalla</em>, meidän omin erityisin toimintapiirtein, jonka huippukohta on kohtelias puuttumattomuus toisten sisäisiin asioihin &ndash; olivatpa ne mitä tahansa.</p><p>Valkoinen oman kaltaisensa demokratian ja vapaan sanan edustaja ei voi olla <em>opettaja</em>, meillä ei ole opetusroolia tai huomauttelijan osaa ollessamme isäntämaan vieraana &ndash; vieraalla maalla, vaikka itse tontti voisikin olla valtiomme omaisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tulevaisuuden ulkopolitiikka edustaa huomioivaa tarkkanäköisyyttä oivaltaa riidoille ratkaisuehdotus</strong></p><p>[ &hellip; <em>riitojen ratkaisu on asiaviileä asenne jokaista osapuolta kohtaan &ndash; vain sillä saavutetaan kaikkien arvostus ja kunnioitus</em> &hellip; ]</p><p>Suomen asema muuttuvassa maailmassa joutuu tarkasteluun, kun maailma on muuttumassa moninapaiseksi. Yhdysvallat ei ole enää maailman suurin talous |8, se on toki sotilasmahti, mutta se ei ole ainoa ydinasesuurvalta |9.</p><p>USA&rsquo; n rooli <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html">maailmanpoliisina</a> on päättymässä. Kaukaa idästä on noussut voima, jonka päämääriä on syytä tarkkailla uteliaana, puuttumatta mihinkään sellaiseen, mikä ei meille kuulu tai meihin suoraan vaikuta.</p><p>Meidän on tultava toimeen monien eri toimintamallien kanssa, joista yksi on läntinen demokratia. Muistamme, ettei Euroopan Unionin edustama maailmannäkemys kanna kuin noin 20 - 25 prosenttia maailman väkiluvusta. &nbsp;</p><p>Meidän suomalaisten rooli on välittäjä ja huomion osoittaminen kaikille erilaisten hankauksien ja konfliktien osapuolille. Meidän rooli on palaamassa Kekkosen ETYK-isännyyteen, tuolloin olimme huipulla. Emme puutu muiden asioihin, emme huuda <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/03/mediamanifesti.html">mediana</a> oppejamme, emme myöskään painota asemaa lännettyneenä valtiona, koska kansakuntamme osaa jo nyt asemoitua idän ja lännen vedenjakajalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään presidentti Sauli Niinistö on myös kahdenvälisyyden kannattaja</strong></p><p>Meidän erityisasema idän portilla asettaa vaatimuksia juuri presidentille, sillä kansa on hänet suoraan henkilönä asemaansa valinnut. Presidentti on aina kansalaistuntojen julkituoja, kuten näyttää nyt Niinistön osalta tämäkin toimivan.</p><p>Kansa odottaa valitsemaltaan edustajalta johtajuutta |10, vaikka laki ei siihen kaikkia polettimerkkejä annakaan. Kansa olisi valmis nostamaan presidentin valtaoikeuksia. Kekkosen aikana maassamme oli isäntä talossa ja kansa hyrisi tyytyväisyyttään |11, vaikka eripuraisia vastustajia oli, joita sopivasti Kekkonen aina silloin tällöin myllytti. Nykyinen on pidättyväinen myllykirjeistä &ndash; ehkä yksi on nyt nähnyt päivänvalon |12.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen presidentillä on loistava mahdollisuus olla välittäjä</strong></p><p>Kutsu Venäjän presidentti <strong>Vladimir Putinille</strong> saapua mehuhetkelle Naantalin Kultarantaan oli oiva esimerkki tapahtumasarjan käynnistämisestä |13, jota nyt media tarkoitushakuisesti ja yksipuolisesti yrittää riepotella.</p><p>Lukijat ja äänestäjät sen sijaan laulavat kuorossa niin medialle kuin <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/transatlantti-on-huiman-kaukana.html">lännettyneille natottajille</a>: &rdquo;<em>Puhukaan te, me pidämme hevosta</em>&rdquo;! Kansa on tänään enemmän äänessä kuin aiemmin &ndash; siihen antaa mahdollisuuden uusmedia nimeltään kehittyvä <em>some</em> (=sosiaalinen media).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Edustajamme ulkomailla &ndash; &rdquo;no niin&rdquo;</strong></p><p>Oppikirja &rdquo;sveitsittymisen&rdquo; hyveistä on vielä painamatta |14, se tarkoittaa sitä, että nyt harjoittelemme <em>rauhanvälittäjän</em> roolia kaikkialla, niin idässä kuin lännessä. Emme vanhan sanonnan mukaan kumarra mihinkään ilmansuuntaan, jottemme myöskään pyllistä toisaalle. Me emme ole amerikkalaisia, emme ole myöskään venäläisiä, ruotsalaisuudesta edes puhumatta &ndash; olkaamme siis<em> suomalaisia</em>.</p><p>Suurlähettiläät ovat organisaatiollisesti ulkoministerin alaisia, nyt meillä on harjoittelija ulkoministerinä |15. Ministeriä on vaihdettava, meillä on ulkopolitiikan alalta kaksi kiistatonta ammattilaista &ndash; europarlamentaarikko <strong>Paavo Väyrynen </strong>|16 ja kansanedustaja <strong>Erkki Tuomioja</strong> |17. Näiden herrojen kokemus on ylivertaista luokkaa. Ulkoministerit ovat liki poikkeuksetta ministereitä kokeneimmasta päästä &ndash; kuten Venäjän <strong>Sergei Lavrov</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On hallitun muutoksen aika, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; ja se tarkoittaa EU-valtiona saksalaishyväksyttyä välittäjän roolia, jottei Euroopassa synny ratkaisemattomia ongelmia. Nyt siihen on vaara. Saksa on EU-johtaja |18 ja Eurooppa jatkuu Uralille asti|19. Saksa haluaa kauppasuhteet Venäjälle kuntoon, kaasun virtaukseen varmuuden ja yhteisen näkemyksen kuinka <em>maailman ympäristöongelmiin</em> pureudutaan oikeasti &ndash; ei vain puhein.</p><p>Eurooppalainen rauha takautuu Saksan ja Venäjän yhteistoiminnalla |20. Nämä kaksi valtiota tietävät historian opettamana parhaiten, ettei <em>vastakkainasettelusta</em> tule kuin vahinkoa &ndash; ja paljon, hyvin paljon ruumiita.</p><p>Näistä <em>tosiasioista</em>, jotka on syytä <em>hyväksyä</em> &ndash; latautuu <em>meille viisaus </em>olla välittäjä &ndash; konfliktien välittäjä täältä Pohjan periltä &ndash; idän ja lännen vedenjakajalta. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Tekstin lisälinkit</strong></p><p>|1 Ruotsin suurlähetystö ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/suomen_tukholman-suurlahettilas_vedetaan_pois_ruotsista__soini_toimintaedellytykset_heikentyneet/9098945">http://yle.fi/uutiset/suomen_tukholman-suurlahettilas_vedetaan_pois_ruotsista__soini_toimintaedellytykset_heikentyneet/9098945</a> -</p><p>|2 Suomen edustustot ~ <a href="http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49529&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI">http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49529&amp;contentlan=1&amp;culture=fi-FI</a> -</p><p>|3 Arvojen aggressiomaalima ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kuinka-agressiivisesti-lannenmies.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kuinka-agressiivisesti-lannenmies.html</a> -</p><p>|4 Arvojen kamppailu ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219861-lantisten-ja-itaisten-arvojen-yhteenotto">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219861-lantisten-ja-itaisten-arvojen-yhteenotto</a> -</p><p>|5 Raskas virhe! ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221422-nyt-syntyi-timo-soinilta-raskas-ulkopoliittinen-virhe">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221422-nyt-syntyi-timo-soinilta-raskas-ulkopoliittinen-virhe</a> -</p><p>|6 &rdquo;Parahdus viillon alta&rdquo; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/presidentti-kekkonen-parahti-viiltonsa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/presidentti-kekkonen-parahti-viiltonsa.html</a> -</p><p>|7 YK &ndash; rauhanturvaajat ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/12/suomella-on-luontainen-mahdollisuus.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/12/suomella-on-luontainen-mahdollisuus.html</a> -</p><p>|8 Kiina ~ <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/05/nyt-se-on-virallista-kiina-on-suurin/201416858/12">http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/05/nyt-se-on-virallista-kiina-on-suurin/201416858/12</a> -</p><p>|9 Ydinasesuurvallan kohtalonyhteys ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/kuinka-venaja-asennoituu-usan.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/kuinka-venaja-asennoituu-usan.html</a> -</p><p>|9 Ydinasesuurvallat ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/09/ydinasesuurvallat-suojelevat-omiaan.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/09/ydinasesuurvallat-suojelevat-omiaan.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>|10 Talosta puuttuu isäntä ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215604-suomesta-puuttuu-isannan-aani">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215604-suomesta-puuttuu-isannan-aani</a> -</p><p>|11 Paras aikakausi ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162987-kansalaisen-paras-kausi-elettiin-kekkosen-aikana">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162987-kansalaisen-paras-kausi-elettiin-kekkosen-aikana</a> -</p><p>|12 Presidentin myllykirje ~ <a href="http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=349791&amp;nodeid=44807&amp;culture=fi-FI">http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=349791&amp;nodeid=44807&amp;culture=fi-FI</a> -</p><p>|13 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220778-kreml-otti-ohjakset-%E2%80%93-teki-turvallisuusaloitteen-kutsulla">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220778-kreml-otti-ohjakset-%E2%80%93-teki-turvallisuusaloitteen-kutsulla</a> -</p><p>|14 Sveitsin esimerkki ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html</a> -</p><p>|15 Harjoittelija ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221422-nyt-syntyi-timo-soinilta-raskas-ulkopoliittinen-virhe">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221422-nyt-syntyi-timo-soinilta-raskas-ulkopoliittinen-virhe</a> -</p><p>|16 Itsenäisyysmies Väyrynen ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/itsenaisyysmies-paavo-vayrynen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/itsenaisyysmies-paavo-vayrynen.html</a> -</p><p>|17 Case &ndash; Tuomioja ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/02/case-erkki-tuomioja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/02/case-erkki-tuomioja.html</a> -</p><p>|18 De facto - Saksa johtaa EU:ta ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-saksa-johteinen-liittokunta">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-saksa-johteinen-liittokunta</a> -</p><p>|19 Eurooppalainen turvallisuusajattelu ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/eurooppalaisen-puolustuksen-ratkaisu.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/eurooppalaisen-puolustuksen-ratkaisu.html</a> -</p><p>|20 Saksa ja Venäjä ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164676-saksa-ja-venaja-euroopparauhan-takuumiehet">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164676-saksa-ja-venaja-euroopparauhan-takuumiehet</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>PS</p><p>Mikäli et näe tai et saa auki esitettyjä kirjoituksessa olevia linkkejä, tai linkkien alleviivauksia (sinistyksiä) &ndash; on tämä koko teksti saatavilla toimivine linkkeineen sivustolta ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/08/no-niin-suurlahettilaat-helsingissa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/08/no-niin-suurlahettilaat-helsingissa.html</a> &ndash;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>AL | US | PZ | VU | <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/08/no-niin-suurlahettilaat-helsingissa.html">BL</a> | BL | BLOG 86950</p><p><strong>DOC</strong> rauhantekija_peacemaker_24082016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p><strong>PVM</strong> 24082016</p><p>1175 | 1205</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (Media on innokkaasti uutisoinut vuotuisia suurlähettiläspäiviä|* Helsingissä. Kerran vuodessa nämä oikeastaan tasavaltamme presidentin lähettiläät kokoontuvat miettimään maailman syntyjä syviä, nykypäiviltään ja kuluneelta vuodelta. Eräs heistä on korvannut sanan ”kippis” – no niin -tervehdyksellä |**)

[ … arkikansalainen Erkki on usein miettinyt mitä nämä kuluerät maailmalla tekevät. Erkki ei huomaa lähetystöjen työtä olohuoneeseensa kuin silloin tällöin uutisina – nyt Tukholmasta, kun lähettilään arvellaan lähestyneen liian tuttavalliseksi |1, joidenkin mielestä

 … kansalainen Liisa sen sijaan tietää, että lähetystöissä edustetaan maatamme, ja perehdytään asemavaltion kulttuuriin, tapoihin ja historiaan – unohtamatta ruokatapoja, poliittista järjestystä/ epäjärjestystä, jotta osataan olla maassa maan tavalla – ikään kuin esimerkkeinä kohteliaisuudesta ja diplomatiasta vieraita kohtaan. Diplomatialla on toki arkinen puolensa – Liisakin pohtii kuluja saavutettuihin hyötyihin nähden … ]

|* ~ http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_terrorismi_ei_ole_mikaan_hallitsematon_luonnonvoima/9113698 - [Yle]

|E ~ http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=349930&nodeid=44807&culture=fi-FI – [Presidentti Sauli Niinistö]

|** ~ suurlähettiläs Yle Aamu – TV:ssä 24.8.2016 – ruokakulttuurin merkitys diplomatiassa

 

Suurlähetystö on kuluerä, mutta tavoitteeltaan hyödyllinen menotili

[ … tungos diplomaattikutsuille ~ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/11/tungos-diplomaattikutsuilla-kasikirjoitus - ]

 Lähetystöt edesauttavat suurlähettiläiden johtamina maamme esilläoloa. Liki 100 lähetystöä |2 on paljon kokoisellemme valtiolle. Lähetystöt ja edustustot ovat työkirjoiltaan monipuolisia kansakuntamme edustajia. Tavoite on kirkas – tuotetaan mahdollisuuksia kaupallisesti, kulttuurillisesti – suhdetoiminnallisesti sekä poliittisesti, viemällä kohteliaan pidättyväisesti omia hyödyllisiksi arvioimiamme ominaisuuksia isäntämaalle ja kuuntelemalla isäntämaan ääntä herkällä korvalla.

 

Suomi itsessään on erinomaisesti asemoitunut – olemme vedenjakajalla

[ - suomalaisuus kumpuaa niin idästä kuin lännestä, meidän itsemme ollen lännen ja idän vedenjakajalla ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/suomi-on-niin-idasta-kuin-lannesta-emme.html - ]

Asemamme idästä ulottuvan niemen kärjessä, meren rannalla on ikään kuin idän päätepiste, josta alkaa länsi. Tänään länsi ja itä mittelevät voimiaan – toistaiseksi onneksemme vain sanallisesti olotilassa, jossa pistimiä on kiinnitelty varmistettuihin aseisiin. Jossain kipinä on sytyttänyt leimahduksen, jonka ympärillä länsi ja itä asemoivat omaa kulttuuriaan puolustaen |3 edustamaansa arvomaailmaa |4, aivan loogisin ja historiallisin syin.

 

Suomi on erityisasemassa – olemme idän karhun kainalossa hapuillen läntisyyttä

Kansalaiset ovat realisteja, ja joutunevat opastamaan |5 seuraavista vaaleista toistaiseksi vallassa olevia poliitikkoja roolistamme sitoutumattomana maana, joka ei halua toisten sotiin eikä konflikteihin. Myöskään meidän suurlähetystöt eivät voi esittää niin läntistä kuin itäistä roolimallia …

 … me edustamme suomalaisuutta, jonka erityislaatuisuus esiintyi viimeisen kerran presidentti Urho Kekkosen mahtiaikana 1975 – ETYK – kokouksena |6, joka loi meille puolueettoman valtion statuksen. Kekkonen oli tältä osin tuolla kokouksen päättäneellä nuijan kopautuksellaan saavuttanut erään tavoitteensa – irtautumisen idän syleilystä. Olimme hyväksytyt asemaan, jota oli jo vahvistettu monin YK-rauhanturvaoperaatioiden osallistujana |7.

 

Tänään asema on toinen – meidän johtajat unohtivat Kekkosen opit ja teesit

[ … me emme ole läntisen sotilasliiton jäseniä, emme voi hännystellä liikaa länttä, unohtamalla itää. Kansa on sanonut painavan sanansa väkivahvana natokielteisyytenä jo yli 10 vuoden ajan … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/kansakunta-on-paattanyt-me-emme-liity.html - ]

Suurlähettiläät edustavat Suomea, omaa ministeriötään ja tasavaltamme presidenttiä. Tämä on vaativa rooli. Suurlähettiläs on itse valtiomme ykkösedushenkilö isäntämaassaan ja joutuu myös ottamaan vastaan kiitokset ja moitteet – joskus jotkut ovat saaneet karkotuksen, tosin suomalaiset eivät.

Suurlähettiläs ja hänen lähetystönsä on pidättyväinen ja osaa olla maassa maan tavalla, meidän omin erityisin toimintapiirtein, jonka huippukohta on kohtelias puuttumattomuus toisten sisäisiin asioihin – olivatpa ne mitä tahansa.

Valkoinen oman kaltaisensa demokratian ja vapaan sanan edustaja ei voi olla opettaja, meillä ei ole opetusroolia tai huomauttelijan osaa ollessamme isäntämaan vieraana – vieraalla maalla, vaikka itse tontti voisikin olla valtiomme omaisuutta.

 

Tulevaisuuden ulkopolitiikka edustaa huomioivaa tarkkanäköisyyttä oivaltaa riidoille ratkaisuehdotus

[ … riitojen ratkaisu on asiaviileä asenne jokaista osapuolta kohtaan – vain sillä saavutetaan kaikkien arvostus ja kunnioitus … ]

Suomen asema muuttuvassa maailmassa joutuu tarkasteluun, kun maailma on muuttumassa moninapaiseksi. Yhdysvallat ei ole enää maailman suurin talous |8, se on toki sotilasmahti, mutta se ei ole ainoa ydinasesuurvalta |9.

USA’ n rooli maailmanpoliisina on päättymässä. Kaukaa idästä on noussut voima, jonka päämääriä on syytä tarkkailla uteliaana, puuttumatta mihinkään sellaiseen, mikä ei meille kuulu tai meihin suoraan vaikuta.

Meidän on tultava toimeen monien eri toimintamallien kanssa, joista yksi on läntinen demokratia. Muistamme, ettei Euroopan Unionin edustama maailmannäkemys kanna kuin noin 20 - 25 prosenttia maailman väkiluvusta.  

Meidän suomalaisten rooli on välittäjä ja huomion osoittaminen kaikille erilaisten hankauksien ja konfliktien osapuolille. Meidän rooli on palaamassa Kekkosen ETYK-isännyyteen, tuolloin olimme huipulla. Emme puutu muiden asioihin, emme huuda mediana oppejamme, emme myöskään painota asemaa lännettyneenä valtiona, koska kansakuntamme osaa jo nyt asemoitua idän ja lännen vedenjakajalla.

 

Tänään presidentti Sauli Niinistö on myös kahdenvälisyyden kannattaja

Meidän erityisasema idän portilla asettaa vaatimuksia juuri presidentille, sillä kansa on hänet suoraan henkilönä asemaansa valinnut. Presidentti on aina kansalaistuntojen julkituoja, kuten näyttää nyt Niinistön osalta tämäkin toimivan.

Kansa odottaa valitsemaltaan edustajalta johtajuutta |10, vaikka laki ei siihen kaikkia polettimerkkejä annakaan. Kansa olisi valmis nostamaan presidentin valtaoikeuksia. Kekkosen aikana maassamme oli isäntä talossa ja kansa hyrisi tyytyväisyyttään |11, vaikka eripuraisia vastustajia oli, joita sopivasti Kekkonen aina silloin tällöin myllytti. Nykyinen on pidättyväinen myllykirjeistä – ehkä yksi on nyt nähnyt päivänvalon |12.

 

Suomen presidentillä on loistava mahdollisuus olla välittäjä

Kutsu Venäjän presidentti Vladimir Putinille saapua mehuhetkelle Naantalin Kultarantaan oli oiva esimerkki tapahtumasarjan käynnistämisestä |13, jota nyt media tarkoitushakuisesti ja yksipuolisesti yrittää riepotella.

Lukijat ja äänestäjät sen sijaan laulavat kuorossa niin medialle kuin lännettyneille natottajille: ”Puhukaan te, me pidämme hevosta”! Kansa on tänään enemmän äänessä kuin aiemmin – siihen antaa mahdollisuuden uusmedia nimeltään kehittyvä some (=sosiaalinen media).

 

Edustajamme ulkomailla – ”no niin”

Oppikirja ”sveitsittymisen” hyveistä on vielä painamatta |14, se tarkoittaa sitä, että nyt harjoittelemme rauhanvälittäjän roolia kaikkialla, niin idässä kuin lännessä. Emme vanhan sanonnan mukaan kumarra mihinkään ilmansuuntaan, jottemme myöskään pyllistä toisaalle. Me emme ole amerikkalaisia, emme ole myöskään venäläisiä, ruotsalaisuudesta edes puhumatta – olkaamme siis suomalaisia.

Suurlähettiläät ovat organisaatiollisesti ulkoministerin alaisia, nyt meillä on harjoittelija ulkoministerinä |15. Ministeriä on vaihdettava, meillä on ulkopolitiikan alalta kaksi kiistatonta ammattilaista – europarlamentaarikko Paavo Väyrynen |16 ja kansanedustaja Erkki Tuomioja |17. Näiden herrojen kokemus on ylivertaista luokkaa. Ulkoministerit ovat liki poikkeuksetta ministereitä kokeneimmasta päästä – kuten Venäjän Sergei Lavrov.

 

On hallitun muutoksen aika,

 … ja se tarkoittaa EU-valtiona saksalaishyväksyttyä välittäjän roolia, jottei Euroopassa synny ratkaisemattomia ongelmia. Nyt siihen on vaara. Saksa on EU-johtaja |18 ja Eurooppa jatkuu Uralille asti|19. Saksa haluaa kauppasuhteet Venäjälle kuntoon, kaasun virtaukseen varmuuden ja yhteisen näkemyksen kuinka maailman ympäristöongelmiin pureudutaan oikeasti – ei vain puhein.

Eurooppalainen rauha takautuu Saksan ja Venäjän yhteistoiminnalla |20. Nämä kaksi valtiota tietävät historian opettamana parhaiten, ettei vastakkainasettelusta tule kuin vahinkoa – ja paljon, hyvin paljon ruumiita.

Näistä tosiasioista, jotka on syytä hyväksyä – latautuu meille viisaus olla välittäjä – konfliktien välittäjä täältä Pohjan periltä – idän ja lännen vedenjakajalta.  

 

Tekstin lisälinkit

|1 Ruotsin suurlähetystö ~ http://yle.fi/uutiset/suomen_tukholman-suurlahettilas_vedetaan_pois_ruotsista__soini_toimintaedellytykset_heikentyneet/9098945 -

|2 Suomen edustustot ~ http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49529&contentlan=1&culture=fi-FI -

|3 Arvojen aggressiomaalima ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/kuinka-agressiivisesti-lannenmies.html -

|4 Arvojen kamppailu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219861-lantisten-ja-itaisten-arvojen-yhteenotto -

|5 Raskas virhe! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221422-nyt-syntyi-timo-soinilta-raskas-ulkopoliittinen-virhe -

|6 ”Parahdus viillon alta” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/presidentti-kekkonen-parahti-viiltonsa.html -

|7 YK – rauhanturvaajat ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/12/suomella-on-luontainen-mahdollisuus.html -

|8 Kiina ~ http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/05/nyt-se-on-virallista-kiina-on-suurin/201416858/12 -

|9 Ydinasesuurvallan kohtalonyhteys ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/10/kuinka-venaja-asennoituu-usan.html -

|9 Ydinasesuurvallat ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/09/ydinasesuurvallat-suojelevat-omiaan.html -

 

|10 Talosta puuttuu isäntä ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215604-suomesta-puuttuu-isannan-aani -

|11 Paras aikakausi ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162987-kansalaisen-paras-kausi-elettiin-kekkosen-aikana -

|12 Presidentin myllykirje ~ http://presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=349791&nodeid=44807&culture=fi-FI -

|13 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220778-kreml-otti-ohjakset-%E2%80%93-teki-turvallisuusaloitteen-kutsulla -

|14 Sveitsin esimerkki ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html -

|15 Harjoittelija ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221422-nyt-syntyi-timo-soinilta-raskas-ulkopoliittinen-virhe -

|16 Itsenäisyysmies Väyrynen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/itsenaisyysmies-paavo-vayrynen.html -

|17 Case – Tuomioja ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2008/02/case-erkki-tuomioja.html -

|18 De facto - Saksa johtaa EU:ta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86993-saksa-johteinen-liittokunta -

|19 Eurooppalainen turvallisuusajattelu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/eurooppalaisen-puolustuksen-ratkaisu.html -

|20 Saksa ja Venäjä ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164676-saksa-ja-venaja-euroopparauhan-takuumiehet -

 

PS

Mikäli et näe tai et saa auki esitettyjä kirjoituksessa olevia linkkejä, tai linkkien alleviivauksia (sinistyksiä) – on tämä koko teksti saatavilla toimivine linkkeineen sivustolta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/08/no-niin-suurlahettilaat-helsingissa.html

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL | US | PZ | VU | BL | BL | BLOG 86950

DOC rauhantekija_peacemaker_24082016 – Microsoft Word Starter

PVM 24082016

1175 | 1205

]]>
14 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221774-%E2%80%9Dno-niin%E2%80%9D-%E2%80%93-suurlahettilaat-helsingissa-%E2%80%93-opin-ja-valittamisen-tiella#comments Diplomatia Kansainvälistyminen Tasavallan presidentti ulkoministeriö Ulkopolitiikka Thu, 25 Aug 2016 04:37:23 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221774-”no-niin”-–-suurlahettilaat-helsingissa-–-opin-ja-valittamisen-tiella
Transponderit ja tasavallan presidentti http://markkuseppl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221519-transponderit-ja-tasavallan-presidentti <p>Tasavallan presidentti Niinistön tekemä ehdotus transpondereiden käyttöönotosta on saanut aikaan pienen poliittisen myrskyn. Helsingin Sanomat on käsitellyt Niinistön tekemää ehdotusta kahdessa artikkelissa. Näissä lehti tuo esille epäilyksen, että Suomi on joutunut torjumaan syntynyttä vaikutelmaa, että se olisi osallinen Venäjän hankkeessa, joka on tulkittu yritykseksi heikentää Naton yhtenäisyyttä. Lehden kirjoituksiin presidentti vastasi poikkeavasti antamalla epäilyille kirjallisen vastineen blogissaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Transponderi-ehdotus on ulkopoliittinen valinta. Sillä on tavoiteltu Suomen etua, mutta sillä on myös pyritty toteuttamaan ulkopoliittista valtaa käyttävien tahojen poliittista linjaa. Eli presidentin ja hallituspuolueiden poliittista linjaa. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, näin demokratia toimii. Vaaleissa mandaatin saaneet poliitikot pyrkivät toteuttamaan edustamaansa linjaa, mutta demokratiaan kuuluu myös oppositio, ja sen tehtävänä on olla kriittinen vastavoima ja vaihtoehto vallankäyttäjille. Koska vallankäyttäjät joutuvat jatkuvasti ottamaan huomioon opposition reaktiot mahdollisesta virheellisestä päätöksestään, oppositiolla on myös oma osuutensa laadukkaan päätöksenteon varmistamisessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomien ja presidentin välistä debattia mielenkiintoisempaa on se, mitä ehdotuksen ympärillä ei ole tapahtunut. Jokainen politiikkaa seuraava on huomannut, miten Putin on käyttänyt Niinistön ehdotusta hyödykseen tavalla, joka ei ole Suomen etujen mukaista. Mutta tähän mennessä en ole huomannut yhdenkään merkittävän poliitikon arvioineen Niinistön ehdotuksen mielekkyyttä tai varomattomuutta. Puhumattakaan, että joku poliitikko tarjoaisi vaihtoehtoista poliittista linjaa. Vääjäämättä syntyy kysymys, onko Suomen nykyiselle Venäjä-politiikalle olemassa oppositiota.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni tilanteessa näkyy perustuslakiimme jäänyt valuvika, joka aiheuttaa demokratialle vieraan tilanteen, jossa merkittävän poliittisen vallankäyttäjän gallup-suosio on poliittisesta linjasta tai poliitikosta riippumatta jatkuvasti yli 70% . Tällainen gallup-suosio tekee kriittiset äänet varovaiseksi, koska muulloin kuin kuuden vuoden välein toteutuvan vaalikampanjan aikana kriitikoilla on oikeastaan vain hävittävää. On kummallista, jos presidentti joutuu puolustuskannalle maan suurimman päivälehden kanssa, mutta poliittiselta areenalta ei löydy oppositiota, joka pyrkisi hyödyntämään tilannetta edukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Yksimielistä&rdquo; Venäjä-politiikkaa perustellaan suoraan tai rivien välissä Suomen poikkeuksellisella asemalla suurvalta Venäjän naapurissa. Ajatellaan, että normaali parlamentarismiin liittyvä vastakkainasettelu sekä vallalla olevan politiikan jatkuva kyseenalaistaminen ei olisi Suomen etu. Tämä Kekkosen-ajan perustelu on kummallinen. Miten voidaan luottaa siihen, että toteutettava politiikka on oikeaa, jos vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Tämä kuulostaa samalta kuin markkinataloudessa uskottaisiin, että monopoli tuottaa parhaan hyödykkeen. On mielenkiintoista, että meillä pidetään &rdquo;yksimielisyyttä&rdquo; vahvuutena oudosti käyttäytyvän suurvallan naapurina. Jos on epäilys, että suurvalta pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoomme, kannattaa miettiä, kumpi suojaa tältä paremmin: moniääninen kriittinen parlamentarismi vai henkilökeskeinen, pienelle piirille keskittynyt päätöksenteko ilman toimivaa oppositiota?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tasavallan presidentti Niinistön tekemä ehdotus transpondereiden käyttöönotosta on saanut aikaan pienen poliittisen myrskyn. Helsingin Sanomat on käsitellyt Niinistön tekemää ehdotusta kahdessa artikkelissa. Näissä lehti tuo esille epäilyksen, että Suomi on joutunut torjumaan syntynyttä vaikutelmaa, että se olisi osallinen Venäjän hankkeessa, joka on tulkittu yritykseksi heikentää Naton yhtenäisyyttä. Lehden kirjoituksiin presidentti vastasi poikkeavasti antamalla epäilyille kirjallisen vastineen blogissaan.

 

Transponderi-ehdotus on ulkopoliittinen valinta. Sillä on tavoiteltu Suomen etua, mutta sillä on myös pyritty toteuttamaan ulkopoliittista valtaa käyttävien tahojen poliittista linjaa. Eli presidentin ja hallituspuolueiden poliittista linjaa. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, näin demokratia toimii. Vaaleissa mandaatin saaneet poliitikot pyrkivät toteuttamaan edustamaansa linjaa, mutta demokratiaan kuuluu myös oppositio, ja sen tehtävänä on olla kriittinen vastavoima ja vaihtoehto vallankäyttäjille. Koska vallankäyttäjät joutuvat jatkuvasti ottamaan huomioon opposition reaktiot mahdollisesta virheellisestä päätöksestään, oppositiolla on myös oma osuutensa laadukkaan päätöksenteon varmistamisessa.

 

Helsingin Sanomien ja presidentin välistä debattia mielenkiintoisempaa on se, mitä ehdotuksen ympärillä ei ole tapahtunut. Jokainen politiikkaa seuraava on huomannut, miten Putin on käyttänyt Niinistön ehdotusta hyödykseen tavalla, joka ei ole Suomen etujen mukaista. Mutta tähän mennessä en ole huomannut yhdenkään merkittävän poliitikon arvioineen Niinistön ehdotuksen mielekkyyttä tai varomattomuutta. Puhumattakaan, että joku poliitikko tarjoaisi vaihtoehtoista poliittista linjaa. Vääjäämättä syntyy kysymys, onko Suomen nykyiselle Venäjä-politiikalle olemassa oppositiota.

 

Mielestäni tilanteessa näkyy perustuslakiimme jäänyt valuvika, joka aiheuttaa demokratialle vieraan tilanteen, jossa merkittävän poliittisen vallankäyttäjän gallup-suosio on poliittisesta linjasta tai poliitikosta riippumatta jatkuvasti yli 70% . Tällainen gallup-suosio tekee kriittiset äänet varovaiseksi, koska muulloin kuin kuuden vuoden välein toteutuvan vaalikampanjan aikana kriitikoilla on oikeastaan vain hävittävää. On kummallista, jos presidentti joutuu puolustuskannalle maan suurimman päivälehden kanssa, mutta poliittiselta areenalta ei löydy oppositiota, joka pyrkisi hyödyntämään tilannetta edukseen.

 

”Yksimielistä” Venäjä-politiikkaa perustellaan suoraan tai rivien välissä Suomen poikkeuksellisella asemalla suurvalta Venäjän naapurissa. Ajatellaan, että normaali parlamentarismiin liittyvä vastakkainasettelu sekä vallalla olevan politiikan jatkuva kyseenalaistaminen ei olisi Suomen etu. Tämä Kekkosen-ajan perustelu on kummallinen. Miten voidaan luottaa siihen, että toteutettava politiikka on oikeaa, jos vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Tämä kuulostaa samalta kuin markkinataloudessa uskottaisiin, että monopoli tuottaa parhaan hyödykkeen. On mielenkiintoista, että meillä pidetään ”yksimielisyyttä” vahvuutena oudosti käyttäytyvän suurvallan naapurina. Jos on epäilys, että suurvalta pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoomme, kannattaa miettiä, kumpi suojaa tältä paremmin: moniääninen kriittinen parlamentarismi vai henkilökeskeinen, pienelle piirille keskittynyt päätöksenteko ilman toimivaa oppositiota?

]]>
5 http://markkuseppl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221519-transponderit-ja-tasavallan-presidentti#comments Presidentti Putin Tasavallan presidentti Transponderi Ulkopolitiikka Venäjä Sat, 20 Aug 2016 10:09:23 +0000 Markku Seppälä http://markkuseppl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221519-transponderit-ja-tasavallan-presidentti